Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaava-alue käsittää entisen Pälkäneen yhteiskoulun lähialueineen. Hankkeen päätavoitteina on mahdollistaa uuden koulurakennuksen rakentaminen yhteiskoulun rakennuksen tontille sekä jalankulun ja polkupyöräilyn sillan rakentaminen Kostianvirran yli. Tarkasteltavina ovat vaihtoehdot, joissa nykyinen koulurakennus purettaisiin joko osittain tai kokonaan. Hankkeen yhteydessä kehitetään myös alueen kulkuyhteyksiä. 

Kostianvirran yhtenäiskoulu ja lukio on rakennettu Pälkäneen yhteiskouluksi vuonna 1952, ja sitä on laajennettu vuosina 1960-63. Molempien rakennusvaiheiden suunnitelmat laati arkkitehti Bertel Strömmerin toimisto. Koulurakennus on suojeltu nykyisessä, vuonna 2016 voimaan tulleessa asemakaavassa. Kaava-alue on osa Pälkäneen pitäjänkeskuksen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä sekä Pälkäneen maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa. Kaavan tavoitteena on asianmukaisesti mainittu Pälkäneen pitäjänkeskuksen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilyttäminen. Yhtenäiskoulusta on laadittu Pälkäneen yhteiskoulun ja lukion kulttuurihistoriallisten arvojen selvitys (Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen, 2015) edellisen kaavahankkeen yhteydessä. Tässä selvityksessä on todettu rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot, ja ne on asianmukaisesti suojeltu kyseisessä asemakaavassa.

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut lausunnon asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (DIAR: 303/2024). Lausunnossaan maakuntamuseo totesi, että suunnitelmat hankkeen rakennetun ympäristön selvitysten täydentämisestä vaikuttivat asianmukaisilta. Maakuntamuseo toi myös esiin, että Pirkanmaan 1960-luvun koulurakennusten kulttuurihistoriallisista arvoista oli tekeillä selvitys, joka tuo osaltaan lisätietoa Pälkäneen yhtenäiskoulun rakennetun ympäristön arvoista. Maakuntamuseo totesi, että jo olemassa olevan tiedon perusteella Pälkäneen yhteiskoulun rakennuksella on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa, mikä tulee huomioida myös käynnistyneessä kaavaprosessissa, ja että lähtökohtaisesti hanketta tulee suunnitella siten, että nykyinen koulurakennus säilytetään.

Hanke pohjautuu vuonna 2023 Pälkäneen teknisen toimen ja sivistystoimen viranhaltijoista koostuneen työryhmän laatimaan Onkkaalan alueen päiväkoti- ja koulutilojen selvitystyöhön. Sen tuloksena esitetään Pälkäneen keskustassa sijaitsevien koulukiinteistöjen toimintojen yhdistämistä yhteiskoulun tontille rakennettavaan uudisrakennukseen. Esitetty ratkaisu johtaisi yhteiskoulun nykyisen rakennuksen purkamiseen sekä jättäisi avoimeksi sen, mitä käyttöä Kostianvirran 1880-, 1920-, 1950- sekä 2000-luvuilla rakentuneelle koulukokonaisuudelle olisi tulevaisuudessa osoitettavissa. Selvityksessä 50-luvun koulurakennusten kunnostamista koulukäyttöön pidetään ongelmallisena. Selvityksessä on tuotu esiin koulukiinteistöjen kulttuurihistoriallinen arvo, mutta sillä ei ole ollut painavaa vaikutusta vaihtoehtotarkastelulle, joka perustuu pääsääntöisesti kunnostustarpeisiin ja käyttäjien tiloja koskeviin toiveisiin.

Kaava-alueelta on laadittu Pälkäneen kunta - Yhtenäiskoulun ja sen lähiympäristön asemakaava ja asemakaavan muutos - Rakennetun ympäristön selvitys (Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen, 2024). Selvityksessä todetaan, että kaava-alue ja sen lähiympäristö ovat kehittyneet 1900-luvun puolesta välistä lähtien merkittävien julkisten rakennusten sekä pientalojen muodostamaksi, heterogeeniseksi kokonaisuudeksi. Kaava-alueella on joitakin 1900-luvun alkupuolen asuinrakennuksia, mutta ne ovat pääsääntöisesti muuttuneet voimakkaasti esim. laajennusten myötä. Osa rakennuksista on säilyttänyt rakentamisajalleen tyypilliset ominaispiirteensä melko hyvin, mutta niillä ei ole todettu olevan rakennuskohtaisia suojelumerkintöjä edellyttäviä kulttuurihistoriallisia arvoja. Selvityksen mukaan yhteiskoulu edustaa tyypillistä suomalaista 1940-50-lukujen koulurakentamista. Rakennuksen on suunnitellut tunnettu arkkitehti Bertel Strömmer, mutta Pälkäneen yhteiskoulun suunnitelmat edustavat Strömmerin toimiston tavanomaista koulurakennussuunnittelua eikä rakennus kuulu Bertel Strömmerin keskeisiin, tunnetuimpiin suunnittelutöihin. Laajennukset eivät ole Strömmerin omaa käsialaa. Koululla on sivistyshistoriallista arvoa osana Pälkäneen koululaitoksen historiaa ja maisemallista arvoa osana Kehätien julkisten rakennusten sarjaa, Kehätien tiivistä katukuvaa sekä Koulutien katutilan kiintopisteenä. Erityistä maisemallista arvoa kaava-alueella on myös Kostianvirran maisemilla ja Kostia-areenalla. Suhteessa Pälkäneen pitäjänkeskuksen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön selvityksen mukaan "Koulutien ja Säästäjäntien välisen alueen rakennuksilla on merkitystä osana laajempaa pienimittakaavaista ja historiallisesti kerroksellista aluetta Onkkaalantien itäpuolella. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten arvojen kannalta alue ei ole Pälkäneen pitäjänkeskuksen ydinaluetta. Sijainnistaan johtuen yhteiskoulun koulurakennus ei liity valtakunnallisten kulttuurihistoriallisten arvojen kannalta merkittäviin kulttuuriympäristön ydinalueisiin Onkkaalantien raitin tai Kostianvirran ympäristökokonaisuuksiin. Ristiänmäen kalmiston muinaisjäännösalue lisää alueen historiallista kerroksellisuutta ja kulttuurihistoriallista arvoa." Pirkanmaan maakuntamuseo täydentää selvityksen antia toteamalla, että myös arkkitehtonisesti kunnianhimoisella Kostia-areenalla voidaan alustavasti arvioida olevan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa näyttävänä ja laadukkaana, palkittunakin liikuntarakennuksena. Vuonna 2018 rakennetun Kostia-areenan suojeluarvojen määrittäminen on kuitenkin mahdollista jättää tulevaisuuteen, jolloin 2000-luvun alkuvuosikymmenten kunnallisesta liikuntarakentamisesta on muodostettavissa kattavampi kokonaiskuva arvottamisen pohjaksi.

Kaavan tausta-aineistoksi on laadittu myös Selvitys Pälkäneen kouluarkkitehtuurista (Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen, 2024). Sen mukaan Pälkäneen vanhin koulukokonaisuus on Onkkaalan kansakoulu, sittemmin Kostianvirran koulu. 1950-luvun yhä koulukäytössä olevia rapattuja koulurakennuksia ovat Kostianvirran koulun 50-luvun osan lisäksi kaava-alueella sijaitseva entinen Pälkäneen yhteiskoulu, Luopioisten kirkonkylän kansakoulu sekä Aitoon kansakoulu. Selvityksen mukaan nämä rakennukset muodostavat Pälkäneen tyypillisten toisen maailmansodan jälkeisten koulurakennusten ryhmän. Erityisen merkittäviksi kokonaisuuksiksi selvityksessä on nostettu Kostianvirran koulukokonaisuus sekä Anna Tapion koulun kokonaisuus, jonka merkittävimmät rakennusvuodet eivät sijoitu 1950-luvulle.

Pirkanmaan 1960-luvun koulurakennukset -selvitys (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2024) tarkastelee Pälkäneen yhteiskoulua sen vuonna 1962 rakennetun laajennuksen osalta. Selvityksen mukaan laajennuksella on sivistyshistoriallista, rakennushistorialista 
sekä maisemallisesti keskeiseen sijaintiin liittyvää kulttuurihistoriallista arvoa. Selvityksen mukaan "[l]aajennusosa jatkaa vanhemman rakennuksen arkkitehtuuria sisältäen kuitenkin 1960-luvulle ominaisia piirteitä (nauhaikkunat). Rakennus sijoittuu maisemallisesti keskeisesti ja on tunnetun suunnittelijan tuotantoa." Osana pirkanmaalaista 1960-lukujen koulurakentamista laajennusosa on arvotettu 
luokkaan 2 eli merkittävä: "Oman aikansa kouluarkkitehtuurin tunnistettava edustaja, jonka kokonaishahmo ja/tai julkisivut ovat pääosin säilyneet. Kaupunkikuvallisesti/maisemallisesti merkittävä."

Kaavaluonnoksesta on nyt laadittu kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa A kaavaluonnos mahdollistaa Pälkäneen yhteiskoulun purkamisen ja vaihtoehdossa B yhteiskoulun suojelumerkintä säilytetään. Molemmat vaihtoehdot mahdollistavat lisärakentamisen koulun tontille, jolloin Kostianvirran koululla nykyisin opiskelevat alakoulun luokat voitaisiin siirtää Kehätien ja Lahdentien välissä sijaitsevalle koulukiinteistölle. Vaihtoehdossa B yhteiskoulun kulttuurihistorialliset arvot on huomioitu asianmukaisella suojelumerkinnällä kuten voimassa olevassa asemakaavassa, ja molemmissa kaavavaihtoehdoissa on huomioitu kaava-alueen kuuluminen Pälkäneen pitäjänkeskuksen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön asianmukaisella yleismääräyksellä. Kaavakartalle on vielä syytä lisätä määräys, jossa todetaan alueen maakunnallisesti merkittävät maisemalliset arvot. Vaihtoehtoisesti maininta maakunnallisista arvoista voidaan liittää RKY-aluetta koskevaan yleismääräykseen.

Koulurakennuksesta ei ole käytettävissä ajantasaisia kuntotutkimusaineistoja. Kaava-aineistossa on seuraavat, koulun rakenteisiin liittyvät selvitykset: Pälkäneen yhtenäiskoulun ilmastoriskiselvitys (Sitowise Oy, 10.9.2024), Rakenteiden riskiselvitys (Sitowise Oy, 10.9.2024), Rakennusfysikaalinen laskentatarkastelu (Sitowise Oy, 10.9.2024) sekä Asbesti ja haitta-ainekartoitus (Sitowise Oy, 9.9.2024). Asbesti- ja haitta-ainekartoituksen merkittävin löydös on lattiapinnoitteissa ja niiden liimoissa oleva asbesti. PAH-yhdisteiden raja-arvot ylittäviä arvoja ei todettu. Kartoituksessa ei havaittu muitakaan sellaisia haitta-aineita, jotka aiheuttavat vaaraa tai toimenpidetarpeita rakennuksen normaalin käytön aikana. Muissa selvityksissä todetaan rakentamisaikakaudelle tyypillisten rakenneratkaisujen mahdolliset riskit ja pyritään arvioimaan niiden toteutumista tulevaisuudessa laskentamallien avulla. Ilmastoriskiselvityksessä todetaan myös, että riskirakenne ei vaurioidu automaattisesti ja sen kunto tulisi todentaa kuntotutkimuksella. Käytettävissä olevan tiedon perusteella Pirkanmaan maakuntamuseon näkemys on, että yhtenäiskoulun säilyttäminen ja kunnostaminen on mahdollista. Ratkaisua tukee myös osana asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointia teetetty Päästölaskentavertailu (Sitowise Oy, 30.9.2024), joka osoittaa korjaamisen olevan uudisrakentamista tai laajentamista vähähiilisempi vaihtoehto 50 vuoden tarkastelujaksolla. Mikäli suojellun rakennuksen kunnosta ja korjaustarpeista halutaan saada laajempaa tietoa, rakennuksesta tulee laatia kattava kuntotutkimus. Pirkanmaan maakuntamuseolta on saatavissa täydentävä ohje kuntotutkimuksen laatimiseksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennukseen.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Pälkäneen yhteiskoululla on yhä samat kulttuurihistorialliset arvot kuin voimassaolevaa asemakaavaa laadittaessa. Rakennus on osa Pälkäneen pitäjänkeskuksen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, vaikka kuuluukin kuntakeskuksen nuorimpaan kehitysvaiheeseen eikä ole tullut erikseen nostetuksi RKY-alueen keskeisimpien arvotekijöiden joukkoon. Maakunnallisessa kontekstissa on selvitetty koulun laajennusosaa, jolla on todettu olevan merkittäviä maakunnallisia arvoja. Lisäksi koululla on huomattavaa arvoa osana Pälkäneen kunnan sivistyshistoriaa. Pälkäneen alueelta on listattu neljä jälleenrakennuskauden merkittävää koulukohdetta, joista yksi on juuri Pälkäneen yhteiskoulu. Toisessa, entisen Kostianvirran koulun 50-luvun osassa, koulutoimista on mitä todennäköisimmin päättymässä tämän asemakaavan toimeenpanon myötä. Muut merkkikohteet, Luopioisten kirkonkylän kansakoulu sekä Aitoon kansakoulu, sijaitsevat entisen Luopioisten kunnan alueella. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että tämän hetkisten tietojen valossa Pälkäneen yhteiskoulun suojelumerkinnän purkamiselle ei ole perusteita. Maakuntamuseo tuo myös esiin, että Pirkanmaalla on useita jälleenrakennuskauden koulurakennuksia, jotka on peruskorjattu onnistuneesti ja jotka toimivat yhä koulukäytössä. Parhaillaan ovat käynnissä mm. tamperelaisten Kissanmaan koulun, Härmälän koulun ja Nekalan koulun peruskorjaukset.

Uusi koulurakennus tulee muuttamaan Pälkäneen keskustan maisemaa ja näkymiä. Kaavaluonnoksissa YOU-1 -merkintä sisältää ohjausta uudisrakentamisen sovittamiseen maisemaan. Kaavan ehdotusvaiheessa kaavan maisemallisia vaikutuksia on syytä havainnollistaa jalankulkijan katsekorkeudelta päänäkymäsuunnista sekä katuverkon että Lahdentien toisella puolella olevan peltoaukean suunnista. Nyt nähtävillä olevat havainnekuvat esittävät ratkaisun, jossa uusi koulurakennus muodostaa Kostia-areenan kanssa massiivisen muurin Lahdentien varteen. Tätä voidaan pitää suurena maisemallisena muutoksena Pälkäneen keskustan ja siihen rajautuvan viljelymaiseman yhtymäkohdassa.

Kaavaratkaisu mahdollistaa myös uuden jalankulun ja pyöräilyn sillan rakentamisen Kostianvirran yli Lahdentien sillan eteläpuolella. Ratkaisu perustuu vuonna 2023 laadittuun hankeselvitykseen, jonka yhteydessä on arvioitu mm. sillan eri sijaintivaihtoehtoja. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaavaluonnosten ratkaisu, jossa uusi silta sijoitettaisiin olemassa olevan, 1970-luvun betonisillan yhteyteen, on luontevin ratkaisu kulkuyhteystarpeen ratkaisemiseksi Kostianvirran arvokkaassa kulttuuriympäristössä.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että suunnittelualueella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, Ristiänmäen rautakautinen kalmisto (muinaisjäännösrekisteritunnus 635010011). 

Muinaisjäännöksellä sijaitseville tonteille on kaavassa osoitettu rakentamisoikeutta. Alueella on myös tapahtunut rakentamista ilman arkeologista tutkimusta ja on mahdollista, että  kohde on joiltain osin tuhoutunut. Kohteen aluerajaus tulee tarkistaa ajantasalle (MRL 9§), minkä vuoksi kohteella tulisi tehdä arkeologinen tarkkuusinventointi. Uuden asemakaavan tulee perustua ajantasaisiin selvityksiin. 

Osa kaava-aluetta sijaitsee Kostinanvirran molemmilla puolilla, kaava-alueen koillisosassa ja Lahdentien länsipuolella. Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija teki toukokuussa tarkastuksen alueella ja totesi, että tällä alueella ei ole selvitystarvetta.

Kaava-alueen ulkopuolella, mutta sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös (Kostianvirran taistelupaikka,  muinaisjäännösrekisteritunnus 635000001). Kaavassa on osoitettu sen välittömään läheisyyteen liikennealueen alittava kevyen liikenteen väylä. Muinaisjäännös on otettava huomioon rakentamisen aikana ja sitä ei saa vahingoittaa millään tavalla. Muinaisjäännös näkyy kaavakartassa ja se on syytä mainita selostuksessa.

Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaava-alue käsittää entisen Pälkäneen yhteiskoulun lähialueineen. Hankkeen päätavoitteina on mahdollistaa uuden koulurakennuksen rakentaminen yhteiskoulun rakennuksen tontille sekä jalankulun ja polkupyöräilyn sillan rakentaminen Kostianvirran yli. Tarkasteltavina ovat vaihtoehdot, joissa nykyinen koulurakennus purettaisiin joko osittain tai kokonaan. Hankkeen yhteydessä kehitetään myös alueen kulkuyhteyksiä. 

Kostianvirran yhtenäiskoulu ja lukio on rakennettu Pälkäneen yhteiskouluksi vuonna 1952, ja sitä on laajennettu vuosina 1960-63. Molempien rakennusvaiheiden suunnitelmat laati arkkitehti Bertel Strömmerin toimisto. Koulurakennus on suojeltu nykyisessä, vuonna 2016 voimaan tulleessa asemakaavassa. Kaava-alue on osa Pälkäneen pitäjänkeskuksen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä sekä Pälkäneen maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa. Kaavan tavoitteena on asianmukaisesti mainittu Pälkäneen pitäjänkeskuksen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilyttäminen. Yhtenäiskoulusta on laadittu Pälkäneen yhteiskoulun ja lukion kulttuurihistoriallisten arvojen selvitys (Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen, 2015) edellisen kaavahankkeen yhteydessä. Tässä selvityksessä on todettu rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot, ja ne on asianmukaisesti suojeltu kyseisessä asemakaavassa.

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut lausunnon asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (DIAR: 303/2024). Lausunnossaan maakuntamuseo totesi, että suunnitelmat hankkeen rakennetun ympäristön selvitysten täydentämisestä vaikuttivat asianmukaisilta. Maakuntamuseo toi myös esiin, että Pirkanmaan 1960-luvun koulurakennusten kulttuurihistoriallisista arvoista oli tekeillä selvitys, joka tuo osaltaan lisätietoa Pälkäneen yhtenäiskoulun rakennetun ympäristön arvoista. Maakuntamuseo totesi, että jo olemassa olevan tiedon perusteella Pälkäneen yhteiskoulun rakennuksella on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa, mikä tulee huomioida myös käynnistyneessä kaavaprosessissa, ja että lähtökohtaisesti hanketta tulee suunnitella siten, että nykyinen koulurakennus säilytetään.

Hanke pohjautuu vuonna 2023 Pälkäneen teknisen toimen ja sivistystoimen viranhaltijoista koostuneen työryhmän laatimaan Onkkaalan alueen päiväkoti- ja koulutilojen selvitystyöhön. Sen tuloksena esitetään Pälkäneen keskustassa sijaitsevien koulukiinteistöjen toimintojen yhdistämistä yhteiskoulun tontille rakennettavaan uudisrakennukseen. Esitetty ratkaisu johtaisi yhteiskoulun nykyisen rakennuksen purkamiseen sekä jättäisi avoimeksi sen, mitä käyttöä Kostianvirran 1880-, 1920-, 1950- sekä 2000-luvuilla rakentuneelle koulukokonaisuudelle olisi tulevaisuudessa osoitettavissa. Selvityksessä 50-luvun koulurakennusten kunnostamista koulukäyttöön pidetään ongelmallisena. Selvityksessä on tuotu esiin koulukiinteistöjen kulttuurihistoriallinen arvo, mutta sillä ei ole ollut painavaa vaikutusta vaihtoehtotarkastelulle, joka perustuu pääsääntöisesti kunnostustarpeisiin ja käyttäjien tiloja koskeviin toiveisiin.

Kaava-alueelta on laadittu Pälkäneen kunta - Yhtenäiskoulun ja sen lähiympäristön asemakaava ja asemakaavan muutos - Rakennetun ympäristön selvitys (Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen, 2024). Selvityksessä todetaan, että kaava-alue ja sen lähiympäristö ovat kehittyneet 1900-luvun puolesta välistä lähtien merkittävien julkisten rakennusten sekä pientalojen muodostamaksi, heterogeeniseksi kokonaisuudeksi. Kaava-alueella on joitakin 1900-luvun alkupuolen asuinrakennuksia, mutta ne ovat pääsääntöisesti muuttuneet voimakkaasti esim. laajennusten myötä. Osa rakennuksista on säilyttänyt rakentamisajalleen tyypilliset ominaispiirteensä melko hyvin, mutta niillä ei ole todettu olevan rakennuskohtaisia suojelumerkintöjä edellyttäviä kulttuurihistoriallisia arvoja. Selvityksen mukaan yhteiskoulu edustaa tyypillistä suomalaista 1940-50-lukujen koulurakentamista. Rakennuksen on suunnitellut tunnettu arkkitehti Bertel Strömmer, mutta Pälkäneen yhteiskoulun suunnitelmat edustavat Strömmerin toimiston tavanomaista koulurakennussuunnittelua eikä rakennus kuulu Bertel Strömmerin keskeisiin, tunnetuimpiin suunnittelutöihin. Laajennukset eivät ole Strömmerin omaa käsialaa. Koululla on sivistyshistoriallista arvoa osana Pälkäneen koululaitoksen historiaa ja maisemallista arvoa osana Kehätien julkisten rakennusten sarjaa, Kehätien tiivistä katukuvaa sekä Koulutien katutilan kiintopisteenä. Erityistä maisemallista arvoa kaava-alueella on myös Kostianvirran maisemilla ja Kostia-areenalla. Suhteessa Pälkäneen pitäjänkeskuksen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön selvityksen mukaan "Koulutien ja Säästäjäntien välisen alueen rakennuksilla on merkitystä osana laajempaa pienimittakaavaista ja historiallisesti kerroksellista aluetta Onkkaalantien itäpuolella. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten arvojen kannalta alue ei ole Pälkäneen pitäjänkeskuksen ydinaluetta. Sijainnistaan johtuen yhteiskoulun koulurakennus ei liity valtakunnallisten kulttuurihistoriallisten arvojen kannalta merkittäviin kulttuuriympäristön ydinalueisiin Onkkaalantien raitin tai Kostianvirran ympäristökokonaisuuksiin. Ristiänmäen kalmiston muinaisjäännösalue lisää alueen historiallista kerroksellisuutta ja kulttuurihistoriallista arvoa." Pirkanmaan maakuntamuseo täydentää selvityksen antia toteamalla, että myös arkkitehtonisesti kunnianhimoisella Kostia-areenalla voidaan alustavasti arvioida olevan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa näyttävänä ja laadukkaana, palkittunakin liikuntarakennuksena. Vuonna 2018 rakennetun Kostia-areenan suojeluarvojen määrittäminen on kuitenkin mahdollista jättää tulevaisuuteen, jolloin 2000-luvun alkuvuosikymmenten kunnallisesta liikuntarakentamisesta on muodostettavissa kattavampi kokonaiskuva arvottamisen pohjaksi.

Kaavan tausta-aineistoksi on laadittu myös Selvitys Pälkäneen kouluarkkitehtuurista (Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen, 2024). Sen mukaan Pälkäneen vanhin koulukokonaisuus on Onkkaalan kansakoulu, sittemmin Kostianvirran koulu. 1950-luvun yhä koulukäytössä olevia rapattuja koulurakennuksia ovat Kostianvirran koulun 50-luvun osan lisäksi kaava-alueella sijaitseva entinen Pälkäneen yhteiskoulu, Luopioisten kirkonkylän kansakoulu sekä Aitoon kansakoulu. Selvityksen mukaan nämä rakennukset muodostavat Pälkäneen tyypillisten toisen maailmansodan jälkeisten koulurakennusten ryhmän. Erityisen merkittäviksi kokonaisuuksiksi selvityksessä on nostettu Kostianvirran koulukokonaisuus sekä Anna Tapion koulun kokonaisuus, jonka merkittävimmät rakennusvuodet eivät sijoitu 1950-luvulle.

Pirkanmaan 1960-luvun koulurakennukset -selvitys (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2024) tarkastelee Pälkäneen yhteiskoulua sen vuonna 1962 rakennetun laajennuksen osalta. Selvityksen mukaan laajennuksella on sivistyshistoriallista, rakennushistorialista 

sekä maisemallisesti keskeiseen sijaintiin liittyvää kulttuurihistoriallista arvoa. Selvityksen mukaan "[l]aajennusosa jatkaa vanhemman rakennuksen arkkitehtuuria sisältäen kuitenkin 1960-luvulle ominaisia piirteitä (nauhaikkunat). Rakennus sijoittuu maisemallisesti keskeisesti ja on tunnetun suunnittelijan tuotantoa." Osana pirkanmaalaista 1960-lukujen koulurakentamista laajennusosa on arvotettu 

luokkaan 2 eli merkittävä: "Oman aikansa kouluarkkitehtuurin tunnistettava edustaja, jonka kokonaishahmo ja/tai julkisivut ovat pääosin säilyneet. Kaupunkikuvallisesti/maisemallisesti merkittävä."

Kaavaluonnoksesta on nyt laadittu kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa A kaavaluonnos mahdollistaa Pälkäneen yhteiskoulun purkamisen ja vaihtoehdossa B yhteiskoulun suojelumerkintä säilytetään. Molemmat vaihtoehdot mahdollistavat lisärakentamisen koulun tontille, jolloin Kostianvirran koululla nykyisin opiskelevat alakoulun luokat voitaisiin siirtää Kehätien ja Lahdentien välissä sijaitsevalle koulukiinteistölle. Vaihtoehdossa B yhteiskoulun kulttuurihistorialliset arvot on huomioitu asianmukaisella suojelumerkinnällä kuten voimassa olevassa asemakaavassa, ja molemmissa kaavavaihtoehdoissa on huomioitu kaava-alueen kuuluminen Pälkäneen pitäjänkeskuksen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön asianmukaisella yleismääräyksellä. Kaavakartalle on vielä syytä lisätä määräys, jossa todetaan alueen maakunnallisesti merkittävät maisemalliset arvot. Vaihtoehtoisesti maininta maakunnallisista arvoista voidaan liittää RKY-aluetta koskevaan yleismääräykseen.

Koulurakennuksesta ei ole käytettävissä ajantasaisia kuntotutkimusaineistoja. Kaava-aineistossa on seuraavat, koulun rakenteisiin liittyvät selvitykset: Pälkäneen yhtenäiskoulun ilmastoriskiselvitys (Sitowise Oy, 10.9.2024), Rakenteiden riskiselvitys (Sitowise Oy, 10.9.2024), Rakennusfysikaalinen laskentatarkastelu (Sitowise Oy, 10.9.2024) sekä Asbesti ja haitta-ainekartoitus (Sitowise Oy, 9.9.2024). Asbesti- ja haitta-ainekartoituksen merkittävin löydös on lattiapinnoitteissa ja niiden liimoissa oleva asbesti. PAH-yhdisteiden raja-arvot ylittäviä arvoja ei todettu. Kartoituksessa ei havaittu muitakaan sellaisia haitta-aineita, jotka aiheuttavat vaaraa tai toimenpidetarpeita rakennuksen normaalin käytön aikana. Muissa selvityksissä todetaan rakentamisaikakaudelle tyypillisten rakenneratkaisujen mahdolliset riskit ja pyritään arvioimaan niiden toteutumista tulevaisuudessa laskentamallien avulla. Ilmastoriskiselvityksessä todetaan myös, että riskirakenne ei vaurioidu automaattisesti ja sen kunto tulisi todentaa kuntotutkimuksella. Käytettävissä olevan tiedon perusteella Pirkanmaan maakuntamuseon näkemys on, että yhtenäiskoulun säilyttäminen ja kunnostaminen on mahdollista. Ratkaisua tukee myös osana asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointia teetetty Päästölaskentavertailu (Sitowise Oy, 30.9.2024), joka osoittaa korjaamisen olevan uudisrakentamista tai laajentamista vähähiilisempi vaihtoehto 50 vuoden tarkastelujaksolla. Mikäli suojellun rakennuksen kunnosta ja korjaustarpeista halutaan saada laajempaa tietoa, rakennuksesta tulee laatia kattava kuntotutkimus. Pirkanmaan maakuntamuseolta on saatavissa täydentävä ohje kuntotutkimuksen laatimiseksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennukseen.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Pälkäneen yhteiskoululla on yhä samat kulttuurihistorialliset arvot kuin voimassaolevaa asemakaavaa laadittaessa. Rakennus on osa Pälkäneen pitäjänkeskuksen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, vaikka kuuluukin kuntakeskuksen nuorimpaan kehitysvaiheeseen eikä ole tullut erikseen nostetuksi RKY-alueen keskeisimpien arvotekijöiden joukkoon. Maakunnallisessa kontekstissa on selvitetty koulun laajennusosaa, jolla on todettu olevan merkittäviä maakunnallisia arvoja. Lisäksi koululla on huomattavaa arvoa osana Pälkäneen kunnan sivistyshistoriaa. Pälkäneen alueelta on listattu neljä jälleenrakennuskauden merkittävää koulukohdetta, joista yksi on juuri Pälkäneen yhteiskoulu. Toisessa, entisen Kostianvirran koulun 50-luvun osassa, koulutoimista on mitä todennäköisimmin päättymässä tämän asemakaavan toimeenpanon myötä. Muut merkkikohteet, Luopioisten kirkonkylän kansakoulu sekä Aitoon kansakoulu, sijaitsevat entisen Luopioisten kunnan alueella. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että tämän hetkisten tietojen valossa Pälkäneen yhteiskoulun suojelumerkinnän purkamiselle ei ole perusteita. Maakuntamuseo tuo myös esiin, että Pirkanmaalla on useita jälleenrakennuskauden koulurakennuksia, jotka on peruskorjattu onnistuneesti ja jotka toimivat yhä koulukäytössä. Parhaillaan ovat käynnissä mm. tamperelaisten Kissanmaan koulun, Härmälän koulun ja Nekalan koulun peruskorjaukset.

Uusi koulurakennus tulee muuttamaan Pälkäneen keskustan maisemaa ja näkymiä. Kaavaluonnoksissa YOU-1 -merkintä sisältää ohjausta uudisrakentamisen sovittamiseen maisemaan. Kaavan ehdotusvaiheessa kaavan maisemallisia vaikutuksia on syytä havainnollistaa jalankulkijan katsekorkeudelta päänäkymäsuunnista sekä katuverkon että Lahdentien toisella puolella olevan peltoaukean suunnista. Nyt nähtävillä olevat havainnekuvat esittävät ratkaisun, jossa uusi koulurakennus muodostaa Kostia-areenan kanssa massiivisen muurin Lahdentien varteen. Tätä voidaan pitää suurena maisemallisena muutoksena Pälkäneen keskustan ja siihen rajautuvan viljelymaiseman yhtymäkohdassa.

Kaavaratkaisu mahdollistaa myös uuden jalankulun ja pyöräilyn sillan rakentamisen Kostianvirran yli Lahdentien sillan eteläpuolella. Ratkaisu perustuu vuonna 2023 laadittuun hankeselvitykseen, jonka yhteydessä on arvioitu mm. sillan eri sijaintivaihtoehtoja. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaavaluonnosten ratkaisu, jossa uusi silta sijoitettaisiin olemassa olevan, 1970-luvun betonisillan yhteyteen, on luontevin ratkaisu kulkuyhteystarpeen ratkaisemiseksi Kostianvirran arvokkaassa kulttuuriympäristössä.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että suunnittelualueella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, Ristiänmäen rautakautinen kalmisto (muinaisjäännösrekisteritunnus 635010011). 

Muinaisjäännöksellä sijaitseville tonteille on kaavassa osoitettu rakentamisoikeutta. Alueella on myös tapahtunut rakentamista ilman arkeologista tutkimusta ja on mahdollista, että  kohde on joiltain osin tuhoutunut. Kohteen aluerajaus tulee tarkistaa ajantasalle (MRL 9§), minkä vuoksi kohteella tulisi tehdä arkeologinen tarkkuusinventointi. Uuden asemakaavan tulee perustua ajantasaisiin selvityksiin. 

Osa kaava-aluetta sijaitsee Kostinanvirran molemmilla puolilla, kaava-alueen koillisosassa ja Lahdentien länsipuolella. Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija teki toukokuussa tarkastuksen alueella ja totesi, että tällä alueella ei ole selvitystarvetta.

Kaava-alueen ulkopuolella, mutta sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös (Kostianvirran taistelupaikka,  muinaisjäännösrekisteritunnus 635000001). Kaavassa on osoitettu sen välittömään läheisyyteen liikennealueen alittava kevyen liikenteen väylä. Muinaisjäännös on otettava huomioon rakentamisen aikana ja sitä ei saa vahingoittaa millään tavalla. Muinaisjäännös näkyy kaavakartassa ja se on syytä mainita selostuksessa.

Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.