Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa. Despro Engineering Oy suunnittelee uutta maakaapelia Epaalan ja Pohjanlahden välille. Kaapeli tullaan kaivamaan 70 cm syvyyteen ja maksimis-saan se on leveydeltään metrin. Mikäli se pystytään auramaan, se tulee ole-maan 30 cm leveä. Alueelle rakennetaan myös uusia puistomuuntamoja ja sieltä puretaan ilmajohto, jonka linjalta poistetaan vanhoja pylväitä.

Hankealue sijoittuu lähes kokonaan Pälkäneen kulttuurimaiseman maakunnalli-sesti arvokkaalle maisema-alueelle (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi: Ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013), jota koskee maakuntakaavan suunnittelumääräys: ”Alueen yksityiskohtai-semmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luon-nonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien ra-kennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.”Muuntamoiden pai-kat sijoittuvat maisema-alueelle lukuunottamatta pohjoisinta, Maaniityntien ja In-nasjärventien risteyksen tienoilla sijaitsevaa muuntamoa. Lisäksi hankealueen eteläisin osa Epaalassa on osa Pälkäneen pitäjänkeskuksen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (www.rky.fi), jota koskevat valta-kunnaliset alueidenkäyttötavoitteet. Tätä aluetta koskee maakuntakaavan suun-nittelumääräys: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakenta-misessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuu-riympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuu-riympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.”Muuntamoista nel-jä eteläisintä sijoittuu valtakunnalliselle arvoalueelle.

Epaalan ympäristössä maisema on tasaista, avointa viljelymaisemaa, pohjoises-sa viljelyalue muuttuu kumpuilevaksi, pienipiirteisemmäksi ja rajautuu metsiin. Maisema-alueen poihjoisosissa rakennuskanta on sijoittunut pääosin peltojen metsäsaarekkeisiin. Pälkäneellä kivikauden asuinpaikat, rautakauden muinaislin-nat ja hautapaikat, keskiajan kirkonraunio ja vanhat kylänpaikat kertovat vuosisa-taisesta pysyvästä asutuksesta. Epaalan kylä on sijainnut nykyisellä paikallaan ainakin 1600-luvulta, ja Huntilan ja Iharin keskiaikaisperäiset kylät muodostavat maisemassa oman kokonaisuutensa. Iharin kosket syntyivät luonnonmullistuksen seurauksena 1604, kun vesi alkoi virrata Iharissa itään päin, ja kuivuivat 1830 Kaivannon patojen murtuessa. Suunnittelualueen maiseman historia on näkyvis-sä topografian, rakennuksien ja viljelyksien lisäksi myös tiestössä. Suuri osa ky-läteistä noudattaa edelleen vanhoja 1700-luvun ja sitä varhaisempienkin tiepoh-jien linjauksia. Pälkäneen kulttuurimaiseman kulttuurihistorialliset arvot liittyvät ennen kaikkea asutuksen ja viljelyn pitkään yhtäjaksoiseen historiaan sekä siihen että vanha kylärakenne on säilynyt suhteellisen hyvin. Maisema-alueeseen kuu-luu useita pihapiirejä, joilla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa myös rakenne-tun ympäristön edustajina.

Suunnittelualueen ominaispiirteet edelyttävät erityistä huolellisuutta puistomuun-tamoiden sovittamiselle ympäristöön maakuntakaavan edellyttämällä tavalla. Kaapelireitti noudattelee tielinjausta, joka on alueen vanha kulkureitti ja halkoo arvokkaita avoimia peltomaisemia. Tälläinen maisema on herkkä muutokselle. Lähtökohtaisesti muuntamoiden paikat tulee sijoittaa puuston tmv. suojakasvilli-suuden tai olemassaolevan rakennuskannan yhteyteen. Käytettävissä olevan ai-neiston mittakaavasta johtuen muuntamoille suunnitellut paikat eivät hahmotu tarkasti, mutta pääsääntöisesti muuntaimoiden summittaiset sijoituspaikat ovat sellaisia, että niistä on löydettävissä sopiva, edellämainitut kriteerit täyttävä paik-ka muuntamolle. Epaalantien ja Vanhankirkontien risteysalueella maisema kui-tenkin avautuu laajana viljelytasankona. Paikka on arvokas sekä rakennettuna ympäristönä (valtakunnallinen arvoalue) että maisemana (maakunnallinen arvo-alue). Kyseinen paikka ei ole sovelias muuntamon sijoittamiselle. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää tutkittavaksi, voisiko muuntamon sijoittaa ristreyksen eteläpuolella olevaan metsäsaarekkeeseen. Tarkempi suunnitelma kaikkien puis-tomuuntamoiden lopullisista sijoituspaikoista pyydetään toimittamaan nähtäväksi Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Alueen edellinen muinaisjäännösinventointi on vuodelta 1995, joten sitä voi pitää vanhentuneena. Inventoinnissa ei tuolloin ole huomioitu mahdollisia historiallisen ajan muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Tästä syystä maakun-tamuseo katsoo, että suunnitellulla linjauksella olisi syytä tehdä ennen kaivutöi-den aloittamista arkeologinen inventointi, jossa selvitetään linjauksella sijaitsevat esihistorialliset ja historialliset muinaisjäännökset. Mikäli inventoinnissa löytyy kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita, maakuntamuseo ar-vioi hankkeen vaikutukset niihin.

Tulevalla kaapelilinjalle tai sen ympäristössä sijaitsee useita ennestään tunnettuja muinaisjäännöksiä, joista Linnavuori ja Hylli sijaitsevat hankealueella. Kaapelilinja noudattelee myös historiallista tielinjaa Pälkäne-Sahanlahti-Kuhmalahti ja sen alueella sijaitsee kulttuuriperintökohteita.

Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muut-taminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen ilman muinaismuistolaissa sää-dettyä lupaa on kielletty (MML 1 §, 4 §). Ensijainen vaihtoehto on linjan siirtämi-nen muinaisjäännösalueen ulkopuolelle. Riittävän etäisyyden ratkaisee museovi-ranomainen. Mikäli siirtäminen ei ole mahdollista, muinaisjäännösten kohdalla tu-lee tehdä arkeologisia tutkimuksia, joista kerrotaan tarkemmin alla.

Linnavuori (muinaisjäännösrekisteritunnus 635010014) on kiinteä muinaisjään-nös. Se on kalliopohjainen mäki, jossa koillisreunalla on näkyvissä n. 50 m pitkä kivivalli. Linnavuori on itä- ja kaakkoissivuiltaan pystysuora kallio, jonka laki on melko tasainen ja siellä kasvaa metsää. Kohteen rajaus perustuu inventointitie-toon, joten sen todellinen laajuus saattaa olla nykyistä alustavaa rajausta suu-rempi. Tuleva maakaapeli kaivetaan Parinsalontien luiskaan. Muinaisjäännösalu-eella maakaapelinja tulee tarkistaa metallinpaljastimen kanssa, ja mikäli muinais-jäännökseen viittaavia löytöjä saadaan, tulee tutkimukset lopetta ja ilmoittaa asi-asta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 § ja 16 §), joka päättää jatkotoimenpiteistä. Osa maakaapelista tulee kaivaa arkeologin valvonnassa liitekarttaan merkityllä kohdalla linnavuoren läheisyydessä. Tämä kohte on merkitty liitekarttaan sinisellä. Mikäli valvonnan yhteydessä havaitaan merkkejä kiinteästa muinaisjäännöksestä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyt-tää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinais-muistolaki 14 ja 16 §), joka päättää jatkotoimenpiteistä. Linnavuoren alueelta poistetaan myös pylväitä purkautuvalta ilmajohtolinjalta. Myös pylväät tulee pois-taa arkeologin valvonnassa. Mikäli valvonnan yhteydessä todetaan, että pylväi-den poistaminen tulee vahingoittamaan kiinteää muinaisjäännöstä, tuhoutumis-vaarassa oleva muinaisjäännöksen kohta tulee dokumentoida (MML 14 §).Valvonnassa poistettavat pylväät on merkitty liitekarttaa sinisellä kolmiolla.

Epaalantien molemmilla puolilla sijaitsee Hyllin kiinteä muinaisjäännös (mj.rek.tunnus 635010007). Se käsittää kiven- ja maansekaisia röykkiöitä ja rau-takautisen asuinpaikan. Kohteen rajaus perustuu inventointitietoon, joten sen to-dellinen laajuus saattaa olla rajausta suurempi. Tien luoteispuolella se sijaitsee välittömästi tien vieressä kun taas kaakkoispuolella se sijaitsee noin 30 m päässä tiestä. Tämän johdosta kaapeli on syytä sijoittaa tien kaakkoispuolelle. Maakaa-peli tulee kaivaa arkeologin valvonnassa. Valvottava linja on merkitty liitekarttaan sinisellä. Mikäli valvonnan yhteydessä havaitaan merkkejä kiinteästa muinais-jäännöksestä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välit-tömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §), joka päättää jatkotoimenpiteistä.

Laurilan kiinteä muinaisjäännös (mj.rek.tunnus 635010028) on kivikautinen asuinpaikka, jonka kohdalta poistetaan sähköpylväs. Pylväs tulee poistaa arkeo-login valvonnassa. Mikäli valvonnan yhteydessä todetaan, että pylvään poistami-nen tulee vahingoittamaan kiinteää muinaisjäännöstä, tuhoutumisvaarassa oleva muinaisjäännöksen kohta tulee dokumentoida. Valvonnassa poistettava pylväs on merkitty liitekarttaa sinisellä kolmiolla. (MML 14 §).

Inventointiraportti tulee tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon. Tutki-mustulosten perusteella museoviranomainen arvioi mahdollisuutta toteuttaa linja ja päättää mahdollisista jatkotutkimuksista (MML 14 §). Arkeologisia tutkimuksia voidaan pääsääntöisesti tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aika-na. Työhankkeeseen liittyvistä tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteutta-ja MML 15 §:n perusteella. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2016) ja muita Museoviraston ohjeita. Lisätietoja tut-kimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa Pirkanmaan maakuntamuseolta ja Museoviraston internetsivuilta (http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_kulttuuriperinto/arkeologisten_kenttatoiden_tilaaminen).

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa. Despro Engineering Oy suunnittelee uutta maakaapelia Epaalan ja Pohjanlahden välille. Kaapeli tullaan kaivamaan 70 cm syvyyteen ja maksimis-saan se on leveydeltään metrin. Mikäli se pystytään auramaan, se tulee ole-maan 30 cm leveä. Alueelle rakennetaan myös uusia puistomuuntamoja ja sieltä puretaan ilmajohto, jonka linjalta poistetaan vanhoja pylväitä.Hankealue sijoittuu lähes kokonaan Pälkäneen kulttuurimaiseman maakunnalli-sesti arvokkaalle maisema-alueelle (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi: Ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013), jota koskee maakuntakaavan suunnittelumääräys: ”Alueen yksityiskohtai-semmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luon-nonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien ra-kennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.”Muuntamoiden pai-kat sijoittuvat maisema-alueelle lukuunottamatta pohjoisinta, Maaniityntien ja In-nasjärventien risteyksen tienoilla sijaitsevaa muuntamoa. Lisäksi hankealueen eteläisin osa Epaalassa on osa Pälkäneen pitäjänkeskuksen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (www.rky.fi), jota koskevat valta-kunnaliset alueidenkäyttötavoitteet. Tätä aluetta koskee maakuntakaavan suun-nittelumääräys: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakenta-misessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuu-riympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuu-riympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.”Muuntamoista nel-jä eteläisintä sijoittuu valtakunnalliselle arvoalueelle.Epaalan ympäristössä maisema on tasaista, avointa viljelymaisemaa, pohjoises-sa viljelyalue muuttuu kumpuilevaksi, pienipiirteisemmäksi ja rajautuu metsiin. Maisema-alueen poihjoisosissa rakennuskanta on sijoittunut pääosin peltojen metsäsaarekkeisiin. Pälkäneellä kivikauden asuinpaikat, rautakauden muinaislin-nat ja hautapaikat, keskiajan kirkonraunio ja vanhat kylänpaikat kertovat vuosisa-taisesta pysyvästä asutuksesta. Epaalan kylä on sijainnut nykyisellä paikallaan ainakin 1600-luvulta, ja Huntilan ja Iharin keskiaikaisperäiset kylät muodostavat maisemassa oman kokonaisuutensa. Iharin kosket syntyivät luonnonmullistuksen seurauksena 1604, kun vesi alkoi virrata Iharissa itään päin, ja kuivuivat 1830 Kaivannon patojen murtuessa. Suunnittelualueen maiseman historia on näkyvis-sä topografian, rakennuksien ja viljelyksien lisäksi myös tiestössä. Suuri osa ky-läteistä noudattaa edelleen vanhoja 1700-luvun ja sitä varhaisempienkin tiepoh-jien linjauksia. Pälkäneen kulttuurimaiseman kulttuurihistorialliset arvot liittyvät ennen kaikkea asutuksen ja viljelyn pitkään yhtäjaksoiseen historiaan sekä siihen että vanha kylärakenne on säilynyt suhteellisen hyvin. Maisema-alueeseen kuu-luu useita pihapiirejä, joilla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa myös rakenne-tun ympäristön edustajina.Suunnittelualueen ominaispiirteet edelyttävät erityistä huolellisuutta puistomuun-tamoiden sovittamiselle ympäristöön maakuntakaavan edellyttämällä tavalla. Kaapelireitti noudattelee tielinjausta, joka on alueen vanha kulkureitti ja halkoo arvokkaita avoimia peltomaisemia. Tälläinen maisema on herkkä muutokselle. Lähtökohtaisesti muuntamoiden paikat tulee sijoittaa puuston tmv. suojakasvilli-suuden tai olemassaolevan rakennuskannan yhteyteen. Käytettävissä olevan ai-neiston mittakaavasta johtuen muuntamoille suunnitellut paikat eivät hahmotu tarkasti, mutta pääsääntöisesti muuntaimoiden summittaiset sijoituspaikat ovat sellaisia, että niistä on löydettävissä sopiva, edellämainitut kriteerit täyttävä paik-ka muuntamolle. Epaalantien ja Vanhankirkontien risteysalueella maisema kui-tenkin avautuu laajana viljelytasankona. Paikka on arvokas sekä rakennettuna ympäristönä (valtakunnallinen arvoalue) että maisemana (maakunnallinen arvo-alue). Kyseinen paikka ei ole sovelias muuntamon sijoittamiselle. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää tutkittavaksi, voisiko muuntamon sijoittaa ristreyksen eteläpuolella olevaan metsäsaarekkeeseen. Tarkempi suunnitelma kaikkien puis-tomuuntamoiden lopullisista sijoituspaikoista pyydetään toimittamaan nähtäväksi Pirkanmaan maakuntamuseoon.Alueen edellinen muinaisjäännösinventointi on vuodelta 1995, joten sitä voi pitää vanhentuneena. Inventoinnissa ei tuolloin ole huomioitu mahdollisia historiallisen ajan muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Tästä syystä maakun-tamuseo katsoo, että suunnitellulla linjauksella olisi syytä tehdä ennen kaivutöi-den aloittamista arkeologinen inventointi, jossa selvitetään linjauksella sijaitsevat esihistorialliset ja historialliset muinaisjäännökset. Mikäli inventoinnissa löytyy kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita, maakuntamuseo ar-vioi hankkeen vaikutukset niihin.Tulevalla kaapelilinjalle tai sen ympäristössä sijaitsee useita ennestään tunnettuja muinaisjäännöksiä, joista Linnavuori ja Hylli sijaitsevat hankealueella. Kaapelilinja noudattelee myös historiallista tielinjaa Pälkäne-Sahanlahti-Kuhmalahti ja sen alueella sijaitsee kulttuuriperintökohteita.Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muut-taminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen ilman muinaismuistolaissa sää-dettyä lupaa on kielletty (MML 1 §, 4 §). Ensijainen vaihtoehto on linjan siirtämi-nen muinaisjäännösalueen ulkopuolelle. Riittävän etäisyyden ratkaisee museovi-ranomainen. Mikäli siirtäminen ei ole mahdollista, muinaisjäännösten kohdalla tu-lee tehdä arkeologisia tutkimuksia, joista kerrotaan tarkemmin alla.Linnavuori (muinaisjäännösrekisteritunnus 635010014) on kiinteä muinaisjään-nös. Se on kalliopohjainen mäki, jossa koillisreunalla on näkyvissä n. 50 m pitkä kivivalli. Linnavuori on itä- ja kaakkoissivuiltaan pystysuora kallio, jonka laki on melko tasainen ja siellä kasvaa metsää. Kohteen rajaus perustuu inventointitie-toon, joten sen todellinen laajuus saattaa olla nykyistä alustavaa rajausta suu-rempi. Tuleva maakaapeli kaivetaan Parinsalontien luiskaan. Muinaisjäännösalu-eella maakaapelinja tulee tarkistaa metallinpaljastimen kanssa, ja mikäli muinais-jäännökseen viittaavia löytöjä saadaan, tulee tutkimukset lopetta ja ilmoittaa asi-asta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 § ja 16 §), joka päättää jatkotoimenpiteistä. Osa maakaapelista tulee kaivaa arkeologin valvonnassa liitekarttaan merkityllä kohdalla linnavuoren läheisyydessä. Tämä kohte on merkitty liitekarttaan sinisellä. Mikäli valvonnan yhteydessä havaitaan merkkejä kiinteästa muinaisjäännöksestä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyt-tää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinais-muistolaki 14 ja 16 §), joka päättää jatkotoimenpiteistä. Linnavuoren alueelta poistetaan myös pylväitä purkautuvalta ilmajohtolinjalta. Myös pylväät tulee pois-taa arkeologin valvonnassa. Mikäli valvonnan yhteydessä todetaan, että pylväi-den poistaminen tulee vahingoittamaan kiinteää muinaisjäännöstä, tuhoutumis-vaarassa oleva muinaisjäännöksen kohta tulee dokumentoida (MML 14 §).Valvonnassa poistettavat pylväät on merkitty liitekarttaa sinisellä kolmiolla.Epaalantien molemmilla puolilla sijaitsee Hyllin kiinteä muinaisjäännös (mj.rek.tunnus 635010007). Se käsittää kiven- ja maansekaisia röykkiöitä ja rau-takautisen asuinpaikan. Kohteen rajaus perustuu inventointitietoon, joten sen to-dellinen laajuus saattaa olla rajausta suurempi. Tien luoteispuolella se sijaitsee välittömästi tien vieressä kun taas kaakkoispuolella se sijaitsee noin 30 m päässä tiestä. Tämän johdosta kaapeli on syytä sijoittaa tien kaakkoispuolelle. Maakaa-peli tulee kaivaa arkeologin valvonnassa. Valvottava linja on merkitty liitekarttaan sinisellä. Mikäli valvonnan yhteydessä havaitaan merkkejä kiinteästa muinais-jäännöksestä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välit-tömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §), joka päättää jatkotoimenpiteistä.Laurilan kiinteä muinaisjäännös (mj.rek.tunnus 635010028) on kivikautinen asuinpaikka, jonka kohdalta poistetaan sähköpylväs. Pylväs tulee poistaa arkeo-login valvonnassa. Mikäli valvonnan yhteydessä todetaan, että pylvään poistami-nen tulee vahingoittamaan kiinteää muinaisjäännöstä, tuhoutumisvaarassa oleva muinaisjäännöksen kohta tulee dokumentoida. Valvonnassa poistettava pylväs on merkitty liitekarttaa sinisellä kolmiolla. (MML 14 §).Inventointiraportti tulee tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon. Tutki-mustulosten perusteella museoviranomainen arvioi mahdollisuutta toteuttaa linja ja päättää mahdollisista jatkotutkimuksista (MML 14 §). Arkeologisia tutkimuksia voidaan pääsääntöisesti tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aika-na. Työhankkeeseen liittyvistä tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteutta-ja MML 15 §:n perusteella. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2016) ja muita Museoviraston ohjeita. Lisätietoja tut-kimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa Pirkanmaan maakuntamuseolta ja Museoviraston internetsivuilta (http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_kulttuuriperinto/arkeologisten_kenttatoiden_tilaaminen).