rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemakokonaisuus

Pihapiirin vanhin rakennuskanta on säilyttänyt alkuperäisen asunsa suhteellisen hyvin. Rakennuskanta, esimerkiksi tilan päärakennus on uusiutunut. Laurilan kantatalosta lohkottuna osatalona kohde on oleellinen osa kylän asutushistoriaa. Kohde muodostaa kylänraitin varrelle maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden muiden osatalojen kanssa.

Tontilla on päärakennus (1957), navetta (1928), talousrakennus (1935), kaappikuivuri (1948), konehalli (1984) sekä aitta (1794). Puimasuuli on rakennettu 1980-luvulla. Penijoenlahden rannassa talouskeskuksen itäpuolella on rantasauna sekä vanha lato.

Päärakennuksessa on 1960-luvun tietojen mukaan seitsemän huonetta, kellarikerroksessa on sauna, leivintupa, autotalli ja taloustilat. Nykyisen päärakennuksen paikalla itä-länsi -suunnassa on ollut vanha paritupatyyppinen päärakennus. Molemmissa päissä oli isot huoneet, keskellä kamari ja kuisti.

Nykyisen talousrakennuksen paikalla on ollut ns. mummuntupa. Tilalla on myös olllut puunavetta, tallit sekä lammasnavetta. Alhaalla rinteessä talouskeskuksen itäpuolella on ollut hirsinen riihirakennus, jossa on ollut kaksi riiheä rinnakkain. Pellolla talouskeskuksen itäpuolella on ollut joitakin hirsilatoja. Nykyisin kotimuseona toimivan aitan länsipuolella on ollut pikkuaitta vuoteen 1957 asti.

Vähäröyhiön kylässä on ollut iso kantatalo, joka on aikoinaan jaettu kolmen veljeksen, Nikin, Laurin ja Heikin kesken. Näin syntyivät Nikkilä, Laurila ja Heikkilä, joista on tietoa vuoden 1540 maakirjassa. Kukin näistä puolestaan halottiin isojaossa vuonna 1815, jolloin Laurilasta muodostuivat Yli-Laurila ja Ala-Laurila. Lisämaitten jako tehtiin vuonna 1830 ja jaontäydennys toimitettiin vuonna 1886. Maarekisterikirjan mukaan Yli-Laurila oli palstatila, josta tuli itsenäinen vuonna 1927. Yli-Laurilan kantatila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1540 alkaen. Nykyisin tilaa omistaa 16. sukupolvi.

Vuodesta 1937 alkaen tilaa omistivat Taavetti ja Martta (o.s. Yli-Laurila) Välimäki. Aikaisempia isäntiä olivat mm. Juho Yli-Laurila vuosina 1867-1922 ja häntä ennen Mikko Kirmo. Nykyiselle omistajalle tila on siirtynyt Martti Välimäen vanhemmilta vuonna 1964.

Yli-Laurilan osatalosta on lohkottu mm. Sorvanperällä sijaitseva Niemi vuonna 1912, Pitkälahti, Lampinen, Lepistö, Rintala, Kivimäki, Rantanen, Koivusuo II sekä Ruusi 1920-luvulla ja Kulmala 1950-luvulla.

Tila sijaitsee Vähäröyhiössä asfaltoimattoman Vähäröyhiöntien itäpuolella keskellä peltomaisemaa. Kantatalot muodostavat tiiviin ryhmäkylän ja niiden tontit rajautuvat idässä Penijoenlahteen. Kylän tiloilla ei ole tehty täydennysjakoa, minkä vuoksi taloilla on useita eri peltoja.

Kyrösjärven rantaosayleiskaava, osa 1 (Kolkko-Sikuri ja Leutola-Vähäröyhiö) Oikeusvaikutteinen osayleiskaava (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.6.2006)

Kotiseutumme Ikaalinen-Kihniö-Kuru-Parkano 1999-2000. Oy Botnia-Foto Ab. Oy Arkmedia Ab, Vaasa 2000.

Suuri maatilakirja II. Turun ja Porin lääni; Satakunta, Ahvenanmaa. Kustannustuote Oy, Helsinki. Kirjapaino Oy Savo, Kuopio 1964.