Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta purkamislupahakemuksesta. Osin purettavaksi suunniteltu rakennus sijaitsee Nokian keskustan tuntumassa, Nokianvirran rannassa, Kartanonrannaksi nimetyllä alueella, jonne ollaan laatimassa asemakaavamuutosta. Kaavamuutosehdotus on parhaillaan nähtävillä. Lupahakemuksen mukaan Lintuniemen kuorimosta on tarkoitus purkaa 1940-, 1950- ja 1970-luvulla rakennetut osat ja säilyttää ainoastaan kaarikattoiset 1930-luvun osat. Lisäksi purettaisiin kuorimon puhdistamoallas. Purkamisen perusteluna mainitaan, että Kartanonrannan kaavaluonnoksessa purettavien rakennusosien kohdalle on tarkoitus osoittaa muuta maankäyttöä. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut lupahakemukseen liiteaineistoineen ja toteaa seuraavaa.
Lintuniemen rumpukuorimo sijaitsee Nokian teollisuuslaitosten valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella (RKY-inventoinnin päivitys/Museovirasto, 2009). Lisäksi alue on osa Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi. Ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013/Pirkanmaan liitto).
Edellä mainittujen selvitysten mukaiset arvoalueet on osoitettu Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa, ja Nokian teollisuuslaitosten valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-aluetta) koskevan suunnittelumääräyksen mukaan Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. RKY-alueita koskevat lisäksi Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaisesti kaikessa maankäytössä tulee huolehtia, että alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät.
Alueen teollisuushistorialliset arvot on tunnistettu myös lukuisissa muissa selvityksissä, kuten Nokian kulttuuriympäristöohjelmassa (Teivas ja Tulonen, 2001) ja alueen asemakaavanmuutosta varten laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä Nokia Sahanranta - Peltoja, puistoja ja teollisuutta Nokian kartanon maisemissa - arkeologian, rakennetun ympäristön ja maisemahistorian selvitys (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2016).
Viimeksi mainitun selvityksen mukaan Lintuniemen rumpukuorimon vanhin kaarikattoinen osa on rakennettu vuonna 1933. Sahatoiminnan kasvaessa rakennusta on laajennettu vuosina 1941 ja 1959 kaarikattoisilla ja tasakattoisilla osilla. Viimeinen, korkein ja kookkain, laatikkomainen laajennus on toteutettu vuonna 1972, jolloin kuorimosta on alettu käyttää nimitystä puunkäsittelylaitos. Kaikkien rakennusosien julkisivut ovat paikalla muurattua punatiiltä. 1970-luvulla rakennettiin myös laitoksen toimintaan liittyneet kookas puutavaranostin, kääntöpöytä, selkeytysallas sekä betonipilareiden varaan nostettu puunkuljetin, joka korvasi tehdasalueiden välisen kapearaiteisen rautatien.
Selvityksessä kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpaan, ensimmäiseen arvoluokkaan on määritelty kuuluvan kuorimorakennuksen vanhimmat, vuosien 1933-1959 välisenä aikana rakennetut osat. Toimenpidesuositusten mukaan luokkaan I kuuluvat rakennukset tai rakennusosat tulee säilyttää. Viimeisin, 1970-luvun laajennus sekä siihen liittyvät puunkuljetin ja kääntöpöytä on määritelty kuuluviksi arvoluokkaan II. Toimenpidesuositusten mukaan myös luokkaan II kuuluvat rakennukset, rakennusosat tai rakenteet tulisi säilyttää. Selkeytysallas ja muut rakenteet on määritelty kuuluviksi arvoluokkaan III. Niidenkin säilyttäminen on suositeltavaa. Lintuniemen rumpukuorimon rakennusvaiheet sekä selvityksessä arvoluokitetut ja säilytettäväksi suositellut osat on havainnollistettu lausunnon liitekartalla.
Selvityksen mukaisesti Pirkanmaan maakuntamuseo on Kartanonrannan asemakaavanmuutoksen luonnoksesta antamassaan lausunnossa (7.8.2023, diar. 381/2023) edellyttänyt, että rumpukuorimon vuosina 1933-1959 rakennetuille kaarikattoisille ja tasakattoisille osille osoitetaan niiden nykyisen pohjanalan mukainen rakennusala ja purkamisen kieltävä rakennuskohtainen suojelumerkintä (sr). Myös luokkaan II kuuluvien 1970-luvun laajennuksen, puunkuljettimen ja kääntöpöydän säilyttämismahdollisuuksia on pyydetty tutkimaan. Niiden säilyttämistä ei kuitenkaan ole pidetty välttämättömänä. Parhaillaan nähtävänä olevassa kaavaehdotuksessa pääosalle kuorimon vuosina 1933-1959 rakennetuista osista on osoitettu suojelumerkintä sr-10, jonka määräys kuuluu: Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostöissä rakennuksen kulttuurihistorialliset ja arkkitehtoniset arvot tulee säilyttää. Myös kääntöpöydälle on osoitettu suojelumerkintä (sr-r).
Lupahakemuksessa ja sen liitteissä purettaviksi ja säilytettäväksi/suojelluiksi suunniteltujen rakennusosien rakennusvuodet ja rakennusalat vaihtelevat. Tiedot eivät myöskään vastaa rakennetun ympäristön selvityksen historiatietoja tai suosituksia, eivätkä kaikilta osin myöskään keskeneräisessä asemakaavaprosessissa kaavaluonnoksessa tai -ehdotuksessa sr-merkinnällä osoitettuja rakennusaloja. Tiedostossa Purkutyon jarjestaminen.pdf on otsikkona: ”Nokia Kartanonranta, vanhan kuorimorakennuksen-suojellun osan purkaminen”. Tekstiosuudessa kuitenkin sanotaan, että ”työhön sisältyy rakennuksen purkutyön lisäksi purettavan osan irti sahaus suojellusta rakennuksesta”. Purkutyösuunnitelmassa (L&T Teollisuuspalvelut Oy, 1.2.2024) mainitaan myös lyhyesti, että ”purkutyön jälkeen tehdään sääsuojauksen kannalta tarvittavat toimenpiteet”.
MRL:n 139 §:n mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Alueen uuden asemakaavan laatiminen on käynnissä, eivätkä Lintuniemen alueen kaavamerkinnät tai niitä koskevat kaavamääräykset ole vielä lopullisia. Purkuluvan myöntämisen kesken asemakaavoitusprosessia voidaan näin mitä ilmeisimmin nähdä haittaavan kaavoituksen toteuttamista MRL:n 139 §:n vastaisesti. Mikäli tarkoitus on purkaa rakennetun ympäristön selvityksessä luokkaan I arvotettuja kuorimon rakennusosia, joilla on todettu olevan erityisiä teollisuushistoriallisia, maisemallisia ja arkkitehtonisia arvoja, merkitsisi purkaminen mitä ilmeisimmin myös 139 §:n mukaisten rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä.
Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa lisäksi, että aineiston perusteella jää epäselväksi, mitä kuorimon rakennusosia purkamislupahakemus tarkalleen koskee. Näin ollen purkamisluvan myöntämisen edellytysten täyttymistä ei ole mahdollista arvioida kaikilta osin.
Koska viimeisimmän, 1972 valmistuneen kuorimon osan kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ovat selvästi rakennuksen muita osia vähäisemmät, Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että sen purkaminen voisi olla mahdollista. Purkamisluvan myöntäminen edellyttäisi kuitenkin vielä hankkeeseen liittyvän aineiston täydentämistä niin, että purettavien ja säilytettävien rakennusosien välinen purkuraja on yksiselitteinen (riittävät pohja-, julkisivu- ja leikkauskuvat) ja purkutyön jälkeinen säilytettävien rakennusosien tilapäisen sääsuojauksen toteutustapa tiedossa ja hyväksyttävissä. Samassa yhteydessä on syytä esittää myös suunnitelma purkamisessa vaurioituneiden osien korjaamisesta/ennallistamisesta. Kuorimon puhdistamoaltaan/selkeytysaltaan purkamiselle ei ole estettä.
Mahdolliseen lupapäätökseen tulisi lisäksi kirjata, että purettavaksi suunniteltujen rakennusosien ja puhdistamoaltaan välittömässä läheisyydessä, sijaitsee Lintuniemen tukimuuri -niminen arkeologinen kulttuuriperintökohde, jota on esietty suojeltavaksi teollisuushistoriallisena muistona (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000037369). Kyseessä on noin 12 m pitkä kivipaasista tehty tukimuuri, joka liittyy todennäköisesti Nokianvirran uittotoimintaan. Rakenne on merkitty Nokian Kartanonrannan asemakaavaluonnokseen s-osa-alueena. Sen sijainti näkyy myös lausunnon liitekartalla kuorimon koillispuolella. Kohde tulee tarvittaessa suojata työmaa-aidalla, mikäli suunnitellun purkutyön aikana tukimuurin välittömässä läheisyydessä olisi työmaa-ajoa tai liikuttaisiin työkoneilla. Pirkanmaan maakuntamuseolta saa tarkempia ohjeita rakenteen suojaamisesta (tutkija Ulla Lähdesmäki, s-posti ulla.lahdesmaki@tampere.fi).
Edellä mainituista seikoista ja hakemukseen liittyvistä epäselvyyksistä ja puutteista johtuen sekä alueella keskeneräisen asemakaavanmuutoksen vuoksi Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla purkamisluvan myöntämistä. Lintuniemen kuorimon rakennusosien säilyttämisen tai purkamisen osalta asia tulee ratkaista käynnissä olevan kaavamuutoksen yhteydessä.
Mahdollinen purkamislupa valitusosoitteineen tulee viipymättä toimittaa tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta purkamislupahakemuksesta. Osin purettavaksi suunniteltu rakennus sijaitsee Nokian keskustan tuntumassa, Nokianvirran rannassa, Kartanonrannaksi nimetyllä alueella, jonne ollaan laatimassa asemakaavamuutosta. Kaavamuutosehdotus on parhaillaan nähtävillä. Lupahakemuksen mukaan Lintuniemen kuorimosta on tarkoitus purkaa 1940-, 1950- ja 1970-luvulla rakennetut osat ja säilyttää ainoastaan kaarikattoiset 1930-luvun osat. Lisäksi purettaisiin kuorimon puhdistamoallas. Purkamisen perusteluna mainitaan, että Kartanonrannan kaavaluonnoksessa purettavien rakennusosien kohdalle on tarkoitus osoittaa muuta maankäyttöä. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut lupahakemukseen liiteaineistoineen ja toteaa seuraavaa.
Lintuniemen rumpukuorimo sijaitsee Nokian teollisuuslaitosten valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella (RKY-inventoinnin päivitys/Museovirasto, 2009). Lisäksi alue on osa Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi. Ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013/Pirkanmaan liitto).
Edellä mainittujen selvitysten mukaiset arvoalueet on osoitettu Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa, ja Nokian teollisuuslaitosten valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-aluetta) koskevan suunnittelumääräyksen mukaan Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. RKY-alueita koskevat lisäksi Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaisesti kaikessa maankäytössä tulee huolehtia, että alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät.
Alueen teollisuushistorialliset arvot on tunnistettu myös lukuisissa muissa selvityksissä, kuten Nokian kulttuuriympäristöohjelmassa (Teivas ja Tulonen, 2001) ja alueen asemakaavanmuutosta varten laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä Nokia Sahanranta - Peltoja, puistoja ja teollisuutta Nokian kartanon maisemissa - arkeologian, rakennetun ympäristön ja maisemahistorian selvitys (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2016).
Viimeksi mainitun selvityksen mukaan Lintuniemen rumpukuorimon vanhin kaarikattoinen osa on rakennettu vuonna 1933. Sahatoiminnan kasvaessa rakennusta on laajennettu vuosina 1941 ja 1959 kaarikattoisilla ja tasakattoisilla osilla. Viimeinen, korkein ja kookkain, laatikkomainen laajennus on toteutettu vuonna 1972, jolloin kuorimosta on alettu käyttää nimitystä puunkäsittelylaitos. Kaikkien rakennusosien julkisivut ovat paikalla muurattua punatiiltä. 1970-luvulla rakennettiin myös laitoksen toimintaan liittyneet kookas puutavaranostin, kääntöpöytä, selkeytysallas sekä betonipilareiden varaan nostettu puunkuljetin, joka korvasi tehdasalueiden välisen kapearaiteisen rautatien.
Selvityksessä kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpaan, ensimmäiseen arvoluokkaan on määritelty kuuluvan kuorimorakennuksen vanhimmat, vuosien 1933-1959 välisenä aikana rakennetut osat. Toimenpidesuositusten mukaan luokkaan I kuuluvat rakennukset tai rakennusosat tulee säilyttää. Viimeisin, 1970-luvun laajennus sekä siihen liittyvät puunkuljetin ja kääntöpöytä on määritelty kuuluviksi arvoluokkaan II. Toimenpidesuositusten mukaan myös luokkaan II kuuluvat rakennukset, rakennusosat tai rakenteet tulisi säilyttää. Selkeytysallas ja muut rakenteet on määritelty kuuluviksi arvoluokkaan III. Niidenkin säilyttäminen on suositeltavaa. Lintuniemen rumpukuorimon rakennusvaiheet sekä selvityksessä arvoluokitetut ja säilytettäväksi suositellut osat on havainnollistettu lausunnon liitekartalla.
Selvityksen mukaisesti Pirkanmaan maakuntamuseo on Kartanonrannan asemakaavanmuutoksen luonnoksesta antamassaan lausunnossa (7.8.2023, diar. 381/2023) edellyttänyt, että rumpukuorimon vuosina 1933-1959 rakennetuille kaarikattoisille ja tasakattoisille osille osoitetaan niiden nykyisen pohjanalan mukainen rakennusala ja purkamisen kieltävä rakennuskohtainen suojelumerkintä (sr). Myös luokkaan II kuuluvien 1970-luvun laajennuksen, puunkuljettimen ja kääntöpöydän säilyttämismahdollisuuksia on pyydetty tutkimaan. Niiden säilyttämistä ei kuitenkaan ole pidetty välttämättömänä. Parhaillaan nähtävänä olevassa kaavaehdotuksessa pääosalle kuorimon vuosina 1933-1959 rakennetuista osista on osoitettu suojelumerkintä sr-10, jonka määräys kuuluu: Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostöissä rakennuksen kulttuurihistorialliset ja arkkitehtoniset arvot tulee säilyttää. Myös kääntöpöydälle on osoitettu suojelumerkintä (sr-r).
Lupahakemuksessa ja sen liitteissä purettaviksi ja säilytettäväksi/suojelluiksi suunniteltujen rakennusosien rakennusvuodet ja rakennusalat vaihtelevat. Tiedot eivät myöskään vastaa rakennetun ympäristön selvityksen historiatietoja tai suosituksia, eivätkä kaikilta osin myöskään keskeneräisessä asemakaavaprosessissa kaavaluonnoksessa tai -ehdotuksessa sr-merkinnällä osoitettuja rakennusaloja. Tiedostossa Purkutyon jarjestaminen.pdf on otsikkona: ”Nokia Kartanonranta, vanhan kuorimorakennuksen-suojellun osan purkaminen”. Tekstiosuudessa kuitenkin sanotaan, että ”työhön sisältyy rakennuksen purkutyön lisäksi purettavan osan irti sahaus suojellusta rakennuksesta”. Purkutyösuunnitelmassa (L&T Teollisuuspalvelut Oy, 1.2.2024) mainitaan myös lyhyesti, että ”purkutyön jälkeen tehdään sääsuojauksen kannalta tarvittavat toimenpiteet”.
MRL:n 139 §:n mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Alueen uuden asemakaavan laatiminen on käynnissä, eivätkä Lintuniemen alueen kaavamerkinnät tai niitä koskevat kaavamääräykset ole vielä lopullisia. Purkuluvan myöntämisen kesken asemakaavoitusprosessia voidaan näin mitä ilmeisimmin nähdä haittaavan kaavoituksen toteuttamista MRL:n 139 §:n vastaisesti. Mikäli tarkoitus on purkaa rakennetun ympäristön selvityksessä luokkaan I arvotettuja kuorimon rakennusosia, joilla on todettu olevan erityisiä teollisuushistoriallisia, maisemallisia ja arkkitehtonisia arvoja, merkitsisi purkaminen mitä ilmeisimmin myös 139 §:n mukaisten rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä.
Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa lisäksi, että aineiston perusteella jää epäselväksi, mitä kuorimon rakennusosia purkamislupahakemus tarkalleen koskee. Näin ollen purkamisluvan myöntämisen edellytysten täyttymistä ei ole mahdollista arvioida kaikilta osin.
Koska viimeisimmän, 1972 valmistuneen kuorimon osan kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ovat selvästi rakennuksen muita osia vähäisemmät, Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että sen purkaminen voisi olla mahdollista. Purkamisluvan myöntäminen edellyttäisi kuitenkin vielä hankkeeseen liittyvän aineiston täydentämistä niin, että purettavien ja säilytettävien rakennusosien välinen purkuraja on yksiselitteinen (riittävät pohja-, julkisivu- ja leikkauskuvat) ja purkutyön jälkeinen säilytettävien rakennusosien tilapäisen sääsuojauksen toteutustapa tiedossa ja hyväksyttävissä. Samassa yhteydessä on syytä esittää myös suunnitelma purkamisessa vaurioituneiden osien korjaamisesta/ennallistamisesta. Kuorimon puhdistamoaltaan/selkeytysaltaan purkamiselle ei ole estettä.
Mahdolliseen lupapäätökseen tulisi lisäksi kirjata, että purettavaksi suunniteltujen rakennusosien ja puhdistamoaltaan välittömässä läheisyydessä, sijaitsee Lintuniemen tukimuuri -niminen arkeologinen kulttuuriperintökohde, jota on esietty suojeltavaksi teollisuushistoriallisena muistona (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000037369). Kyseessä on noin 12 m pitkä kivipaasista tehty tukimuuri, joka liittyy todennäköisesti Nokianvirran uittotoimintaan. Rakenne on merkitty Nokian Kartanonrannan asemakaavaluonnokseen s-osa-alueena. Sen sijainti näkyy myös lausunnon liitekartalla kuorimon koillispuolella. Kohde tulee tarvittaessa suojata työmaa-aidalla, mikäli suunnitellun purkutyön aikana tukimuurin välittömässä läheisyydessä olisi työmaa-ajoa tai liikuttaisiin työkoneilla. Pirkanmaan maakuntamuseolta saa tarkempia ohjeita rakenteen suojaamisesta (tutkija Ulla Lähdesmäki, s-posti ulla.lahdesmaki@tampere.fi).
Edellä mainituista seikoista ja hakemukseen liittyvistä epäselvyyksistä ja puutteista johtuen sekä alueella keskeneräisen asemakaavanmuutoksen vuoksi Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla purkamisluvan myöntämistä. Lintuniemen kuorimon rakennusosien säilyttämisen tai purkamisen osalta asia tulee ratkaista käynnissä olevan kaavamuutoksen yhteydessä.
Mahdollinen purkamislupa valitusosoitteineen tulee viipymättä toimittaa tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.
Jaa
Facebookissa