Rakennetun ympäristön kohde Pälkäneen pääkirjasto Arkki
Takaisin Näytä Paikkatietoikkunan kartallaPerustiedot
-
Kunta:Pälkäne
Kaupunginosa:Onkkaala
Inventointinumero:2023/0014Nimi:Pälkäneen pääkirjasto ArkkiOsoite:Kehätie 4Kohdetyyppi:kulttuuri
vapaa-aika
Rakennusten lukumäärä:1Inventointipäivämäärä:20.06.2023
Kulttuurihistorialliset arvot
-
Rakennushistoriallinen arvo:arkkitehtoninen
Historiallinen arvo:sivistyshistoria
Ympäristöarvo:maisemallisesti keskeinen sijainti
Arvojen perustelu:Pälkäneen pääkirjasto Arkki edustaa 2000-luvun laadukasta kirjastoarkkitehtuuria, joka ilmentää rikasta aihevalikoimaa pysyen kuitenkin selkeäpiirteisenä. Kirjastossa on nähtävissä postmodernistisia, leikitteleviä ja muista rakennustypologioista lainaavia aiheita. Rakennus on säilynyt eheänä kokonaisuutena niin julkisivuiltaan kuin sisätiloiltaan kalustukseen saakka.
Tekstitiedot
-
Kuvaus:Punatiilinen ja muodonannoltaan dynaaminen Pälkäneen pääkirjasto Arkki sijaitsee Lahdentien lounaispuolella Pälkäneen kunnantalon vieressä. Vuonna 2008 valmistunut, arkkitehti Esko Räntilän suunnittelema rakennus on Pälkäneen kirjastotoimelle ensimmäinen varta vasten kirjastoksi suunniteltu rakennus. Se on postmodernistisen leikittelevä, jonka ulkoasussa näkyy yhtäältä runsas muotokieli ja toisaalta punaisen tiilen ja punaisen saumoituksen monoliittinen ilme.Historia:Kirjastotoimen historia
Kirjastotoiminta alkoi Pälkäneellä jo vuonna 1851 (Vuorensola 1988, 281). Kirjasto aloitti toimintansa arkkitehti C. L. Engelin suunnittelemassa, vuonna 1839 valmistuneessa Pälkäneen kirkon sakaristossa. Kirjat siirrettiin 1880-luvulla kyläkirjastoille. (Heikkilä 2023.) Pääasiassa kirjasto palveli kuitenkin vain rippikoululaisia, ja Pälkäneen ompelu- ja keskusteluseura perustettiin vuonna 1880 laajentamaan kirjaston toimintaa. Vuoden 1883 lopulla kirjaston kokoelma käsitti 138 teosta. Seura perusti lukusalit Onkkaalaan, Ruokolaan, Mälkilään ja Salmentaakse. (Vuorensola 1988, 281.)
Ompeluseuran pitämä kirjasto lopetti toimintansa seuran lakkauttamisen myötä vuonna 1913 (Vuorensola 1988, 491). Lapsille sopivat kirjat luovutettiin Onkkaalan kansakoululle. Aikuisten kirjat säilytettiin mahdollisesti perustettavaa kansan kirjastoa varten. (Heikkilä 2023.) Pälkäneen kirjastoseura perustettiin vuosikymmenen lopulla, ja kirjasto aloitti toimintansa vuonna 1920. Kirjaston perustana oli ompeluseuran kirjakokoelma ja vuonna 1921 kirjasto sai käyttöönsä tilat Nuijantalolta Onkkaalasta. Uusi kirjastolaki pyrki kirjastolaitosten kunnallistamiseen ja kirjasto aloittikin toimintansa kunnan alaisuudessa vuonna 1929. Palveluja kehitettiin myös muualla kuin Onkkaalassa. (Vuorensola 1988, 491–492.)
Yhteiskoulun muuttaessa Nuijantaloon kirjasto siirrettiin monien vaiheiden jälkeen lopulta vuonna 1954 Onkkaalan kansakoulun entiseen keittolaan. Tilakysymys ratkesi vasta vuonna 1964 paloaseman laajennuksen myötä, jolloin kirjasto sijoitettiin vuokratiloihin sen toiseen kerrokseen. (Vuorensola 1988, 641–642.) Tilat olivat valtionapunormeihin nähden ylimitoitetut, eikä kirjasto saanut koko huoneistoa omaan käyttöönsä (Wigell 1994, 117). Kirjastotoiminta säilyi näissä tiloissa aina uuden kirjaston valmistumiseen saakka 2008. Pääkirjasto Arkki valmistui ja otettiin käyttöön vuonna 2008. Se on pysynyt alkuperäisessä asussaan niin sisä- kuin ulkotiloiltaan, sillä merkittäviä muutoksia rakennukseen ei ole tehty.
Pälkäneen alue liittyy olennaisesti myös kirjapainotaidon ja lukutaidon opettamisen historiaan: isovihan aikana kirjapainot eivät toimineet Suomessa, ja lukemisen opetteluun soveltuvat kirjat loppuivat. Paikallinen papisto pyysi apua Pälkäneellä asuneelta kirjanpainaja Daniel Medelplanilta, joka kaiversi puulaatoille aapisen vuonna 1719 mahdollistaen lukutaidon opettelun myös sodan aikana. (Pälkäneen verkkosivut 2023; Nissilä ym. 1972, 580.) Myös Pälkäneen kirjastossa näkyy Medelplaniin liittyvä historia esimerkiksi hänen nimeään kantavan lukusalin muodossa.
Rakennuspaikan ja rakennuksen historia
Rakennuspaikka on ollut rakentamatonta 1970-luvulle saakka: 1950- ja 1960-luvuilla paikalla on ollut Tiililän peltoa. Kirjaston eteläpuolella sijaitseva koulu on rakennettu 1950-luvulla. Kirjaston sijaintipaikalle on 1970-luvulla rakennettu rakennus, joka on sittemmin purettu. Uusi valtatie 12 rakennettiin 1970-luvulla.
Kirjastoon ei ole toteutettu merkittäviä muutoksia valmistumisensa jälkeen.
Ympäristö ja pihapiiri:Pälkäneen pääkirjasto sijaitsee Lahdentien eteläpuolella Onkkaalassa. Kirjasto seisoo vapaasti maisemassa ja sen pääsisäänkäynti sijoittuu etelän puolelle. Rakennuksen länsipuolelle sijoittuu paikoitusalue, ja pohjoisesta rakennus rajautuu puistoon ja skeittiparkkiin. Pälkäneen urheilukenttä sijaitsee kirjaston vieressä lännessä.Kirjaston luoteispuolella Kehätien varressa sijaitsee 1980-luvulla rakennettu kunnantalo. Kirjaston kaakkoispuolella sijaitsee vuonna 2018 avautunut liikuntakeskus Kostia-areena. Kostia-areenan vieressä sijaitsee 1950-luvulla rakennettu ja 1960-luvulla laajennettu koulurakennus, jossa toimii Pälkäneen lukio ja Kostianvirran yhtenäiskoulun yläluokat. Koulurakennukset on suunnitellut arkkitehti Bertel Strömmer.
Kirjaston pääsisäänkäynnin edusta on laatoitettu ja kirjastoa kiertää luonnonkivistä tehty kiveys sokkelin vieressä. Paikoitusalue on asfaltoitu ja puiston puolella rakennus rajautuu nurmialueeseen, jossa kasvaa erilaisia havu- ja lehtipuita. Pää- ja henkilökunnan sisäänkäynnin yhteydessä on myös istutuksia.
Kirjalliset lähteet:Heikkilä, Seija. (2023) Pälkäneen kirjaston vaiheita. Diaesitys.Lahtinen, Mikko. (2010) Kirjastojen maa. Tampere: Vastapaino.
Nieminen, E. 2018. Saatavilla [20.6.2023] https://yle.fi/a/3-10404998
Nissilä, Viljo. Virkkala, K. Huurre, Matti. Suvanto, Seppo. Koukkula, Tuomo. (1972) Pälkäneen historia. Pälkäne: Pälkäneen kunta.
Pälkäneen verkkosivut. 2023. Daniel Medelplan. Saatavilla [20.6.2023] https://www.palkane.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/kostianvirta/daniel-medelplan
Pälkäneen kunnan rakennusvalvonnan arkisto. Alkuperäiset rakennuslupapiirustukset, Esko Räntilä 2006.
Vanhat kartat -sivusto. Saatavilla [9.8.2023] https://vanhatkartat.fi
Vuorensola, Hannu. (1988) Pälkäneen historia 2. Pälkäne: Pälkäneen kunta.
Wigell, Vieno. (1994) Kirjastoelämää – yli neljä vuosikymmentä. Helsinki: Kirjastopalvelu Oy.
Suulliset lähteet:Heikkilä, Seija. Kirjastotoimenjohtaja. Kohdekäynti 20.6.2023.
Rakennukset
-
Tunnuskuva Rakennusnumero Nimi Osoite Rakennustyyppi
AvaaPälkäneen pääkirjasto Arkki Kehätie 4 kirjasto
Hankkeet
-
Tunnuskuva Nimi Kunta Vanha kunta Hankkeen tyyppi Hankkeen alkupvm Hankkeen loppupvm
AvaaPirkanmaan modernit kirjastot 2023 ( modernin rakennusperinnnön teemainventointi ) Hämeenkyrö
Juupajoki
Kangasala
Kihniö
Lempäälä
Nokia
Orivesi
Pirkkala
Punkalaidun
Pälkäne
Ruovesi
Tampere
Vesilahti
Virrat
Ylöjärvi
Akaa
Mänttä-Vilppula
Sastamala
Rakennusinventointi
23.05.2023 12.09.2023