Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. As Oy Hongikon kolmikerroksisen, rapatun kerrostalon on suunnitellut arkkitehti Martti Välikangas, ja se on valmistunut vuonna 1956. Hongikko on Oriveden ensimmäisiä aravakerrostaloja sekä kokonaan asuinkäyttöön tarkoitettuja monikerroksisia kivikerrostaloja. Pääosa talon rakennuttaneista osakkaista toimi opettajina Oriveden yhteiskoulussa. Rakennus edustaa oman aikansa laadukasta suunnittelua. Hongikko on inventoitu vuonna 2014 osana Lehdistö-Varikko-Oriahde asemakaava-alueen rakennetun ympäristön inventointia (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy). Inventoinnin mukaan rakennuksen ominaispiirteet, materiaalit ja monipuolinen detaljointi ovat säilyneet hyvin, ja se on arvotettu inventoinnin korkeimpaan arvoluokkaan. Hongikko on suojeltu Lehdistö-Varikko-Oriahde -asemakaavassa merkinnällä sr-2: "Suojeltava rakennus. Rakennushistoriallisesti tai -taiteellisesti tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 §:n 2 momentin nojalla määrätään, että rakennuksessa tehtävien korjaus- tai muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennushistoriallisesti tai -taiteellisesti tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy." 

As Oy Hongikon tavoitteena on asentaa rakennuksen kadun puoleiselle kattolappeelle arinkopaneeleita. Paneelit kattaisivat suurimman osan lappeen alasta lähtökohtaisesti niin että ne jakautuisivat symmetrisesti kahteen kokonaisuuteen piipun molemmin puolin. Rakennuksen korkeudesta, kattokulman loivuudesta ja alueen maastonmuodoista johtuen paneelit näkyisivät katukuvassa markittävimmin Ahteentieltä etelästä saavuttaessa sekä Ahteenkujalta. Muutoksen jälkeenkin rakennuksen rakennushistoriallisiin arvoihin vaikuttava katemateriaali erottuisi paneelikenttien välistä ja reunoilta, jolloin aurinkopaneelit olisivat tunnistettavissa moderniksi, tekniseksi lisäykseksi. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että katon rooli myöskään Hongikon arkkitehtuurissa tai lähialueen kaupunkikuvassa ei ole niin merkittävä, että siihen aurinkopaneelien asentamisen myötä kohdistuva muutos olisi rakennuksen suojelumerkinnän vastainen. Paneelit tulee sijoittaa katolle tasapainoisesti ryhmitellen, ja niiden kiinnityksessä tulee huomioida se, että ne eivät vahingoita katon rakenteita ja että ne ovat mahdollisimman vähin vaurioin irrotettavissa paneelien käyttöiän päättyessä.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. As Oy Hongikon kolmikerroksisen, rapatun kerrostalon on suunnitellut arkkitehti Martti Välikangas, ja se on valmistunut vuonna 1956. Hongikko on Oriveden ensimmäisiä aravakerrostaloja sekä kokonaan asuinkäyttöön tarkoitettuja monikerroksisia kivikerrostaloja. Pääosa talon rakennuttaneista osakkaista toimi opettajina Oriveden yhteiskoulussa. Rakennus edustaa oman aikansa laadukasta suunnittelua. Hongikko on inventoitu vuonna 2014 osana Lehdistö-Varikko-Oriahde asemakaava-alueen rakennetun ympäristön inventointia (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy). Inventoinnin mukaan rakennuksen ominaispiirteet, materiaalit ja monipuolinen detaljointi ovat säilyneet hyvin, ja se on arvotettu inventoinnin korkeimpaan arvoluokkaan. Hongikko on suojeltu Lehdistö-Varikko-Oriahde -asemakaavassa merkinnällä sr-2: "Suojeltava rakennus. Rakennushistoriallisesti tai -taiteellisesti tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 §:n 2 momentin nojalla määrätään, että rakennuksessa tehtävien korjaus- tai muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennushistoriallisesti tai -taiteellisesti tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy." 

As Oy Hongikon tavoitteena on asentaa rakennuksen kadun puoleiselle kattolappeelle arinkopaneeleita. Paneelit kattaisivat suurimman osan lappeen alasta lähtökohtaisesti niin että ne jakautuisivat symmetrisesti kahteen kokonaisuuteen piipun molemmin puolin. Rakennuksen korkeudesta, kattokulman loivuudesta ja alueen maastonmuodoista johtuen paneelit näkyisivät katukuvassa markittävimmin Ahteentieltä etelästä saavuttaessa sekä Ahteenkujalta. Muutoksen jälkeenkin rakennuksen rakennushistoriallisiin arvoihin vaikuttava katemateriaali erottuisi paneelikenttien välistä ja reunoilta, jolloin aurinkopaneelit olisivat tunnistettavissa moderniksi, tekniseksi lisäykseksi. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että katon rooli myöskään Hongikon arkkitehtuurissa tai lähialueen kaupunkikuvassa ei ole niin merkittävä, että siihen aurinkopaneelien asentamisen myötä kohdistuva muutos olisi rakennuksen suojelumerkinnän vastainen. Paneelit tulee sijoittaa katolle tasapainoisesti ryhmitellen, ja niiden kiinnityksessä tulee huomioida se, että ne eivät vahingoita katon rakenteita ja että ne ovat mahdollisimman vähin vaurioin irrotettavissa paneelien käyttöiän päättyessä.