Kallionpää liittyy Susimäelle ja raitin varteen syntyneeseen mäkitupa-asutukseen. Maisemallisesti keskeinen sijainti.

Rakennushistoriallinen

Historiallinen

Maisemallinen x

KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

Maisemallinen/historiallinen

Kallionpään asuinrakennus (1) on rakennettu 1800-luvun lopulla luonnon- ja lohkotuista kivistä tehdylle sokkelille. Kallionpään huoneet ovat erilevyiset. Rakennus on ehkä tehty kahdessa vaiheessa tai yhdistämällä kaksi erillisistä rakennusta. Lyhytnurkkainen hirsirakennus on verhoiltu peiterimavuorauksella ja maalattu punaiseksi. Listat ovat valkoiset. Osa ikkunoista on vanhempia 6-ruutuisia. Katteena on huopa. Kuistin ulko-ovena on vanha lautaovi ja sisäovena laseilla varustetut peiliovet. Rakennusta on uusittu mm. laajalla terassilla. Sisällä on puolipaneelia ja muovimattoa. Kamarissa on keltatiilestä tehty uudehko avotakka.

Asuinrakennuksen eteläpuolella, mäen päällä on vanha hirsinen aitta(2), ehkä 1800-luvulta. Otsallinen aitta on päätykolmiota myöten hirsinen. Nurkkakiville rakennetussa aitassa on haljaspuolikkaista tehty lattia. Väri on punamultaa. Antti Lehtelä, joka on syntynyt mökissä muisteli aitan olleen jo 1930-luvulla nykyisellä paikalla. Aitan kunto on kohtalainen. mm. aurinko on syönyt hirsiä jossain määrin.

Mäen alla on uudehko saunarakennus/wc (3). Rankorakenteinen, laatalle rakennettu talousrakennus on maalattu punaiseksi, listat ovat valkoiset. Katemateriaalina on huopa.

Rakennukset ovat hyväkuntoisia eikä välittömiä uhkatekijöitä niiden säilymiselle ole tiedossa.

Kallionpään 0.24 hehtaarin suuruinen tontti on lohkottu vuonna 1959 kunnan omistamasta Uudesta-Mikkolasta. Tätä ennen se oli vuokratontti. Lohkomishetkellä omistajaksi merkittiin Kalle Konsta Hakala.

Kallionpää sijaitsee pitkänomaisella mäentöyräällä kylänraitin eteläpuolella. Idässä ja lännessä tonttia reunustavat lehtipuustoiset notkelmat, joiden takana on uudempaa rakennuskantaa; idässä 1900-luvun puolivälin liikekiinteistö ja autokorjaamo, lännessä taas matala 1990-luvun tiilinen omakotitalo. Etelässä rajanaapurina on saman tyyppinen mökki, Rantala. Pohjoispuolella, tien toisella puolella , harjun päässä ovat saman ikäiset Luoto ja Kallio.

Asemakaava vuodelta 1973

(Luopioisten kirkonkylän pienoismalli v. 1900, opettaja Olavi Ahosen rakentama v. 1969.)

Kiinteistörekisteri ja asiakirjat, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, Tampere