HISTORIA

Akaan kirkkovaltuusto varasi hautausmaan vanhasta osasta (B11), Leanderin mäen laelta kokouksessaan 26.5.1936 alueen ”seurakunnan erikoistarpeita varten”. Mahdollisesti tarkoituksena oli, että alueelle tulisi paikkakunnan merkkihenkilöitten hautoja. Syksyllä 1939 mainittu alue jouduttiin kuitenkin ottamaan muuhun käyttöön. Alueelle perustettiin talvi- ja jatkosodan myötä sankarihautausmaa. Alue oli käytössä jo sodan aikana.

Vuonna 1945 sankarihauta-alueen ristit ja nimet yhdenmukaistettiin. Kunnostustyön teki maalari Kalle Lehtovuori.

Hautausmaan tyynykivet ovat hautausmaa-arkkitehti Ilmari Wirkkalan (1890-1973) suunnittelemat. Muistomerkit ovat punagraniittisia, suorakulmion muotoisia tyynykiviä. Kiillotettujen kivien pintaan on kaiverrettu vainajan nimi ja sotilasarvo. Talveksi haudoille laitetaan valkoiset puuristit.

Alueella on 140 erillishautaa sodassa kaatuneille. Aivan viime vuosina hautausmaalle on tuotu aiemmin tunnistamattomien akaalaisten sotilaiden jäännöksiä.

YMPÄRISTÖ

Sankarihautausmaa sijaitsee Akaan hautausmaan pohjoisosassa ns. vanhalla puolella, osastossa B11. Sankarihautausmaa sijoittuu osaston itäpäätyyn, lähelle uutta kappelia. Osastoa rajaavat pohjoisessa ja lännessä käytävät, idässä ja etelässä pensasaita.

Osaston itäpäädyssä on Karjalaan jääneiden muistomerkki ja länsipäädyssä Sankarimuistomerkki. Sankarihaudat sijoittuvat muistomerkkien välimaastoon.

Akaan sankarihautausmaa on itä-länsisuuntainen kapea maa-alue, jossa on 12 riviä muistomerkkejä. Jokaisessa rivissä on 5-12 hautapaikkaa. Hautojen pinta on nurmikkoa ja haudoille johtavat liuskekivipolut. Etelässä alue rajautuu muotoon leikattuun kiiltotuhkapensasaitaan.

SANKARIMUISTOMERKKI

Talvi- ja jatkosodan muistomerkki paljastettiin 28.9.1947.

Sankarihauta-alueen ja sankarimuistomerkin suunnitteli arkkitehti Mikael Nordenswan, joka suunnitteli myöhemmin (1965) myös hautausmaan uuden kappelin. Tyynykivet ja sankarimuistomerkin edessä oleva maljakko (1953) ovat hautausmaa-arkkitehti Ilmari Wirkkalan (1890-1973) suunnittelemat. Sankarihaudan edustalla oleva graniittinen kukkamalja valmistui 1954. Maljan on tehnyt Toijalan kiviveistämö.

Kirkkoneuvosto perusti muistomerkkirahaston ja sankaripatsastoimikunnan 1940-luvun alussa. Sota kuitenkin hidasti asiaa ja sankaripatsasrahasto perustettiin uudelleen heti erillisrauhan solmimisen jälkeen 1944. Vuonna 1946 kirkkohallintokunnan kokouksessa oli käsiteltävänä arkkitehti Mikael Nordenswanin luonnokset sankarihautamuistomerkiksi.

Sankarimuistomerkissä on symbolikuvana sotilaita. Muistomerkkiin on kaiverrettu 140 nimeä (2016). Alkuperäisessä nimiluettelossa oli 99 nimeä. Viimeksi kiveen on kirjoitettu Kiestingissä kaatuneen, kenttähaudasta Akaan hautausmaalle siirretyn Joonas Einari Vigrenin nimi vuonna 1997.

Muistomerkin materiaali on punagraniitti, mitat korkeus 230 cm, leveys 325 cm ja paksuus 28 cm. Kirjoitustekniikkana on kaiverrus ja kultaus. Muistomerkin korkeus on valmistanut Toijalan kiviveistämö.

Sankarimuistomerkki sijaitsee sankarihautausmaan länsipäädyssä. Muistomerkki suuntaa pohjoiseen, kohti pientä aukiota ja itä-länsisuuntaista käytävää. Sankarimuistomerkin ympärillä idässä, etelässä ja lännessä kiertää matala, porrastettu reunakiveys, joka rajaa muistomerkin alueen ja sen edessä ja länsisivulla sijaitsevat sankarihaudat. Muistomerkin edessä on leveä liuskekivetty alue.

Muistomerkki on korkea, punagraniittinen seinämä, jossa vasemmalla on kolmen sotilashahmon profiilit reliefinä. Hahmot katsovat itään ja etummainen heistä pitelee soihtua. Reliefin tausta on mattahiottu ja kohoava osa on kiiltäväksi hiottu. Hienovaraisesti toteutettu reliefiaihe liittyy oikealla oleviin nimiin. Muistomerkin oikealla puolella on yläosassa vuosiluvut 1939 1944 ja niiden alla kullatuin, kaiverretuin kirjaimin kirjoitettu sankarivainajien nimet. Muistomerkki seisoo matalan, piikatun harmaagraniittisen peruskiven päällä.

Muistomerkin taustalla kasvaa suurikokoinen kuusi, joka kehystää hienosti massiivista reliefiä ja tasapainottaa sen pelkistettyä muotoa.