Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty ennakkolausuntoa Lempäälän keskustassa sijaitsevan Hiidentien osan kunnostamisesta. Asian johdosta järjestettiin maakuntamuseon ja Lempäälän kunnallistekniikan suunnitteluosaston edustajien katselmus 17.3.2017. Maakuntamuseolle on lähetetty alustava suunnitelma korjaustoimenpiteistä. Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut aikaisemmin kunnostamisesta lausunnon 6.7.2011 (Diar: 167/2011). Maakuntamuseo toteaa suunnitelman johdosta seuraavaa.

Lempäälän keskustassa sijaitseva Hiidentie on Tammerkoskelta Hämeenlinnaan johtanut historiallinen kulkureitti, jota koskevat vanhimmat tiedot palautuvat 1500-luvulle. Sydän-Hämeen ja Satakunnan yhdistänyt kestikievarein varustettu tie on vanhimpia ja merkittävimpiä maakuntien välisiä teitä eteläisessä Suomessa. Lempäälän keskusta-alueella historiallinen Hiidentie on edelleen käytössä oleva kulkureitti, joka on monin paikoin muutettu kaduksi tai rakenteiltaan ja ilmeeltään modernisoiduksi tieksi. Nokkatien ja Hiidentien eteläkärjen välisellä osuudella sorapintainen, maastoa myötäilevä tie on säilyttänyt vielä oleellisesti historiallisen tien ilmeen ja aseman maastossa. Hiidentie on merkitty parannettavan osuuden pohjoispuoliselta alueelta laadittuun asemakaavaan historiallista tietä osoittavalla merkinnällä.

Yleisestä ja alkuperäisestä liikennekäytöstään jääneet keskiaikaisen ja uuden ajan alun tieverkoston jäännökset ovat muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaismuistolain nojalla rauhoitettujen kiinteiden muinaisjäännösten kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu niihin kajoaminen on kielletty ilman laissa säädettyä lupaa (MML 1 §). Edelleen käytössä olevat merkittävät historialliset tiet eivät ole lähtökohtaisesti muinaisjäännöksiä, mutta niiden tiekerroksissa saattaa olla tien varhaisesta historiasta peräisin olevia rakenteita ja kerrostumia. Sellaisia jäännöksiä koskevat muinaismuistolain säännökset, mikä tulee ottaa huomioon suunniteltaessa kajoamista käytössä olevan historiallisen tien kerroksiin.

Nokkatien ja Hiidentien eteläkärjen välisellä osuudella tie on edelleen käytössä eikä sitä luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Tien pintaa on pidemmän ajan kuluessa parannettu tuomalla tielle säännöllisesti uutta soraa. Paikoitellen tietä reunustavat ojat, mutta monin paikoin ne ovat hyvin matalat ja kapeat.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että historiallisen Hiidentien päällystäminen kestopäällysteellä ei ole kulttuurihistoriallisten arvojen johdosta perusteltua eikä museo puolla sitä, koska päällystäminen merkitsisi liikennehistoriallisen kohteen olennaista muuttumista ja tien historiallisten arvojen ja merkitysten merkittävää heikkenemistä. Tietä voidaan kuitenkin parantaa sorapintaisena siten, että nykykuntoon liittyvät ongelmat selkeästi vähenevät. Hiidentien parantaminen on mahdollista toteuttaa siten, että tien nykyiset pintakerrokset kuoritaan ja korvataan uusilla, vahvemmilla rakennekerroksilla. Lisäksi tien varsille voidaan kaivaa riittävät ojat. Tien varteen voidaan sijoittaa katuvalojen maakaapelointi.

Hiidentie on ollut Lempäälän keskustan alueella keskiajasta lähtien merkittävä kulkuväylä ja on mahdollista, että sen pitkäaikaisesta käytöstä on jäänyt myöhemmin tehtyjen tiekerrosten peittoon vanhemmasta historiasta kertovia rakenteita ja kerrostumia. Pintakerrosten tarvittava kuorintasyvyys olisi n. 60-70 cm. Edellä kerrotun perusteella maakuntamuseo toteaa, että kuorinta tulee tehdä arkeologin valvonnassa, jolloin mahdolliset historialliset rakenteet voidaan havaita ja dokumentoida. Maakuntamuseo suosittelee tässä tapauksessa sitä, että ennen tien parantamissuunnitelman valmistumista ja työn aloittamista tien varrella tehdään kahdessa kohdassa tien poikki ulottuva koekaista (koekaivaus), jonka kaivamista arkeologi valvoo. Kaistan leveys tulisi olla n. 1 - 1,5 metriä ja se kaivettaisiin koneellisesti puhtaaseen maahan asti.Arkeologi valvoo koekaista kaivutyötä ja havainnoi maakerroksia. Kaivannon kerroksista ja leikkauksista saadaan tarkkaa tietoa historiallisten tiekerrosten rakenteesta ja syvyydestä. Koekaivannoista saatujen tulosten perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo arvioi, onko Hiidentien maakerroksissa säilynyt kiinteää muinaisjäännöstä ja ratkaisee sen, tarvitaanko tien pintakerrosten kuorimisessa arkeologista valvontaa tai muita kaivaustutkimuksia ja minkälaisella alueella niitä on tarpeen tehdä. Koekaistojen paikat voidaan määritellä yhdessä Lempäälän kunnan edustajan kanssa.

Yleisessä työhankkeessa arkeologisten tutkimusten kustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja (MML 15 §). Tarkempia tietoja tutkimusten tilaamisesta saa Pirkanmaan maakuntamuseosta ja Museoviraston verkkosivuilta (http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_kulttuuriperinto/arkeologisten_kenttatoiden_tilaaminen). Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita.

Tarkempi tien parantamissuunnitelma tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.