rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Pihapiiri edustaa erinomaisesti Ansionkallion 1900-luvun alun työväenasuinrakentamista. Pikkutalo 001 on rakennettu viimeistään 1910-luvun alussa ja betonirakenteinen piharakennus todennäköisesti 1930-luvulla. Asuinrakennuksessa on muutoksista huolimatta säilynyt erinomaisesti nähtävissä alkuperäinen runkomuoto, piirteet ja materiaalit. Vaatimaton piharakennus on osin alkuperäistä vastaavassa asussa. Pihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieni asunto puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Ansionkallion laella, lyhyen päättyvän Töyräskadun päässä sijaitsevalla pienikokoisella asuinrakennuksella on melko vähäinen merkitys katumaisemassa sekä Ansionkallion maisemassa.

Arvoalue

Pihapiiri sijaitsee Ansionkallion laen kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2012/A0006).

Ansionkallion laella, lyhyen Jyrkkäkadun päässä sijaitseva kadulta etelään laskeva suorakaiteen muotoinen tontti, jolla 1900-luvun alun ja 1910-luvun alun välisenä aikana rakennettu pikkutalo ja betonirunkoinen mahdollisesti 1930-luvun piharakennus.

Pihapiiri kuluu Ansionkallion vanhimpiin 1900-luvun alussa rakennettuihin työväenasumuksiin. Tontin rajat mukailevat pääosin 1899 palstoitussuunnitelmaa (tontti no: 64). Ainoastaan Töyräskadun ja Luisukadun yhdistävä Jyrkkäkatu on jäänyt rakentamatta ja katupohja on myöhemmin lunastettu osaksi tonttia.

Asuinrakennus on rakennettu 1900-luvun alussa, viimeistään 1910-luvun alussa. Aluksi tontti on muiden alueen tonttien tapaan ollut vuokralla. Maakirjojen perusteella tontti on lohkottu (lunastettu) Provastin maista ilmeisesti 1920-luvun puolivälin tienoilla. Rakentajasta ei ole tietoa, mutta ensimmäisiä asukkaita ovat olleet Haahti(?), Pitkänen ja Tammilehto. Pitkänen asui talossa ennen vuotta 1930 ja todennäköisesti hän on myös lunastanut talon tontin.

Kiinteistö on ollut samalla omistajasuvulla vuodesta 1938, joilloin naapuritontilla (nyk. Luisukatu 8) vuodesta 1923 asuneet Kaarlo ja Saara Niemi ostivat kiinteistön. Talo oli vuokralla vuoteen 1941 asti, jolloin nykyinen omistaja muutti puolisonsa kanssa taloon. 1970 lähtien paikka on ollut kesäasuntona.

Pihassa on omistajan mukaan (haast. 2003) ollut myös pihasauna, joka sijaitsi tontin luoteisrajan suuntaisesti pitkittäin, lähellä asuintalon ulkorappua. Saunarakennus on purettu tiettävästi vuonna 1931-32. Nykyinen piharakennus on todennäköisesti rakennettu samoihin aikoihin.

Vuonna 1955 pihaan saatiin oma kaivo. Sitä ennen vesi haettiin lähdekaivosta Pyynikintien varrelta. Kaivo sijaitsi Pyynikintien puukerrostaloista alempaa (Pyynikintie 62) vastapäätä. Pihan pohjoislaidalla, kallion päällä on jäljellä hyväkuntoiset betoniset perustukset. Perustukset on tehty käsäisin käytössä olleelle kasvihuoneelle. Kasvihuonetta ei ole kuitenkaan koottu paikalleen enää vähään aikaan.

Kohteen välittömässä lähiympäristössä on useita pienikokoisia säilyneitä 1900-luvun alkupuolen asuinrakennuksia sekä muutamia 1960-luvun pienkerrostaloja muistuttavia paritaloja.

Pihapiiri on etelään viettävä, pääosin nurmipintainen, koillisosasta kallioinen. Piha on aidattu verkko- ja lauta-aidalla, polut ovat nurmipintaiset. Hyvin hoidetulla pihalla kasvaa muutamia omenapuita ja marjapensaita sekä sireeniä ja runsaasti erilaisia perinteisiä perennoja. Pihan perällä on pieni piharakennus ja sen edustalla vanha kaivo. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Asuinrakennuksen harvinaistuneen rakennustyypin, pikkutalo, säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, kattokulman, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Alueelle tyypillisen useista materiaaleista koostuvan kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Tontin tasoerojen säilyminen.

Ansionkallion tonteille luonteenomaisen avokallion säilyminen nähtävissä.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Kati Lahtinen/ 11.6.2003. 2003 inventoinnin kohdenumero 327.

- Ansionkallion palstoitussuunnitelma 1899, Toivo Borgenström; Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).