Paikalle on merkitty vuoden 1959 peruskartalle kaksi latoa ja vuoden 1984 peruskartalle yksi lato. Paikalla on n. 8 x 5 metrin kokoisen pehkuladon pitkälle lahonneet jäännökset. Itäisempi lato on hävinnyt kokonaan. Paikalla on myös useita reiʼitettyjä keloja, jotka ovat toimineet kuivatusseipäinä, joissakin on jäljellä rautalankoja, joita pingotettiin kuivatusta varten seipäiden välille, aiemmin kelosta toiseen oli orret. Osa seipäistä on vielä pystyssä, jotkut kumollaan ja jo osin kasvillisuuden peitossa. Suossa erottuu myös poikkeavia kasvillisuuskohtia, joista sammalta ja turvetta on ilmeisesti viimeksi nostettu. Paikallisen tiedon mukaan Ahvenlamminnevalta on kerätty pehkua 1950-luvulle saakka, haasiot täytettiin 3 kertaa kesässä. Ahvenlamminnevalla on ollut myös läpiajettava pehkulato, joka on hävinnyt. Kylissä on ollut käytössä myös pehkumyllyjä. Etäisyys taloista pehkunnostosoille on voinut olla kymmeniä kilometrejä.