Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Purkamislupahakemus koskee Urjalan seurakuntataloa. 

Rakennuksesta on käytettävissä  kunto- ja kulttuuriympäristöselvitykset. Purettavaksi aiotun rakennuksen paikalle on suunnitteilla vastaava, mutta tiloiltaan pienempi uusi seurakuntatalo. Maakuntamuseon on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.  

Urjalan seurakuntatalon suunnitteli arkkitehtitoimisto Olavi ja Kauko Reiman 1962 ja rakennus valmistui seuraavana vuonna. Rakennuksen länsipäädyssä on korkea, pulpettikattoinen seurakuntasali, jonka korkea maisemaikkunaseinä suuntautuu kohti kirkkoa. Sali- ja sen matalampaan kokoontumistilaan liittyy pitkä, kaksikerroksinen osa, johon sijoittuivat toimisto- ja asuintilat. Julkisivuissa ja päätiloissa käytettiin korkeatasoisia materiaaleja ja salissa mm. kuviorappausta. Seurakuntatalon rakentaminen liittyy kirkon toimintojen muuttumiseen toisen maailmansodan jälkeen. Hallinnon kasvun ohella keskeinen tarve oli uudenlaisiin kokoontumistiloihin, joihin uusi rakennuksen sali ja siipeen liittyvät toimisto- ja asuintilat vastasivat. 

Rakennus sijoittuu mäkialuetta seuraavan Urjalantien varteen, jossa kirkolliset rakennukset, seurakuntatalo ja pappila, muodostavat kirkon ohella lännestä noustessa portin ja kiintopisteen saavuttaessa kirkkomäelle ja Urjalan keskustaajamaan. Urjalantie on vanhaa raittia ja entistä Tampere-Turku maantietä. Kirkon (1806) ja seurakuntatalon (1963) eteläpuolelle rakennettiin 1964 matala pappilaksi rakennettu rakennus. Sen julkisivun jäsentely ja materiaalit liittävät sen vastapäiseen seurakuntataloon. Kirkonseutu ja raitti muodostivat jo varhain pitäjän keskustan, kirkon ympäristössä on säilynyt 1900-luvun alun hallinto- ja liikerakentamista. 

Kirkko ja raitin vanhat hallinto- ja liikerakennukset ovat valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä, Urjalan kirkonmäki.  Seurakuntatalon tontti ja rakennus jäävät valtakunnallisen alueen länsireunalle, ollen itäosaltaan osa arvoalueen rajausta ja maisemaa. Valtakunnallisten arvoalueiden käyttötavoitteissa mainitaan kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan sekä rakennusten ja ympäristöjen turvaaminen. 

Voimassa olevassa asemakaavassa (1979) seurakuntatalon tontti on osoitettu seurakunnallisten rakennusten alueeksi (KY). Kaava on kulttuuriympäristön huomiomisen osalta vanhetunut. 

Rakennuksesta on tehty 2020 rakennetun ympäristön selvitys, Urjalan seurakuntatalo, Rakennushistoriaselvitys, arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Ky. Selvitystä on maakuntamuseon esityksestä täydennetty 2021. Selvitys keskittyy kiitettävästi rakenteiden, sisätilojen, muutosten ja kiinteistötekniikan esittelyyn. Rakennuksen kultuuriympäristönäkökulma, konteksti osana Urjalan, kirkon ja modernismin paikallista tai maakunnallista kokonaisuutta sekä taajamakuvaa jää hyvin ohueksi. Myös johtopäätöksiä, kulttuurihistorillisia arvoja tai huomioitavia ominaispiirteitä, ei ole juuri avattu. Rakennuksen säilyneisyys, ominaispiirteet ja muutokset ovat tuotu esiin. Työssä esitetyssä rakennustaiteellisuusluokituksessa seurakuntatalo ja vastapäinen pappila ovat luokiteltu luokkaan II, eli rakennus on arvokas rakennetun ympäristön osana.  

Seurakuntien perinteisistä ja vanhemmista rakennuksista, kirkoista, siunauskappeleista ja pappiloista on pääosin käytettävissä laaja ja hyvä selvitysaineisto. Niiden asema kulttuuriperintönä on huomioitu kirkkolaissa tai kaavoituksessa. Kirkkomaisemiin ja kirkon uudempaan toimintaan keskeisesti liittyvistä seurakuntataloista ei ilmiönä tai rakennusperintönä ei ole juuri kattavaa tutkimustietoa. Maakuntamuseo on aloittanut syyskuussa 2021 seurakuntatalojen maakunnallisen teemainventoinnin. Hankkeessa kartoitetaan Pirkanmaan modernismin ajan, vuosina 1945-1999 rakennetut seurakuntatalot.

Maakuntamuseo on tutustunut seuraaviin, lupapisteeseen toimitettuihin kuntoselvityksiin: Alapohjarakenteen kuntotutkimus (Jommi Suonketo 19.4.2013), Seinärakenteiden kuntotutkimus (Jommi Suonketo 7.5.2013), Tulkinta ja tilastovertailu materiaalien FLEC-analyysistä (Ositum Oy 26.2.2019), Analyysivastaus 2874619; VVOC- ja VOC-yhdisteet, ilma (Ositum Oy 8.2.2019), Urjalan Seurakuntatalon ylläpidon ja järkevän kunnostuksen taloudellisuuden arvioiminen (Ositum Oy 13.3.2019) sekä Kuntoarvio RS15 (Raksystems 1.11.2019). Selvityksistä käy ilmi, että seurakuntatalon alkuperäisessä osassa ovat alapohjan ja maanvastaisen takaseinän eristekerrokset laajasti mikrobivaurioituneet. Lisäksi laajennusosan ja toimistosiiven välisessä kulmauksessa on sadevesikaivon tulvimisesta aiheutunut, paikallinen kosteusvaurio. Valtaosa kuntoselvitysten mikrobilöydöksistä kohdistuu toimisto- ja asuntosiipeen. Muita, vähäisempiä tai tavanomaisiin kausikorjauksiin lukeutuvia toimenpidetarpeita, on aiheutunut puutteista ulkopuolisten vesien hallinnassa sekä rakenteiden ja materiaalien normaalista kulumisesta. Selvityksissä on esitetty myös toteuttamiskelpoisia korjausehdotuksia, joskin kokonaisuutena arvioiden kunnostustarpeet ovat merkittävät.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että hyvin alkuperäisen asunsa säilyttäneellä seurakuntatalolla on kulttuurihistoriallista arvoa osana raitin ja kirkkomaiseman rakennuskerrostumia. Rakennus ilmentää kirkon toimintojen muuttumista sekä on yhdessä pappilan kanssa osa harvalukuista, modernin ja 1960-luvun rakentamisen perintöä vanhan raitin varrella. Julkista ja kirkollista rakentamista edustava seurakuntatalo maamerkkimäisine saliosineen muodostaa luontevan, modernin jatkumon raitin valtakunnallisesti merkittävälle rakennetun ympäristön arvoalueelle.  Seurakuntatalon purkaminen merkitsisi mitä ilmeisimmin maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaisten rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä.

Kulttuurihistorialliset ja kuntoselvitykset huomioiden Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että rakennuksen osittaista säilyttämistä uudisrakennuksen pohjana tutkittaisiin vielä. Maakuntamuseo ehdottaa, että ominaispiirteiden, käytön ja raittimaiseman kannalta keskeinen korkeampi saliosa sisäänkäynteineen säilytettäisiin, ja matala toimisto-ja asuinsiipi korvattaisiin saliosaan sopivalla uudisrakennuksella.    

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Rakennuksesta on käytettävissä  kunto- ja kulttuuriympäristöselvitykset. Purettavaksi aiotun rakennuksen paikalle on suunnitteilla vastaava, mutta tiloiltaan pienempi uusi seurakuntatalo. Maakuntamuseon on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.  

Urjalan seurakuntatalon suunnitteli arkkitehtitoimisto Olavi ja Kauko Reiman 1962 ja rakennus valmistui seuraavana vuonna. Rakennuksen länsipäädyssä on korkea, pulpettikattoinen seurakuntasali, jonka korkea maisemaikkunaseinä suuntautuu kohti kirkkoa. Sali- ja sen matalampaan kokoontumistilaan liittyy pitkä, kaksikerroksinen osa, johon sijoittuivat toimisto- ja asuintilat. Julkisivuissa ja päätiloissa käytettiin korkeatasoisia materiaaleja ja salissa mm. kuviorappausta. Seurakuntatalon rakentaminen liittyy kirkon toimintojen muuttumiseen toisen maailmansodan jälkeen. Hallinnon kasvun ohella keskeinen tarve oli uudenlaisiin kokoontumistiloihin, joihin uusi rakennuksen sali ja siipeen liittyvät toimisto- ja asuintilat vastasivat. 

Rakennus sijoittuu mäkialuetta seuraavan Urjalantien varteen, jossa kirkolliset rakennukset, seurakuntatalo ja pappila, muodostavat kirkon ohella lännestä noustessa portin ja kiintopisteen saavuttaessa kirkkomäelle ja Urjalan keskustaajamaan. Urjalantie on vanhaa raittia ja entistä Tampere-Turku maantietä. Kirkon (1806) ja seurakuntatalon (1963) eteläpuolelle rakennettiin 1964 matala pappilaksi rakennettu rakennus. Sen julkisivun jäsentely ja materiaalit liittävät sen vastapäiseen seurakuntataloon. Kirkonseutu ja raitti muodostivat jo varhain pitäjän keskustan, kirkon ympäristössä on säilynyt 1900-luvun alun hallinto- ja liikerakentamista. 

Kirkko ja raitin vanhat hallinto- ja liikerakennukset ovat valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä, Urjalan kirkonmäki.  Seurakuntatalon tontti ja rakennus jäävät valtakunnallisen alueen länsireunalle, ollen itäosaltaan osa arvoalueen rajausta ja maisemaa. Valtakunnallisten arvoalueiden käyttötavoitteissa mainitaan kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan sekä rakennusten ja ympäristöjen turvaaminen. 

Voimassa olevassa asemakaavassa (1979) seurakuntatalon tontti on osoitettu seurakunnallisten rakennusten alueeksi (KY). Kaava on kulttuuriympäristön huomiomisen osalta vanhetunut. 

Rakennuksesta on tehty 2020 rakennetun ympäristön selvitys, Urjalan seurakuntatalo, Rakennushistoriaselvitys, arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Ky. Selvitystä on maakuntamuseon esityksestä täydennetty 2021. Selvitys keskittyy kiitettävästi rakenteiden, sisätilojen, muutosten ja kiinteistötekniikan esittelyyn. Rakennuksen kultuuriympäristönäkökulma, konteksti osana Urjalan, kirkon ja modernismin paikallista tai maakunnallista kokonaisuutta sekä taajamakuvaa jää hyvin ohueksi. Myös johtopäätöksiä, kulttuurihistorillisia arvoja tai huomioitavia ominaispiirteitä, ei ole juuri avattu. Rakennuksen säilyneisyys, ominaispiirteet ja muutokset ovat tuotu esiin. Työssä esitetyssä rakennustaiteellisuusluokituksessa seurakuntatalo ja vastapäinen pappila ovat luokiteltu luokkaan II, eli rakennus on arvokas rakennetun ympäristön osana.  

Seurakuntien perinteisistä ja vanhemmista rakennuksista, kirkoista, siunauskappeleista ja pappiloista on pääosin käytettävissä laaja ja hyvä selvitysaineisto. Niiden asema kulttuuriperintönä on huomioitu kirkkolaissa tai kaavoituksessa. Kirkkomaisemiin ja kirkon uudempaan toimintaan keskeisesti liittyvistä seurakuntataloista ei ilmiönä tai rakennusperintönä ei ole juuri kattavaa tutkimustietoa. Maakuntamuseo on aloittanut syyskuussa 2021 seurakuntatalojen maakunnallisen teemainventoinnin. Hankkeessa kartoitetaan Pirkanmaan modernismin ajan, vuosina 1945-1999 rakennetut seurakuntatalot.

Maakuntamuseo on tutustunut seuraaviin, lupapisteeseen toimitettuihin kuntoselvityksiin: Alapohjarakenteen kuntotutkimus (Jommi Suonketo 19.4.2013), Seinärakenteiden kuntotutkimus (Jommi Suonketo 7.5.2013), Tulkinta ja tilastovertailu materiaalien FLEC-analyysistä (Ositum Oy 26.2.2019), Analyysivastaus 2874619; VVOC- ja VOC-yhdisteet, ilma (Ositum Oy 8.2.2019), Urjalan Seurakuntatalon ylläpidon ja järkevän kunnostuksen taloudellisuuden arvioiminen (Ositum Oy 13.3.2019) sekä Kuntoarvio RS15 (Raksystems 1.11.2019). Selvityksistä käy ilmi, että seurakuntatalon alkuperäisessä osassa ovat alapohjan ja maanvastaisen takaseinän eristekerrokset laajasti mikrobivaurioituneet. Lisäksi laajennusosan ja toimistosiiven välisessä kulmauksessa on sadevesikaivon tulvimisesta aiheutunut, paikallinen kosteusvaurio. Valtaosa kuntoselvitysten mikrobilöydöksistä kohdistuu toimisto- ja asuntosiipeen. Muita, vähäisempiä tai tavanomaisiin kausikorjauksiin lukeutuvia toimenpidetarpeita, on aiheutunut puutteista ulkopuolisten vesien hallinnassa sekä rakenteiden ja materiaalien normaalista kulumisesta. Selvityksissä on esitetty myös toteuttamiskelpoisia korjausehdotuksia, joskin kokonaisuutena arvioiden kunnostustarpeet ovat merkittävät.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että hyvin alkuperäisen asunsa säilyttäneellä seurakuntatalolla on kulttuurihistoriallista arvoa osana raitin ja kirkkomaiseman rakennuskerrostumia. Rakennus ilmentää kirkon toimintojen muuttumista sekä on yhdessä pappilan kanssa osa harvalukuista, modernin ja 1960-luvun rakentamisen perintöä vanhan raitin varrella. Julkista ja kirkollista rakentamista edustava seurakuntatalo maamerkkimäisine saliosineen muodostaa luontevan, modernin jatkumon raitin valtakunnallisesti merkittävälle rakennetun ympäristön arvoalueelle.  Seurakuntatalon purkaminen merkitsisi mitä ilmeisimmin maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaisten rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä.

Kulttuurihistorialliset ja kuntoselvitykset huomioiden Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että rakennuksen osittaista säilyttämistä uudisrakennuksen pohjana tutkittaisiin vielä. Maakuntamuseo ehdottaa, että ominaispiirteiden, käytön ja raittimaiseman kannalta keskeinen korkeampi saliosa sisäänkäynteineen säilytettäisiin, ja matala toimisto-ja asuinsiipi korvattaisiin saliosaan sopivalla uudisrakennuksella.    

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.