rakennusperinteinen

kirkkohistoria
sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti, kirkkohistoriallisesti sekä maisemallisesti erittäin merkittävä kohde

Vehkajärven kylän kantatalosta Näppilästä 1700-luvulla halkomisten seurauksena syntynyt talo, joka säilynyt alkuperäisellä paikallaan. Vanhan päärakennuksen pirtti toiminut kirkkotupana 1793-1841. Pihapiiri kertoo maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta 1900-luvulla. Rakennukset ovat säilyttäneet hyvin rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Pihapiiri on jäsentelyltään, pinnoiltaan ja kasvillisuudeltaan vaivatta hahmotettavissa maatilaksi. Maisemallisesti keskeinen sijainti alueen päätien Vehkajärventien (maantie 325) tuntumassa, avoimessa järvi- ja peltomaisemassa, Venehniementien varressa.

Anttilan pihapiiri sijaitsee Vehkajärventieltä (maantie 325) etelään erkanevan Venehniementien varressa, lahden pohjukassa Vehkajärven pohjoisrannalla. Venehniementie kulkee pihapiirin läpi. Tilakeskuksen pohjois- ja itäpuolilla on peltoja. Nurmipintaisella pihalla kasvaa sireeniä ja muita koristepensaita sekä perennoja. Rannassa yhteismaalla on Vehkajärven venevalkama, jossa on useita puurakenteisia venevajoja eli talaksia.

Pihapiirin rakennukset:

1 Vanha päärakennus (tuvan hirsissä vuosiluku 1793), paritupatyyppinen, hirsirunkoinen, pitkänurkkainen, peiterimalaudoitettu ja harmaantunut, toiminut kirkkotupana 1700-luvun lopulta kirkon valmistumiseen 1841

2 Asuinrakennus, puolitoistakerroksinen, 1930-50-lukulainen, laajennettu myöhemmin eteläpäädystä siipiosalla

3 Karjasuoja (1949), punatiilinen

4 Konevaja

5 Riviaitta, hirsi, pitkänurkkainen

6 Työväenasuinrakennus, hirsirunkoinen

7 Riihi, puimala, lato

Lisäksi pihapiiriin kuuluu venetalas, sauna ja kolme puurakenteista talousrakennusta. Rakennukset muodostavat tiiviin umpipihamaisen pihapiirin.

Vehkajärven kylän kantatalo Näppilä mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäistä kertaa 1539 maakirjassa. Talo on 1700-luvulla halottu neljäksi tilaksi, jotka ovat Näppilä, Riihimäki, Anttila ja Rantala. Talo on ilmeisesti säilynyt alkuperäisellä paikallaan. Vehkajärven vielä kuuluessa Sahalahden kuntaan ja seurakuntaan kävivät papit pitämässä jumalanpalveluksia Vehkajärvellä kerran kuukaudessa. Anttilan vanhan päärakennuksen pirtti toimi kirkkotupana 1793-1841. Tilasta on lohkottu maata 1900-luvulla seuraavasti: Vähälä ja Korpela 1922, Koivuranta 1943 sekä lisäksi 1950-2000-luvuilla yhteensä 15 kiinteistöä ilmeisesti pääosin kesämökkitontteja.

Kulttuuriympäristöinventointi, Kuhmalahti, Vehkajärvi 2003. Rakennuskulttuurityö Kivikenkä.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1965. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/