Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Maakuntamuseo on kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa (DIAR: 538/2017 07.02.2018) tuonut esiin alueen kulttuurimaiseman keskeisiä arvokkaita piirteitä ja todennut, että suunnittelualueen lounais- ja luoteisosat liittyvät valtakunnallisesti arvokkaaksi esitettyyn Vesilahden kulttuurimaisemien maisema-alueeseen.
Kaava-aineistoon liittyy rakennettua kulttuuriympäristöä ja kulttuurimaisemaa koskeva selvitys (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto 2014), jossa tuodaan esille suunnittelualueen keskeisimpiä kulttuurihistoriallisia piirteitä. Inventoinnissa esitettyjen arvojen huomioimisesta osayleiskaavan merkinnöissä maakuntamuseo on aiemmassa lausunnossaan todennut, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennetut kohteet on esitetty kohdemerkintöinä ja arvokkaimmat maisematilat merkitty MA-merkinnällä. Lisäksi valtakunnallisesti arvokkaaksi esitetyllä maisema-alueen osalla on oma merkintänsä. Kaavaehdotuksessa ei näihin ole esitetty muutoksia.
Lisäksi maakuntamuseo on aiemmassa lausunnossaan esittänyt, että AT-alueilla, erityisesti siellä missä maankäyttö muuttuu, huomioitaisiin tarkemmin suunnittelumääräyksin alueen käytön reunaehdot arvojen säilyttämiseksi sekä inventoinnin tarkentamista tiettyjen, inventoinnissa osoitettujen kohteiden osalta. Maakuntamuseo on myös edellyttänyt AT-alueiden sisään jäävien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden pihapiirien maisemallisen aseman turvaamista AT-alueita koskevassa määräyksessä. Nyt käsillä olevassa kaavaehdotuksessa on muodostettu erityinen AT/s -merkintä osoittamaan kyläaluetta, jolla on erityisiä rakennetun ympäristön arvoja. Maakuntamuseo katsoo, että merkintä määräyksineen on asianmukainen ja tukee osaltaan alueen keskeisiin arvopiirteisiin kuuluvien pihapiirikokonaisuuksien säilymistä, yhdessä kunkin kohteen sr-merkinnän kanssa. Sen sijaan AT/s -merkintöjen valikoitumista juuri näille kohteille (8 kpl) ei ole perusteltu kaavaselostuksessa tai -merkinnässä. Ilmeisesti pohjana on käytetty rakennetun ympäristön selvityksen inventointitietoa tilakeskusten tilatyypistä, iästä, arvoluokituksesta ja erityisistä pihapiiriikokonaisuuksiin liittyvistä arvoista. Maakuntamuseo huomauttaa, että tällä perusteella tulisi harkita myös muiden kantatila- tai torppa-statuksella inventoitujen, arvoluokkiin I ja II arvotettujen kohteiden mukaan ottamista. Tällaisia ovat tilat Järvi, Lehtiniemi, Marjamäki, Sullanmaa sekä Kallela/Friiari. Näistä neljälle ensimmäiselle on tosin esitetty kohdemerkintää sr-1 tai sr-2, mutta kohteella Kallela/Friiari ei ole kohdekohtaista eikä aluemerkintää. Maakuntamuseo esittääkin, että AT/s-merkinnän lisäämistä harkitaan kaikkiin edellä mainittuihin kohteisiin ja kohteelle Kallela/Friiari (selvityksessä arvoluokka I) lisätään sr-merkintä, mikäli kohteen arvot ovat edelleen säilyneet.
Edelleen maakuntamuseo on luonnoksesta antamassaan lausunnossa todennut, että rakennetun ympäristön selvityksessä on nostettu esiin useita kohteita, joiden inventointi on tarpeen jatkossa ja esittänyt, että selvitystä täydennetään tältä osin. Kohteet ovat vanhoja torppia tai muita 1900-luvun alun asuinpaikkoja ja mainittu selvityksessä kunkin osa-alueen kohdalla otsikolla Inventointi- ja tarkistustarve sekä esitetty kartalla s. 9. Kaavaehdotuksen aineistoon ei ole mainittua täydennystä tehty, joten maakuntamuseo uudistaa esityksensä selvityksen täydentämisestä. Tämä on tarpeen, jotta osayleiskaavan vaikutukset rakennusperintöön, maisemaan ja taajamakuvaan ovat arvioitavissa riittävällä tarkkuudella ja eri rakennustyyppien arvot huomioiden.
Osayleiskaavaehdotuksessa on esitetty kolme erilaista vyöhykettä (ydinkylä, maaseutumainen vyöhyke ja metsävyöhyke), jotka eroavat määräyksiltään rakentamisen intensiteetin suhteen. Maakuntamuseo pitää jakoa yleispiirteissään kulttuurimaiseman kannalta perusteltuna. Sen sijaan vyöhykkeiden alueellisen rajauksen perusteita ei ole esitetty kaavaselostuksessa. Myöskään vyöhykkeiden eroa maisemakuvan muutoksen suhteen ei ole eritelty vaikutusten arvioinnissa. Esimerkiksi luvussa 5.3.6. todetaan yleisesti, että "Osayleiskaava lisää rakentamista alueella, mikä muuttaa maisemaa pelto- ja metsäalueiden muuttuessa rakennetuiksi. Joillekin paikoille voi syntyä uusia tiheämmän asutuksen alueita." Uuden rakentamisen ja toisaalta vanhan maisemakuvan säilymisen vaikutuksia olisi lisäksi syytä eritellä vyöhykkeittäin. Maakuntamuseo esittää, että kaavaselostusta tarkennetaan edellä mainituilta osin.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta kaavaehdotukseen on tehtävä alempana kohdekohtaisesti selostetut korjaukset:
1) Kiinteä muinaisjäännös, kivikautinen asuinpaikka Säijoentie (mj-tunnus 1000031456). Kaavamerkinnän sm-1 (4) laajuus ei vastaa inventoinnissa todettua ja muinaisjäännösrekisterin mukaista kohteen laajuutta. Rajausta on laajennettava kaakkoon.
2) Kiinteä muinaisjäännös, rautakautinen/historiallinen röykkiöalue Tervamäki (mj-tunnus 418010017). Kaavamerkinnän sm-1 (1) laajuus ei vastaa inventoinnissa todettua ja muinaisjäännösrekisterin mukaista kohteen laajuutta. Rajausta on laajennettava kaakkoon.
3) Kiinteä muinaisjäännös, historiallinen vesimyllyn jäännös Säijoen ylämylly (mj-tunnus 1000031455). Kohde sijaitsee jokiuomassa. Kohdemerkki sm-1 (3) on siirrettävä idemmäksi, jokiuomaan.
Tarkistettu osayleiskaavaehdotus aineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Maakuntamuseo on kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa (DIAR: 538/2017 07.02.2018) tuonut esiin alueen kulttuurimaiseman keskeisiä arvokkaita piirteitä ja todennut, että suunnittelualueen lounais- ja luoteisosat liittyvät valtakunnallisesti arvokkaaksi esitettyyn Vesilahden kulttuurimaisemien maisema-alueeseen.
Kaava-aineistoon liittyy rakennettua kulttuuriympäristöä ja kulttuurimaisemaa koskeva selvitys (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto 2014), jossa tuodaan esille suunnittelualueen keskeisimpiä kulttuurihistoriallisia piirteitä. Inventoinnissa esitettyjen arvojen huomioimisesta osayleiskaavan merkinnöissä maakuntamuseo on aiemmassa lausunnossaan todennut, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennetut kohteet on esitetty kohdemerkintöinä ja arvokkaimmat maisematilat merkitty MA-merkinnällä. Lisäksi valtakunnallisesti arvokkaaksi esitetyllä maisema-alueen osalla on oma merkintänsä. Kaavaehdotuksessa ei näihin ole esitetty muutoksia.
Lisäksi maakuntamuseo on aiemmassa lausunnossaan esittänyt, että AT-alueilla, erityisesti siellä missä maankäyttö muuttuu, huomioitaisiin tarkemmin suunnittelumääräyksin alueen käytön reunaehdot arvojen säilyttämiseksi sekä inventoinnin tarkentamista tiettyjen, inventoinnissa osoitettujen kohteiden osalta. Maakuntamuseo on myös edellyttänyt AT-alueiden sisään jäävien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden pihapiirien maisemallisen aseman turvaamista AT-alueita koskevassa määräyksessä. Nyt käsillä olevassa kaavaehdotuksessa on muodostettu erityinen AT/s -merkintä osoittamaan kyläaluetta, jolla on erityisiä rakennetun ympäristön arvoja. Maakuntamuseo katsoo, että merkintä määräyksineen on asianmukainen ja tukee osaltaan alueen keskeisiin arvopiirteisiin kuuluvien pihapiirikokonaisuuksien säilymistä, yhdessä kunkin kohteen sr-merkinnän kanssa. Sen sijaan AT/s -merkintöjen valikoitumista juuri näille kohteille (8 kpl) ei ole perusteltu kaavaselostuksessa tai -merkinnässä. Ilmeisesti pohjana on käytetty rakennetun ympäristön selvityksen inventointitietoa tilakeskusten tilatyypistä, iästä, arvoluokituksesta ja erityisistä pihapiiriikokonaisuuksiin liittyvistä arvoista. Maakuntamuseo huomauttaa, että tällä perusteella tulisi harkita myös muiden kantatila- tai torppa-statuksella inventoitujen, arvoluokkiin I ja II arvotettujen kohteiden mukaan ottamista. Tällaisia ovat tilat Järvi, Lehtiniemi, Marjamäki, Sullanmaa sekä Kallela/Friiari. Näistä neljälle ensimmäiselle on tosin esitetty kohdemerkintää sr-1 tai sr-2, mutta kohteella Kallela/Friiari ei ole kohdekohtaista eikä aluemerkintää. Maakuntamuseo esittääkin, että AT/s-merkinnän lisäämistä harkitaan kaikkiin edellä mainittuihin kohteisiin ja kohteelle Kallela/Friiari (selvityksessä arvoluokka I) lisätään sr-merkintä, mikäli kohteen arvot ovat edelleen säilyneet.
Edelleen maakuntamuseo on luonnoksesta antamassaan lausunnossa todennut, että rakennetun ympäristön selvityksessä on nostettu esiin useita kohteita, joiden inventointi on tarpeen jatkossa ja esittänyt, että selvitystä täydennetään tältä osin. Kohteet ovat vanhoja torppia tai muita 1900-luvun alun asuinpaikkoja ja mainittu selvityksessä kunkin osa-alueen kohdalla otsikolla Inventointi- ja tarkistustarve sekä esitetty kartalla s. 9. Kaavaehdotuksen aineistoon ei ole mainittua täydennystä tehty, joten maakuntamuseo uudistaa esityksensä selvityksen täydentämisestä. Tämä on tarpeen, jotta osayleiskaavan vaikutukset rakennusperintöön, maisemaan ja taajamakuvaan ovat arvioitavissa riittävällä tarkkuudella ja eri rakennustyyppien arvot huomioiden.
Osayleiskaavaehdotuksessa on esitetty kolme erilaista vyöhykettä (ydinkylä, maaseutumainen vyöhyke ja metsävyöhyke), jotka eroavat määräyksiltään rakentamisen intensiteetin suhteen. Maakuntamuseo pitää jakoa yleispiirteissään kulttuurimaiseman kannalta perusteltuna. Sen sijaan vyöhykkeiden alueellisen rajauksen perusteita ei ole esitetty kaavaselostuksessa. Myöskään vyöhykkeiden eroa maisemakuvan muutoksen suhteen ei ole eritelty vaikutusten arvioinnissa. Esimerkiksi luvussa 5.3.6. todetaan yleisesti, että "Osayleiskaava lisää rakentamista alueella, mikä muuttaa maisemaa pelto- ja metsäalueiden muuttuessa rakennetuiksi. Joillekin paikoille voi syntyä uusia tiheämmän asutuksen alueita." Uuden rakentamisen ja toisaalta vanhan maisemakuvan säilymisen vaikutuksia olisi lisäksi syytä eritellä vyöhykkeittäin. Maakuntamuseo esittää, että kaavaselostusta tarkennetaan edellä mainituilta osin.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta kaavaehdotukseen on tehtävä alempana kohdekohtaisesti selostetut korjaukset:
1) Kiinteä muinaisjäännös, kivikautinen asuinpaikka Säijoentie (mj-tunnus 1000031456). Kaavamerkinnän sm-1 (4) laajuus ei vastaa inventoinnissa todettua ja muinaisjäännösrekisterin mukaista kohteen laajuutta. Rajausta on laajennettava kaakkoon.
2) Kiinteä muinaisjäännös, rautakautinen/historiallinen röykkiöalue Tervamäki (mj-tunnus 418010017). Kaavamerkinnän sm-1 (1) laajuus ei vastaa inventoinnissa todettua ja muinaisjäännösrekisterin mukaista kohteen laajuutta. Rajausta on laajennettava kaakkoon.
3) Kiinteä muinaisjäännös, historiallinen vesimyllyn jäännös Säijoen ylämylly (mj-tunnus 1000031455). Kohde sijaitsee jokiuomassa. Kohdemerkki sm-1 (3) on siirrettävä idemmäksi, jokiuomaan.
Tarkistettu osayleiskaavaehdotus aineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa