arkkitehtoninen

asutushistoria

maisemakokonaisuus

Vanha kantatila. Rakennukset ja maisema ovat hyvin säilyneet.

Kankaanpää tila sijaitsee Rutajärven itärannalla. Rakennukset ovat pienen lahden pohjukassa, johon Kolkanjoki laskee. Länsipuoelella kohoaa järveen pistävä metsäinen ja mäkinen niemi.Lähelle päättyy peltojen ympäröimä pitkä harjanne, joka alkaa kirkonkylältä. Tilan nimi Kankaanpää voi liityä siihen.

Rakennuksista v. 1932 rakennettu päärakennus, ns pehtoorin/professorin mökki ja kanttorila vuosisadan vaihteesta ovat inventoitu. Muut rakennukset mainitsen lyhyesti alla.

Tilakeskuksessa on kaksi asuinrakennusta (1850-l ja 1930-l) Vanhempi on uudistettu 1970-l mm. vaihtamalla ikkunat. Tulevaisuudessa rakennusta aiotaan entisöidä.

Koristeellinen makasiini (1920-.) on arkkitehti Paavo Uotilan suunnittelema. Hyvälle kivijalalle rakennettu hirsi/rankorakenteinen. Ulkoverhoilussa on käytetty erisuuntaisia laudoituksia. Rakennusta on laajennettu v. 1952 lypsykarjanavetalla. Lehmistä luovuttiin 1975.

Pihassa oleva pienessä pyramidikattoisessa karjasuojassa on hyödynnetty osa vanhan navettan seinää, jotka olivat rakennettu kahdesta kiviseinästä, joiden väli on hiekalla ym. täytetty. Navetta on vanhin tunnettu rakenne tilalla.

Entinen Sikala on 1800-luvulta. Pieni sikala on rakennettu suurista lohkotuista kiviharkoista.Myös päätykolmio samoin rakennettu. 1930-luvulla rakennukseen on tehty betonista katto, joka nykyään on pahoin romahtanut ja vahingoittanut myös seinärakennetta.

Suuri riihi on 1850-luvulta. Etupuolella olevaa otsaa tukeneet pylväät on poistettu maatalouden kehityksen vuoksi. Niitä ja muita muutoksia suunnitellaan palautettavaksi alkuperäiseen muotoon.

Vanha ulkohuone (1920/30-luvulta) on rakennettu lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Ennen rakennuksessa on ollut kaksi puolta, herrojen ja työväen. Puolet rakennuksesta on purettu pois.

Muut pihapiirissä olevat talousrakennukset ovat noin 25 vuotta tai sitä nuorempia

Kankaanpään kylän muodosti v. 1539 Kankaanpään yksinäistalo. Taloa on jaettu myöhemmin kahtia, mutta jakotoimituksista ei tullut pysyviä. 1800-luvulla taloon kuului neljä torppaa.

1640-luvulla Kankaanpäästä tuli Urjalan nimismiestalo, jota kesti aina vuoteen 1701.

Nykyinen omistajasuku on ollut Kankaanpäässä v.1912.

Sotien jälkeen pika-asutuslaki pienensi tilan peltopinta-alaa noin 50 %.

Entinen omistaja prof. Väinö Kankaanpää vietti eläkepäiviä tämän jälkeen pehtoorin mökissä, jota myös tämän pohjalta kutsutaan professorin mökiksi.

Rutajärvi, metsäinen ja mäkinen niemi länsipuolella. Itäpuolella laajat peltoaukeat. Idässä näkyy heinäinen harjanne, jolla kasvaa vanhoja koivuja, mäntyjä ja katajia. Tilalle tuleva tie kaartelee kauniisti maiseman halki. Uuden päärakennuksen ja tilalle vievän tien varrella kasvaa muutamia lehtikuusia.

Urjalankylän osayleiskaava 23.8.2007

Kiinteistörekisteri ja asiakirjat, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, Tampere

Urjalan talot ja isännät 1539-1870