Paikallinen maisemallinen, asutushistoriallinen ja historiallinen merkitys.

Papulan pihapiiri sijoittuu Rekisalon saaren lounaisosaan, mäen päälle. Rantaan sijoittuu venetalas ja sen taakse rinteeseen pihapiirin vanhin rakennus, alapirtti. Pihapiiri on ylempänä mäen päällä. Se on melko tiiviisti rakennettu, saunan, navetan , aitan ja päärakennuksen sekä muiden pihan pienrakennusten muodostama kokonaisuus, minkä rakennukset ovat 1900-luvun puolen välin tienoilta. Pellot sijoittuivat asuinrakennuksen etelä-ja itäpuolelle.

Papulan pihapiiri on ollut vakituisessa asutuksessa 1800-luvun loppupuolelta 1970-luvulle. Tilan rakennuskanta on uusittu 1950-luvulla, joidenkin rakennusten käyttötarkoitus on muuttunut ja muutama rakennus on purettu. Papula kuuluu saaren vanhimpiin vakituisessa asutuksessa olleisiin tiloihin. 1956 valmistunut asuinrakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussa.

Paikallinen maisemallinen, asutushistoriallinen ja historiallinen merkitys.

Papula oli Rekisalon saaren nuorin torppa, 1880-luvulta. Torppa perustettiin renki Heikki Nystenin (s.1861) toimesta vuonna 1889. Perhe alkoi rakentaa ja raivata uudisviljelmää Rekisaloon Joutsimatkan omistaman Pörvälän tilan maille. Papu oli ensimmäinen viljelyskasvi, joten tilaa alettiin kutsua Papulaksi. Torpan verot suoritettiin Rekisalon lampuodille, jonka hallussa olivat kaikki Pörvälän maat Rekisalossa. Torppaa piti 1900-luvun alusta lähtien edellisen poika, Kalle Nysten perheinensä, kunnes 30 hehtaaria käsittävä tila saatiin lunastettua Halla Oy:ltä itsenäiseksi vuonna 1921. Kalle Nystenin pojan, Taunon ja vaimonsa Helvin (os. Uotila) aika Papulassa koitti pian tämän jälkeen. Tauno ja Helvi saivat kaksi tytärtä, joista Anja Heimonen pitää paikkaa perheinensä nykyään. Tauno Nystenin aikana valmistui nykyinen päärakennus 1950-luvun puolivälissä ja seuraavalla vuosikymmenellä valmistunut navetta. Papulan asutushistoriaan kuuluu vielä jatkosodan aika, jolloin pihapiiri täyttyi venäläisten sotavankien asuttamista parakeista. Sotavankeja oli jatkosodan aikaan metsätöissä Rekisalon lisäksi muissa alueen suurimmissa saarissa.

Papulan pihapiirin vanhin rakennus on rantamäessä sijaitseva nk. alapirtti, joka on Anja Heimosen muistitiedon mukaan 1800-luvun lopulta. Pihapiirissä oleva luhistunut riihi aiotaan purkaa talkootöinä lähitulevaisuudessa. Osin hirsi ja osin lautarakenteinen aittarivi on siirretty päärakennuksen toiselta puolelta nykyiselle paikalleen 1950-1960-lukujen vaihteessa. Vanha saunarakennus ei ole enää käytössä. Tallin jatkona on ollut aikanaan navetta ennen uuden navetan valmistumista. Alkuperäisestä käytöstä poisjääneessä navetassa on nykyään verstas ja sauna sekä pesuhuone. Pihapiirissä on mahtava itsenäisyyden kuusi.