Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Suunnittelualueena on Tammelan (XVI) kaupunginosassa, korttelissa 258 sijaitseva tontti 1, pinta-alaltaan noin 0,27 ha. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tontin täydennysrakentaminen uudisrakennuksella Tammelan puistokadun ja Kullervonkadun varrelle. Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi ja se kuuluu kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhykkeeseen. Tampereen keskustan strategisessa osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneeksi alueeksi, asuntovaltaisen täydennysrakentamisen vyöhykkeeksi ja osittain korkeaan rakentamiseen soveltuvaksi vyöhykkeeksi.
Suunnittelualue sijoittuu keskeiselle paikalle Tammelantorin pohjoispuoliseen kortteliin. Tammelantori ympäristöineen on alueen toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen keskus. Korttelissa sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolelle jäävä Kyllikinkatu 11:n asuinrakennus, jolla on merkittäviä arkkitehtonisia ja rakennusperinteisiä arvoja ja merkittävä kaupunkikuvallinen sijainti torin taustamaisemana ja osana Tammelan puistokatua.
Suunnittelualue rajautuu etelä- ja itäsivuiltaan maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Tammelan teollisuuskohteet ja tori, jonka arvot perustuvat 1900-luvun alkukymmenten teollisuuden luomaan rakentamiseen, sen piirteiden säilymiseen kaupunkikuvassa sekä torin ja puiston asemaan kaupunkirakenteessa. Suunnittelualueen muutoksilla on vaikutuksia näiden arvojen säilymiseen.
Suunnittelualueen itäpuolista korttelia hallitsee 1910-luvulla valmistunut monumentaalinen Aaltosen kenkätehdas, joka on saneerattu asuin- ja toimitiloiksi. Suunnittelualueen pohjoispuolisessa korttelissa on vireillä täydennysrakentamisen asemakaava. Koillisessa kulmittain suunnittelualueeseen nähden, tontilla 262, on vireillä asemakaava, jossa huoltamo-liikerakennuksen tilalle suunnitellaan asuinrakentamista. Suunnittelualueen luoteiskulman kortteliin suunnitellaan täydennysrakentamista.
Historiallisesti suunnittelualue kuuluu Keski-Tammelan alueeseen, jossa 1960-luvulle asti oli matalaa puukaupunkiasutusta ja teollisuuslaitoksia. Pinninkatu 21:ssa, L-muotoisena Pinninkatua ja Väinölänkatua vasten, sijaitsi vuonna 1895 perustetun Tampereen Rohdos Oy:n (myöhemmin lääketehdas Star, myöhemmin Tamro) kolmikerroksinen, punatiillinen tehdasrakennus, jonka pääty liikemainoksineen ja tiilinen sivusiipi näkyivät Tammelan torille asti. Rakennus purettiin 1970-luvulla.
Suunnittelualueen nykyinen rakennuskanta edustaa 1970-luvun elementtiarkkitehtuuria. Korttelin kaakkoiskulmaan (Kyllikinkatu 9) rakennettiin vuonna 1979 arkkitehtitoimisto Antti Tähtisen suunnittelema 7-kerroksinen As Oy Tamronkulma pysäköintialueineen. Asuintalon räystäslinja seuraa viereisen, arkkitehti Jaakko Tähtisen vuonna 1954 suunnitteleman asuinkerrostalon (Kyllikinkatu 11) linjaa, ja talojen eteläjulkisivuista muodostuu tunnusomainen kehys Tammelantorille. Samassa yhteydessä korttelin koilliskulmaan Tammelan puistokatua vasten rakennettiin kaksikerroksinen liikerakennus, suunnittelijana arkkitehtitoimisto Antti Tähtinen. Rakennuksessa on pohjakerroksestaan sisäänvedetty kulma ja pesubetonilaatoista koostuva julkisivu. Katutason liiketilassa on toiminut muun muassa elintarvikeliike. Rakennus toistaa Tammelan saneerauskaavan ideaa matalien liikesiipien ja avoimien pysäköintialueiden vuorottelusta kerrostalolamellien keskellä, mutta on toteutukseltaan hajanaisempi kuin esimerkiksi viereisessä korttelissa Kullervonkadun pohjoispuolella sijaitseva 1970-luvun alun kokonaisuus.
Suunnittelualueena olevan korttelin rakennushistoriassa sekoittuvat Tammelan asemakaavakehitykseen vaikuttaneet ilmiöt. Tammelan puistokadun ja torin puolella rakennukset rajaavat katutilaa, mikä viittaa vanhaan puu-Tammelan maisemaan ja korostaa Tammelan puistokadun asemaa kaupunginosan keskusväylänä. Korttelin pohjoisosassa on viitteitä 1960-luvun kaavoituksen (nk. Tammelan saneerauskaava 1964) ja aluerakentamisen ihanteisiin, missä asuinrakennukset sijoitettiin väljästi tontin sisäosiin ja kulmat jäivät avoimiksi viheralueille ja autopaikoitukseen. Yleisesti tiedot Tammelan rakennetun ympäristön, erityisesti toisen maailmansodan jälkeen rakennetun, arvoista ovat puutteelliset eikä alueen kaupunkikuvallisista ominaispiirteistä ole kattavaa selvitystä.
Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan esitetty uudisrakentaminen on lähtökohtaisesti mahdollista. Hanke sijoittuu kaupunkikuvallisesti merkittävälle paikalle ja siten suunnitelman kaupunkikuvallisia vaikutuksia on syytä arvioida huolellisesti. Asemakaavaa varten tulee laatia asianmukainen selvitys suunnittelualueen rakennetusta ympäristöstä ja vaikutusalueen kaupunkikuvasta sekä havainnekuvat uudisrakentamisen kaupunkikuvallisesta vaikutuksesta. Arkkitehtonisesti täydennysrakentaminen tulee sovittaa huolellisesti viereisten korttelien vaihteleviin rakennusmassoihin ja kerrokselliseen rakennuskantaan, Tammelantorin pohjoissivun maisemaan sekä Tammelan puistokadun ja Kullervonkadun katutilan ilmeeseen.
Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Suunnittelualueena on Tammelan (XVI) kaupunginosassa, korttelissa 258 sijaitseva tontti 1, pinta-alaltaan noin 0,27 ha. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tontin täydennysrakentaminen uudisrakennuksella Tammelan puistokadun ja Kullervonkadun varrelle. Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi ja se kuuluu kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhykkeeseen. Tampereen keskustan strategisessa osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneeksi alueeksi, asuntovaltaisen täydennysrakentamisen vyöhykkeeksi ja osittain korkeaan rakentamiseen soveltuvaksi vyöhykkeeksi.Suunnittelualue sijoittuu keskeiselle paikalle Tammelantorin pohjoispuoliseen kortteliin. Tammelantori ympäristöineen on alueen toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen keskus. Korttelissa sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolelle jäävä Kyllikinkatu 11:n asuinrakennus, jolla on merkittäviä arkkitehtonisia ja rakennusperinteisiä arvoja ja merkittävä kaupunkikuvallinen sijainti torin taustamaisemana ja osana Tammelan puistokatua.Suunnittelualue rajautuu etelä- ja itäsivuiltaan maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Tammelan teollisuuskohteet ja tori, jonka arvot perustuvat 1900-luvun alkukymmenten teollisuuden luomaan rakentamiseen, sen piirteiden säilymiseen kaupunkikuvassa sekä torin ja puiston asemaan kaupunkirakenteessa. Suunnittelualueen muutoksilla on vaikutuksia näiden arvojen säilymiseen.Suunnittelualueen itäpuolista korttelia hallitsee 1910-luvulla valmistunut monumentaalinen Aaltosen kenkätehdas, joka on saneerattu asuin- ja toimitiloiksi. Suunnittelualueen pohjoispuolisessa korttelissa on vireillä täydennysrakentamisen asemakaava. Koillisessa kulmittain suunnittelualueeseen nähden, tontilla 262, on vireillä asemakaava, jossa huoltamo-liikerakennuksen tilalle suunnitellaan asuinrakentamista. Suunnittelualueen luoteiskulman kortteliin suunnitellaan täydennysrakentamista.Historiallisesti suunnittelualue kuuluu Keski-Tammelan alueeseen, jossa 1960-luvulle asti oli matalaa puukaupunkiasutusta ja teollisuuslaitoksia. Pinninkatu 21:ssa, L-muotoisena Pinninkatua ja Väinölänkatua vasten, sijaitsi vuonna 1895 perustetun Tampereen Rohdos Oy:n (myöhemmin lääketehdas Star, myöhemmin Tamro) kolmikerroksinen, punatiillinen tehdasrakennus, jonka pääty liikemainoksineen ja tiilinen sivusiipi näkyivät Tammelan torille asti. Rakennus purettiin 1970-luvulla.Suunnittelualueen nykyinen rakennuskanta edustaa 1970-luvun elementtiarkkitehtuuria. Korttelin kaakkoiskulmaan (Kyllikinkatu 9) rakennettiin vuonna 1979 arkkitehtitoimisto Antti Tähtisen suunnittelema 7-kerroksinen As Oy Tamronkulma pysäköintialueineen. Asuintalon räystäslinja seuraa viereisen, arkkitehti Jaakko Tähtisen vuonna 1954 suunnitteleman asuinkerrostalon (Kyllikinkatu 11) linjaa, ja talojen eteläjulkisivuista muodostuu tunnusomainen kehys Tammelantorille. Samassa yhteydessä korttelin koilliskulmaan Tammelan puistokatua vasten rakennettiin kaksikerroksinen liikerakennus, suunnittelijana arkkitehtitoimisto Antti Tähtinen. Rakennuksessa on pohjakerroksestaan sisäänvedetty kulma ja pesubetonilaatoista koostuva julkisivu. Katutason liiketilassa on toiminut muun muassa elintarvikeliike. Rakennus toistaa Tammelan saneerauskaavan ideaa matalien liikesiipien ja avoimien pysäköintialueiden vuorottelusta kerrostalolamellien keskellä, mutta on toteutukseltaan hajanaisempi kuin esimerkiksi viereisessä korttelissa Kullervonkadun pohjoispuolella sijaitseva 1970-luvun alun kokonaisuus.Suunnittelualueena olevan korttelin rakennushistoriassa sekoittuvat Tammelan asemakaavakehitykseen vaikuttaneet ilmiöt. Tammelan puistokadun ja torin puolella rakennukset rajaavat katutilaa, mikä viittaa vanhaan puu-Tammelan maisemaan ja korostaa Tammelan puistokadun asemaa kaupunginosan keskusväylänä. Korttelin pohjoisosassa on viitteitä 1960-luvun kaavoituksen (nk. Tammelan saneerauskaava 1964) ja aluerakentamisen ihanteisiin, missä asuinrakennukset sijoitettiin väljästi tontin sisäosiin ja kulmat jäivät avoimiksi viheralueille ja autopaikoitukseen. Yleisesti tiedot Tammelan rakennetun ympäristön, erityisesti toisen maailmansodan jälkeen rakennetun, arvoista ovat puutteelliset eikä alueen kaupunkikuvallisista ominaispiirteistä ole kattavaa selvitystä.Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan esitetty uudisrakentaminen on lähtökohtaisesti mahdollista. Hanke sijoittuu kaupunkikuvallisesti merkittävälle paikalle ja siten suunnitelman kaupunkikuvallisia vaikutuksia on syytä arvioida huolellisesti. Asemakaavaa varten tulee laatia asianmukainen selvitys suunnittelualueen rakennetusta ympäristöstä ja vaikutusalueen kaupunkikuvasta sekä havainnekuvat uudisrakentamisen kaupunkikuvallisesta vaikutuksesta. Arkkitehtonisesti täydennysrakentaminen tulee sovittaa huolellisesti viereisten korttelien vaihteleviin rakennusmassoihin ja kerrokselliseen rakennuskantaan, Tammelantorin pohjoissivun maisemaan sekä Tammelan puistokadun ja Kullervonkadun katutilan ilmeeseen.