Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Purkamislupahakemuksen kohteena on Kangasalan kaupungin vuonna 1967 valmistunut ylävesisäiliö maanalaisine rakenteineen. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa asiasta seuraavaa.
Kirkkoharjun kulttuuriympäristöarvot on inventoitu hankkeessa Kangasala. Keskusta-alueen osayleiskaava. Selvitys rakennetusta ympäristöstä (Selvitystyö Ahola, 2009). Selvityksessä Sorolantornilla eli Kirkkoharjun näkötornilla on todettu olevan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa, ja se kuuluu myös Kangasalan näkötornien valtakunnallisesti merkittävään rakennetun ympäristön kokonaisuuteen. Sen sijaan ylävesisäiliöllä ei ole todettu olevan erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa rakennuksen purkamisesta. Ylävesisäiliöllä on kuitenkin historiallista arvoa osana Kangasalan kaupungin vesilaitoksen historiaa. Ennen säiliön purkamista onkin syytä varmistua siitä, että rakennuksesta on tallennettu valokuvia esimerkiksi Kangasalan kaupungin alaiseen arkistoon tai Kangasala-Seuran arkistoon. Mikäli näin ei ole, rakennus on syytä kuvata ennen purkamista ja kuvat tallentaa sopivaksi katsottuun paikalliseen arkistoon.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita kulttuuriperintökohteita. Harjut ovat olleet kuitenkin tärkeitä kulkureittejä historiallisella ajalla ja rautakaudella. Noin 40 m kaakkoon purkupaikalta on löydetty historiallisen ajan tulusrauta (Kirkkoharju, muinaisjäännösrekisteritunnus 1000048921). Jos purkutöiden yhteydessä tavataan nokista maata tai hiiltä, kiveystä, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §).
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Purkamislupahakemuksen kohteena on Kangasalan kaupungin vuonna 1967 valmistunut ylävesisäiliö maanalaisine rakenteineen. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa asiasta seuraavaa.
Kirkkoharjun kulttuuriympäristöarvot on inventoitu hankkeessa Kangasala. Keskusta-alueen osayleiskaava. Selvitys rakennetusta ympäristöstä (Selvitystyö Ahola, 2009). Selvityksessä Sorolantornilla eli Kirkkoharjun näkötornilla on todettu olevan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa, ja se kuuluu myös Kangasalan näkötornien valtakunnallisesti merkittävään rakennetun ympäristön kokonaisuuteen. Sen sijaan ylävesisäiliöllä ei ole todettu olevan erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa rakennuksen purkamisesta. Ylävesisäiliöllä on kuitenkin historiallista arvoa osana Kangasalan kaupungin vesilaitoksen historiaa. Ennen säiliön purkamista onkin syytä varmistua siitä, että rakennuksesta on tallennettu valokuvia esimerkiksi Kangasalan kaupungin alaiseen arkistoon tai Kangasala-Seuran arkistoon. Mikäli näin ei ole, rakennus on syytä kuvata ennen purkamista ja kuvat tallentaa sopivaksi katsottuun paikalliseen arkistoon.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita kulttuuriperintökohteita. Harjut ovat olleet kuitenkin tärkeitä kulkureittejä historiallisella ajalla ja rautakaudella. Noin 40 m kaakkoon purkupaikalta on löydetty historiallisen ajan tulusrauta (Kirkkoharju, muinaisjäännösrekisteritunnus 1000048921). Jos purkutöiden yhteydessä tavataan nokista maata tai hiiltä, kiveystä, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §).