Vuonna 1632 Kovelahden myllyvero perustui 20 tynnyrin vuotuiseen jauhatukseen. Kovelahden mylly oli jauhatusmääriltään pienimpiä. 1800-luvun alun isojaossa niemen kärkeen sijoittuva kylän yhteinen myllytontti on erotettu omaksi tontiksi. Varsinaiselle myllytontille on merkitty kolme myllyä. Kosken uoma erilainen kuin nykyään. Koskessa oli pato, koska vesioikeus käsitteli 1803 patoamisen aiheuttamia haittoja. 1800-luvun alussa koskessa oli yhteismyllyn lisäksi Isotalon, Vähätalon ja Ohramäen torpan myllyt sekä Mäkkylän osatalon. Kovelahden kosken mylläristä on ensimmäisiä mainintoja 1880-luvulta.

Vanhalla myllynpaikalla havaittiin kolmessa kohdassa aikaisempaan mylly- ja sahatoimintaan liittyviä jäännöksiä kolmessa kohdassa. Muutoin 1900-luvu suuret muutokset olivat muokanneet merkittävästi maisemaa.

Nykyisin paikalla sijaitseva Tuomisen mylly- ja saharakennukset on rakennettu 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja kosken mutkaan. Voima penkereen päällä olevalle myllylle, sahalle ja höyläämölle saadaan niemen poikki kaivetusta maanalaisesta kanavasta. Kanavan rakentaminen niemen läpi on voimakkaasti muokannut maisemaa.

Rakenteet:

1. Myllyn kivijalka N = 6870311 E = 281416

Paikalla on pohjois-etelä suuntaisen myllykanavan tai uoman jäännökset sekä uoman päälle kootun suokulmaisen rakennuksen luonnonkivinen perustus. Rakennuksen perustuksen koko on noin 6 metriä x 4 metriä. Rakennuksen perustus ajoittunee 1800-luvulle. Paikalla ei ole havaittu myllynkiveä tai muuta selkeästi myllyyn viittaavaa rakennetta, mutta ilmeisesti rakenteen läpi on aikanaan virrannut vesi.

2. Myllyn ja sahan jäännös N = 6870284 E = 281327

Alueen ensimmäisen sahan rakenteista tai niiden sijainnista ei ole tarkkaa tietoa. Vuoden 1988 inventoinnissa julkaistun kartan mukaan saha oli aluksi kosken pohjoisrannalla ja siirrettiin myöhemmin kosken niemen päälle ja alarinteeseen. Voima otettiin niemen poikki rakennetusta maanalaisesta kanavasta. Saha paloi 1960-luvulla, nykyinen saharakennus on 1980-luvulta.

Vanhemman sahan sijainti merkitty karttaan numerolla 2 (ks. Ikaalinen, Kovelahdenkosken myllyt ja vesirakenteet, arkeologinen ja maisemaselvitys 2019 ). Kokonaisuuteen kuului saha, mylly ja vesikanava. Paikalla havaittiin purettujen betonirakenteiden jäännöksiä sekä vesikanavan jäänteitä muutaman kymmenen metrin matkalla.

3. Mahdollinen myllyn jäännös N = 6870246 E = 281348

Paikalla on säilynyt kosken rannassa tasattu alue. Kohteen pohjoisreuna on suora. Tasatun alueen koko on noin 5 m x 3 m. Nykyinen jokiuoma on noin 2 metriä rakenteesta pohjoiseen. Paikalla on ilmeisesti ollut myös vesikanava, joka on myöhemmin jäänyt käytöstä. Paikalle on merkitty mylly vuoden 1833 karttaan. Jäännökset eivät ole kovinkaan selkeät.

4. Pato N = 6870314 E = 281304

Todennäköisesti 1920-luvulla rakennettu myllypato, joka on yhä nykyisin käytössä. Betoni ja kivirakenne. Rakenteen leveys on noin 5 metriä ja pituus 25 metriä. Todennäköisesti Kovelahden vanhin mylly on aikanaan sijainnut padon paikalla. Joen ja kosken uittokäytöstä ei ole säilynyt selkeitä merkkejä, uittoon viittaa vain padon pienempi aukko. Maastotarkastus tehtiin marraskuussa 2019, jolloin koskessa virtasi runsaasti vettä ja havainnointi oli hankalaa.

5. Kivettyjä uomia ja raivauskivikoita

Entisellä myllyalueella on kauttaaltaan muokattu eri aikakausien tarpeisiin. Veden ohjaamiseksi on uomia kaivettu ja kivetty sekä kiviä nostettu uomien reunoille raivauskivikoiksi.

6. 1980-luvulla oikaistu myllykanavan uoma ja kivikasoja

Myllyrakennuksesta kohti koillista johtaa noin 40 metriä pitkä ja 4 metriä leveä vesiuoma. Uoma on peruskarttojen perusteella kaivettu 1980-luvulla. Uoman reunoilla on raivauskivikoita.

Havainnot vuoden 2020 täydennyksessä:

a) Kartoituksen yhteydessä havaittiin todennäköisesti sahan kivijalka padon kaakkoispuolisessa jyrkässä rinteessä. Kivijalkaa oli paljastunut noin 6,2 metrin matkalta ja sitä oli näkyvissä kaksi kivikerrosta. Perustuksen luonnonkiviset lohkotut kivet oli aseteltu vaakatasoon päällekkäin. Havaittavan rakenteen korkeus oli noin 0,5 metriä, mutta maamassojen alla saattaa olla laajemminkin jäljellä kivijalkaa.

b) Myllykanavan pituudeksi havaittiin noin 30 metriä. Myllykanavaa oli täytetty sahanpurulla, maalla, rakennusjätteellä (betoniset rakennusten osat) sekä oksilla. Kanavan länsireuna erottui maastossa melko hyvin, itäreuna oli osittain täyttökerrosten peitossa. Kivetty uoman reuna jatkuu hieman myllykanavan pohjoispuolelle.

c) Kivijalan jäännös sijaitsee myllykanavan länsipuolella lähellä koskiuomaa. Jäljellä olevan luonnonkivistä kootun rakenteen koko on noin 3 x 5 metriä. Luonnonkivirakenne on vaatimaton ulkomuodoltaan. Rakenne mahdollisesti liittyy paikalla sijainneeseen myllyyn. Selkeää myllyyn viittaavaa rakennetta, kuten myllynkiveä, paikalla ei ole.

Vuonna 2022 muinaisjäännösalueelle tehtiin kalatie. Kalatie on pituudeltaan noin 50–60 metriä. S-muotoiselle kalatielle on louhittava mutka molemmille rannoille. Louhittavan kallion määräksi on arvioitu 140 kuutiota. Kosken itärannalla mutka sijoittuu paikkaan, jonka läheisyydessä on ollut 1800-luvulla mylly sekä 1900-luvun vaihteessa lisäksi saharakennus. Kalatien ympäristö on rakenteiltaan uudistunut 1960 - 1980-luvulla. Padon rakenteissa muutos kohdistuu sen reunaosiin, jotka ovat osin nuorempia, betonirakenteita.