Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta. Yksityinen maanomistaja suunnittelee kahden tuulivoimalan rakentamista Ruoveden Pöytäniemen alueelle. Kytövuoren laella sijaitsee ennestään yksi 600 kW:n tuulivoimala. Uudet voimalat olisivat yksikköteholtaan noin 2,1 MW ja kokonaiskorkeudeltaan enintään 150 metriä korkeita. Tutustuttuaan toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Aluksi on syytä tuoda esiin, että samalla kiinteistöllä sijaitsevan jo rakennetun tuulivoimalan suunnittelun yhteydessä ei ole pyydetty Pirkanmaan maakuntamuseon lausuntoa. Nyt suunniteltujen voimaloiden lähistölle on suunnitteilla myös laajempi Murskemäen tuulivoimahanke. Maakuntamuseo pitää erittäin valitettavana menettelyä, jossa alueen tuulivoimaloiden suunnittelua on tehty vaiheittain ja usean toimijan toimesta, mistä johtuen hankkeiden kokonaisvaikutuksia ei ole mahdollista tutkia. Samalle alueelle sijoittuvat hankkeet edellyttäisivät laajempaa harkintaa, kokonaissuunnittelua ja vaikutustenarviointia, jotta hankkeiden haitallisia vaikutuksia olisi mahdollista vähentää. Aineistosta tulisi käydä ilmi yhteisvaikutukset jo rakennetun ja suunnitteilla olevan Murskemäen tuulivoimahankkeen kanssa.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Hankealueella ei sijaitse ennestään tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita. Aluetta ei kuitenkaan ole maakuntamuseon tietojen mukaan koskaan tarkastettu arkeologin toimesta. Hankealueen lähellä on sijainnut asutusta viimeistään 1700-luvun lopulla, ja on mahdollista, että hankealueella sijaitsisi ennestään tuntemattomia arkeologisia kohteita kuten elinkeinohistoriallisia jäännöksiä. Edellä mainituista syistä johtuen arkeologisen kulttuuriperinnön huomioiminen hankkeen yhteydessä edellyttää hankealueen arkeologista inventoimista. Pirkanmaan maakuntamuseo ottaa kantaa hankkeen toteutettavuuteen ja mahdollisesti tarvittaviin jatkotutkimuksiin inventoinnin tuloksen perusteella.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa tarvittaessa maakuntamuseolta.

Maisemavaikutustenarviointiin liittyen maakuntamuseo toteaa, että arkeologiseen kulttuuriympäristöön liittyviä maisemavaikutuksia tulee arvioida samoin periaattein kuin muutakin kulttuuriympäristöä. Hankealueesta 3,9 km länsiluoteeseen sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä kiinteä muinaisjäännös, Kautunharju 1:n kivikautinen asuinpaikka, jonka kohdalla maisemavaikutusten arviointi on erityisen tärkeää. Kautunharju 1 on valittu Museoviraston laatimaan luetteloon valtakunnallisesti arvokkaista arkeologisista kohteista (VARK). Hanke on ollut kuulemisvaiheessa keväällä 2023. Valtioneuvoston hyväksynnän jälkeen se on VAT-inventointi, joka tulee huomioida maankäytön suunnittelussa.

Rakennettu kulttuuriperintö ja kultuurimaisema

Alue, jolle voimalat sijoittuisivat, on rakentamatonta metsätalouskäytössä olevaa kallioista metsämaastoa, jolla ei ole valtakunnallisissa tai maakunnallisissa maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön selvityksissä tunnistettu olevan erityisiä arvoja. Siellä ei myöskään voida olettaa sijaitsevan paikallisesti merkittäviä kohteita. Enintään 150 metriä korkeat tuulivoimalat näkyvät kuitenkin avoimessa maastossa esteettä kauas, joten hankkeen vaikutusalue ulottuu jopa 20 kilometrin etäisyydelle.

Pöytäniemen suunniteltujen tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä 0-5 kilometrin etäisyydellä sijaitsee lukuisia erittäin merkittäviä rakennetun ympäristön ja maiseman arvokohteita. Näitä ovat mm. alle 200 metrin etäisyydelle rajautuva valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Ruoveden reitin kulttuurimaisemat (Ympäristöministeriö, VAMA 2021), noin 800 metrin etäisyydelle rajautuva valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Kalelan erämaa-ateljee ja noin 3 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Näsijärven reitin kanavat / Kautun kanava (Museovirasto, RKY 2009) sekä noin 4 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Harakkalan maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016).

Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi tunnistetuille maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön alueille on voimassa olevassa Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa osoitettu suunnittelumääräykset, joiden tavoitteena on alueiden arvojen turvaaminen maankäytön muutoksissa. Lisäksi valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevat Valtioneuvoston päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) määritellyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Niiden mukaisesti kaikessa maankäytössä tulee huolehtia, että kohteiden arvot säilyvät. Nämä seikat tulisi tuoda selkeämmin esiin myös hankeaineistoissa.

Hankkeen vaikutustenarvioinnin tueksi on laadittu vuosina 2022-2023 melu- ja välkemallinnukset, näkymäalueanalyysi, havainnekuvat ja maisemavaikutusten arviointi (Ramboll Finland Oy). Rakennetun ympäristön ja maiseman arvokohteet on pääosin onnistuneesti tunnistettu maisemavaikutusten arviointiraportissa lukuun ottamatta lailla rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) suojeltuja kohteita. Näistä lähin, Ihaniemen huvila, sijaitsee Kautun kanavan pohjoispuolella, noin 3 kilometrin etäisyydellä suunnitelluita tuulivoimaloista länteen. Näiltä osin aineistoja on syytä täydentää.

Aineistossa on mukana kaksi toisistaan poikkeavaa melumallinnusta, vaikka aineistossa ei hankkeelle esitetä vaihtoehtoisia toteutuksia. Melumallinnuksille tulisi lisätä perustelut. Havainnekuvia on laadittu neljä. Kuvauspisteiden valinta ei ole vaikutustenarvioinnin kannalta onnistunut, sillä lähimmiltä arvokohteilta, kuten Pöytäselältä, Kalelasta, Kautun kanavalta tai Ihaniemen huvilalta, joihin hankkeella voidaan arvioida olevan merkittävimmät haitalliset maisemavaikutukset, ei ole laadittu havainnekuvia. Aineistoa tulisi täydentää laatimalla uusia havainnekuvia edellä mainituilta kohteilta.

Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa (s.16-20) on ristiriitaisuuksia ja puutteita. Vaikutustenarvioinnin mukaan esim. Kalelan erämaa-ateljeen RKY-alueelle ei metsien ja maastonmuotojen ansiosta muodostu käytännössä lainkaan näkyvyyttä tuulivoimaloille. Näkymäalueanalyysin mukaan uudet tuulivoimalta tulisivat kuitenkin näkymään Kalelan erämaa-ateljeelle ja molempien melumallinnusten mukaan myös tuulivoimaloiden ääni tulisi kuulumaan huvilalle.

Kalela on yksi kansallisromantiikan erämaahuvilakauden merkittävimmistä rakennusmuistomerkeistä maassamme. Sen rakennutti taiteilija Akseli Gallen-Kallelan ja rakennus toimi hänen taiteilija-ateljeenaan vuosina 1895-1921. Huvilan keskeisin arvo ja ominaispiirre on sen arkkitehtuurin lisäksi sijainti yksinäisenä rakennuskohteena luonnonkauniilla niemellä, erämaisessa järvimaisemassa. Voimaloiden näkyminen ja kuuluminen ateljeelle tai sen välittömään lähiympäristöön heikentää merkittävästi kohteen arvoja, mitä ei voida pitää maakuntakaavan suunnittelumääräysten tai VAT:en näkökulmasta hyväksyttävänä.

Yhteenveto

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suunnittelutarveratkaisun myöntäminen Pöytäniemen tuulivoimaloille ei käytettävissä olevan aineiston perusteella ole mahdollista. Aineistoja tulee täydentää yllä kuvatuilla tavoilla. Täydennetty aineisto liitteineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle lausunnon antamista varten. Mahdollinen lupapäätös valitusosoitteineen tulee toimittaa viipymättä tiedoksi maakuntamuseolle.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta. Yksityinen maanomistaja suunnittelee kahden tuulivoimalan rakentamista Ruoveden Pöytäniemen alueelle. Kytövuoren laella sijaitsee ennestään yksi 600 kW:n tuulivoimala. Uudet voimalat olisivat yksikköteholtaan noin 2,1 MW ja kokonaiskorkeudeltaan enintään 150 metriä korkeita. Tutustuttuaan toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Aluksi on syytä tuoda esiin, että samalla kiinteistöllä sijaitsevan jo rakennetun tuulivoimalan suunnittelun yhteydessä ei ole pyydetty Pirkanmaan maakuntamuseon lausuntoa. Nyt suunniteltujen voimaloiden lähistölle on suunnitteilla myös laajempi Murskemäen tuulivoimahanke. Maakuntamuseo pitää erittäin valitettavana menettelyä, jossa alueen tuulivoimaloiden suunnittelua on tehty vaiheittain ja usean toimijan toimesta, mistä johtuen hankkeiden kokonaisvaikutuksia ei ole mahdollista tutkia. Samalle alueelle sijoittuvat hankkeet edellyttäisivät laajempaa harkintaa, kokonaissuunnittelua ja vaikutustenarviointia, jotta hankkeiden haitallisia vaikutuksia olisi mahdollista vähentää. Aineistosta tulisi käydä ilmi yhteisvaikutukset jo rakennetun ja suunnitteilla olevan Murskemäen tuulivoimahankkeen kanssa.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Hankealueella ei sijaitse ennestään tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita. Aluetta ei kuitenkaan ole maakuntamuseon tietojen mukaan koskaan tarkastettu arkeologin toimesta. Hankealueen lähellä on sijainnut asutusta viimeistään 1700-luvun lopulla, ja on mahdollista, että hankealueella sijaitsisi ennestään tuntemattomia arkeologisia kohteita kuten elinkeinohistoriallisia jäännöksiä. Edellä mainituista syistä johtuen arkeologisen kulttuuriperinnön huomioiminen hankkeen yhteydessä edellyttää hankealueen arkeologista inventoimista. Pirkanmaan maakuntamuseo ottaa kantaa hankkeen toteutettavuuteen ja mahdollisesti tarvittaviin jatkotutkimuksiin inventoinnin tuloksen perusteella.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa tarvittaessa maakuntamuseolta.

Maisemavaikutustenarviointiin liittyen maakuntamuseo toteaa, että arkeologiseen kulttuuriympäristöön liittyviä maisemavaikutuksia tulee arvioida samoin periaattein kuin muutakin kulttuuriympäristöä. Hankealueesta 3,9 km länsiluoteeseen sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä kiinteä muinaisjäännös, Kautunharju 1:n kivikautinen asuinpaikka, jonka kohdalla maisemavaikutusten arviointi on erityisen tärkeää. Kautunharju 1 on valittu Museoviraston laatimaan luetteloon valtakunnallisesti arvokkaista arkeologisista kohteista (VARK). Hanke on ollut kuulemisvaiheessa keväällä 2023. Valtioneuvoston hyväksynnän jälkeen se on VAT-inventointi, joka tulee huomioida maankäytön suunnittelussa.

Rakennettu kulttuuriperintö ja kultuurimaisema

Alue, jolle voimalat sijoittuisivat, on rakentamatonta metsätalouskäytössä olevaa kallioista metsämaastoa, jolla ei ole valtakunnallisissa tai maakunnallisissa maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön selvityksissä tunnistettu olevan erityisiä arvoja. Siellä ei myöskään voida olettaa sijaitsevan paikallisesti merkittäviä kohteita. Enintään 150 metriä korkeat tuulivoimalat näkyvät kuitenkin avoimessa maastossa esteettä kauas, joten hankkeen vaikutusalue ulottuu jopa 20 kilometrin etäisyydelle.

Pöytäniemen suunniteltujen tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä 0-5 kilometrin etäisyydellä sijaitsee lukuisia erittäin merkittäviä rakennetun ympäristön ja maiseman arvokohteita. Näitä ovat mm. alle 200 metrin etäisyydelle rajautuva valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Ruoveden reitin kulttuurimaisemat (Ympäristöministeriö, VAMA 2021), noin 800 metrin etäisyydelle rajautuva valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Kalelan erämaa-ateljee ja noin 3 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Näsijärven reitin kanavat / Kautun kanava (Museovirasto, RKY 2009) sekä noin 4 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Harakkalan maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016).

Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi tunnistetuille maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön alueille on voimassa olevassa Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa osoitettu suunnittelumääräykset, joiden tavoitteena on alueiden arvojen turvaaminen maankäytön muutoksissa. Lisäksi valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevat Valtioneuvoston päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) määritellyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Niiden mukaisesti kaikessa maankäytössä tulee huolehtia, että kohteiden arvot säilyvät. Nämä seikat tulisi tuoda selkeämmin esiin myös hankeaineistoissa.

Hankkeen vaikutustenarvioinnin tueksi on laadittu vuosina 2022-2023 melu- ja välkemallinnukset, näkymäalueanalyysi, havainnekuvat ja maisemavaikutusten arviointi (Ramboll Finland Oy). Rakennetun ympäristön ja maiseman arvokohteet on pääosin onnistuneesti tunnistettu maisemavaikutusten arviointiraportissa lukuun ottamatta lailla rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) suojeltuja kohteita. Näistä lähin, Ihaniemen huvila, sijaitsee Kautun kanavan pohjoispuolella, noin 3 kilometrin etäisyydellä suunnitelluita tuulivoimaloista länteen. Näiltä osin aineistoja on syytä täydentää.

Aineistossa on mukana kaksi toisistaan poikkeavaa melumallinnusta, vaikka aineistossa ei hankkeelle esitetä vaihtoehtoisia toteutuksia. Melumallinnuksille tulisi lisätä perustelut. Havainnekuvia on laadittu neljä. Kuvauspisteiden valinta ei ole vaikutustenarvioinnin kannalta onnistunut, sillä lähimmiltä arvokohteilta, kuten Pöytäselältä, Kalelasta, Kautun kanavalta tai Ihaniemen huvilalta, joihin hankkeella voidaan arvioida olevan merkittävimmät haitalliset maisemavaikutukset, ei ole laadittu havainnekuvia. Aineistoa tulisi täydentää laatimalla uusia havainnekuvia edellä mainituilta kohteilta.

Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa (s.16-20) on ristiriitaisuuksia ja puutteita. Vaikutustenarvioinnin mukaan esim. Kalelan erämaa-ateljeen RKY-alueelle ei metsien ja maastonmuotojen ansiosta muodostu käytännössä lainkaan näkyvyyttä tuulivoimaloille. Näkymäalueanalyysin mukaan uudet tuulivoimalta tulisivat kuitenkin näkymään Kalelan erämaa-ateljeelle ja molempien melumallinnusten mukaan myös tuulivoimaloiden ääni tulisi kuulumaan huvilalle.

Kalela on yksi kansallisromantiikan erämaahuvilakauden merkittävimmistä rakennusmuistomerkeistä maassamme. Sen rakennutti taiteilija Akseli Gallen-Kallelan ja rakennus toimi hänen taiteilija-ateljeenaan vuosina 1895-1921. Huvilan keskeisin arvo ja ominaispiirre on sen arkkitehtuurin lisäksi sijainti yksinäisenä rakennuskohteena luonnonkauniilla niemellä, erämaisessa järvimaisemassa. Voimaloiden näkyminen ja kuuluminen ateljeelle tai sen välittömään lähiympäristöön heikentää merkittävästi kohteen arvoja, mitä ei voida pitää maakuntakaavan suunnittelumääräysten tai VAT:en näkökulmasta hyväksyttävänä.

Yhteenveto

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suunnittelutarveratkaisun myöntäminen Pöytäniemen tuulivoimaloille ei käytettävissä olevan aineiston perusteella ole mahdollista. Aineistoja tulee täydentää yllä kuvatuilla tavoilla. Täydennetty aineisto liitteineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle lausunnon antamista varten. Mahdollinen lupapäätös valitusosoitteineen tulee toimittaa viipymättä tiedoksi maakuntamuseolle.