Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ennakkolausuntoa Nokian uimahallin purkamisesta. Nykyinen halli on todettu voimakkaasti kasvavalle kaupungille liian pieneksi, sen tontti ei mahdollista merkittävää laajentamista, tilat ovat kahdessa kerroksessa ja esteettömyyden toteuttaminen rakennuksessa haastavaa. Lisäksi halli vaatisi lähitulevaisuudessa laajoja kunnostustoimia. Kahden uimahallin ylläpitämistä ei myöskään nähdä mahdolliseksi. Uimahalli on rakennustyyppinä sellainen, että se ei ole helposti muokattavissa mihinkään muuhun käyttötarkoitukseen. Käyttötarkoituksen muutos vaatisi sisätiloihin laajoja muutoksia, jolloin katoaisi myös osa rakennuksen kertovuudesta. Edellä mainituista syistä johtuen, Nokian kaupunki on päätynyt tutkimaan uuden uimahallin rakentamista ja vanhan purkamista.

Nokian keskustassa Välikadun pohjoispuolella sijaitseva uimahalli on valmistunut vuonna 1976. Sen on suunnitellut arkkitehti Raimo S.O. Valjakka. Rakennus liittyy Nokian ydinkeskustan 1960-70-lukujen uudistukseen. Liikekadun ja Poutunpuiston väliselle rinnetontille sijoittuva rakennus on Välikadun puolelta matala ja horisontaalinen ja puiston puolelta näyttävämpi ja monimuotoisempi. Rakennuksen veistoksellinen katto kiinnittää huomiota ja antaa rakennukselle luonnetta. Uimahallitilojen lisäksi rakennuksessa on nuoriso- ja muita liikuntatiloja. Hallia on laajennettu peruskorjauksen yhteydessä 2000-luvun alussa terapia-allasosastolla. Laajennus on sovitettu huolellisesti rakennuksen alkuperäiseen arkkitehtuuriin.

Nokian keskustassa Välikadun pohjoispuolella sijaitsevalla uimahallin tontilla on voimassa vuonna 2017 hyväksytty Pirkanmaan maakuntakaava, jossa alue on merkitty osaksi kasvutaajamien kehittämisvyöhykettä, osaksi keskustatoimintojen aluetta sekä osaksi tiivistettävää asemanseutua. Tontin läpi on osoitettu tarve viheryhteydelle. Alueelta ei valtakunnallisissa tai maakunnallisissa selvityksissä ole tunnistettu erityisiä rakennetun ympäristön tai maiseman arvoalueita. Toisaalta Nokian keskusta on uudistunut laajasti 1960-70-luvuilla ja modernia rakennusperintöä koskevat selvitykset Pirkanmaalla ovat erittäin puutteellisia. Nokialta ei ole laadittu koko kaupungin modernin rakennuskannan inventointia ja siten tämän aikakauden aluekokonaisuuksien tai yksittäisten rakennusten arvoista ei ole käytettävissä tutkimustietoa.

Uimahallin tontilla on myös voimassa vuonna 2012 hyväksytty Nokian keskustan osayleiskaava 2030, jossa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi ja uimahalli kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kohteeksi. Kaavamääräyksen mukaan kohteen suojelun tarve on selvitettävä rakennusta koskevan toimenpiteen tai asemakaavahankkeen yhteydessä. Merkintä perustuu kaavaa varten laadittuun selvitykseen: Nokian keskustan osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys, Selvitystyö Ahola 2010.

Tontin asemakaava on vuodelta 2003. Siinä tontilla on ainoastaan käyttötarkoitusmerkintä: Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YU-2). Siitä puuttuvat kulttuuriympäristön huomioimiseen tähtäävät merkinnät ja kaava onkin vähintäänkin näiltä osin katsottava vanhentuneeksi maankäytön ohjauksen välineenä.

Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa on alustavasti neuvoteltu uimahallin tulevaisuudesta 27.8.2020, missä yhteydessä maakuntamuseo on tuonut esiin puutteellisen selvitystilanteen ja edellyttänyt rakennushistoriaselvityksen (RHS) laatimista, jotta uimahallin arvot voidaan määritellä. Uimahallista onkin laadittu syksyllä 2020 asianmukainen selvitys (Sweco Infra & Rail Oy).

RHS:n mukaan Nokian uimahalli on sekä ulkoasultaan että sisätiloiltaan hyvin säilynyt ja sen alkuperäinen ilme yhä vaivatta tunnistettavissa laajennusosasta huolimatta. Hallin ulkoasun rakenne on selkeälinjainen ja rakennus edustaa hyvin modernin aikakauden arkkitehtuuria. Rakennus kertoo hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisesta ja kaupungin liikuntapalvelujen tuottamisesta. Rakennuksella on selvityksen mukaan historiallista, arkkitehtonista ja kaupunkikuvallista arvoa ja sen purkamisen myötä menetettäisiin väistämättä rakennettuun ympäristöön liittyviä arvoja ja historian kerroksellisuutta. Selvitystietoon perustuen, Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan uimahallin purkaminen vaikuttaisi olevan ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain 139 pykälän kanssa. Sen mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista.

Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntopyynnön liitteenä toimitetun aineiston perusteella ei käy ilmi millaisia suunnitelmia Nokian kaupungilla on uimahallin tontille, mikäli rakennus puretaan. Tontin käyttötarkoituksenmuutos ja uudisrakentaminen vaikuttaisivat tulevan ratkaistavaksi asemakaavan muutoksella. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että myös uimahallin säilyttäminen tai sen purkaminen tulee ratkaista tontin asemakaavanmuutoksen yhteydessä. Kaavoituksen yhteydessä tulee avoimesti tutkia uimahallin säilyttävä ja uudiskäyttöön muokkaava, osittain purkava ja kokonaan purkava vaihtoehto ja punnita näiden vaihtoehtojen toteuttamismahdollisuudet sekä vaikutukset.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ennakkolausuntoa Nokian uimahallin purkamisesta. Nykyinen halli on todettu voimakkaasti kasvavalle kaupungille liian pieneksi, sen tontti ei mahdollista merkittävää laajentamista, tilat ovat kahdessa kerroksessa ja esteettömyyden toteuttaminen rakennuksessa haastavaa. Lisäksi halli vaatisi lähitulevaisuudessa laajoja kunnostustoimia. Kahden uimahallin ylläpitämistä ei myöskään nähdä mahdolliseksi. Uimahalli on rakennustyyppinä sellainen, että se ei ole helposti muokattavissa mihinkään muuhun käyttötarkoitukseen. Käyttötarkoituksen muutos vaatisi sisätiloihin laajoja muutoksia, jolloin katoaisi myös osa rakennuksen kertovuudesta. Edellä mainituista syistä johtuen, Nokian kaupunki on päätynyt tutkimaan uuden uimahallin rakentamista ja vanhan purkamista.

Nokian keskustassa Välikadun pohjoispuolella sijaitseva uimahalli on valmistunut vuonna 1976. Sen on suunnitellut arkkitehti Raimo S.O. Valjakka. Rakennus liittyy Nokian ydinkeskustan 1960-70-lukujen uudistukseen. Liikekadun ja Poutunpuiston väliselle rinnetontille sijoittuva rakennus on Välikadun puolelta matala ja horisontaalinen ja puiston puolelta näyttävämpi ja monimuotoisempi. Rakennuksen veistoksellinen katto kiinnittää huomiota ja antaa rakennukselle luonnetta. Uimahallitilojen lisäksi rakennuksessa on nuoriso- ja muita liikuntatiloja. Hallia on laajennettu peruskorjauksen yhteydessä 2000-luvun alussa terapia-allasosastolla. Laajennus on sovitettu huolellisesti rakennuksen alkuperäiseen arkkitehtuuriin.

Nokian keskustassa Välikadun pohjoispuolella sijaitsevalla uimahallin tontilla on voimassa vuonna 2017 hyväksytty Pirkanmaan maakuntakaava, jossa alue on merkitty osaksi kasvutaajamien kehittämisvyöhykettä, osaksi keskustatoimintojen aluetta sekä osaksi tiivistettävää asemanseutua. Tontin läpi on osoitettu tarve viheryhteydelle. Alueelta ei valtakunnallisissa tai maakunnallisissa selvityksissä ole tunnistettu erityisiä rakennetun ympäristön tai maiseman arvoalueita. Toisaalta Nokian keskusta on uudistunut laajasti 1960-70-luvuilla ja modernia rakennusperintöä koskevat selvitykset Pirkanmaalla ovat erittäin puutteellisia. Nokialta ei ole laadittu koko kaupungin modernin rakennuskannan inventointia ja siten tämän aikakauden aluekokonaisuuksien tai yksittäisten rakennusten arvoista ei ole käytettävissä tutkimustietoa.

Uimahallin tontilla on myös voimassa vuonna 2012 hyväksytty Nokian keskustan osayleiskaava 2030, jossa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi ja uimahalli kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kohteeksi. Kaavamääräyksen mukaan kohteen suojelun tarve on selvitettävä rakennusta koskevan toimenpiteen tai asemakaavahankkeen yhteydessä. Merkintä perustuu kaavaa varten laadittuun selvitykseen: Nokian keskustan osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys, Selvitystyö Ahola 2010.

Tontin asemakaava on vuodelta 2003. Siinä tontilla on ainoastaan käyttötarkoitusmerkintä: Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YU-2). Siitä puuttuvat kulttuuriympäristön huomioimiseen tähtäävät merkinnät ja kaava onkin vähintäänkin näiltä osin katsottava vanhentuneeksi maankäytön ohjauksen välineenä.

Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa on alustavasti neuvoteltu uimahallin tulevaisuudesta 27.8.2020, missä yhteydessä maakuntamuseo on tuonut esiin puutteellisen selvitystilanteen ja edellyttänyt rakennushistoriaselvityksen (RHS) laatimista, jotta uimahallin arvot voidaan määritellä. Uimahallista onkin laadittu syksyllä 2020 asianmukainen selvitys (Sweco Infra & Rail Oy).

RHS:n mukaan Nokian uimahalli on sekä ulkoasultaan että sisätiloiltaan hyvin säilynyt ja sen alkuperäinen ilme yhä vaivatta tunnistettavissa laajennusosasta huolimatta. Hallin ulkoasun rakenne on selkeälinjainen ja rakennus edustaa hyvin modernin aikakauden arkkitehtuuria. Rakennus kertoo hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisesta ja kaupungin liikuntapalvelujen tuottamisesta. Rakennuksella on selvityksen mukaan historiallista, arkkitehtonista ja kaupunkikuvallista arvoa ja sen purkamisen myötä menetettäisiin väistämättä rakennettuun ympäristöön liittyviä arvoja ja historian kerroksellisuutta. Selvitystietoon perustuen, Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan uimahallin purkaminen vaikuttaisi olevan ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain 139 pykälän kanssa. Sen mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista.

Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntopyynnön liitteenä toimitetun aineiston perusteella ei käy ilmi millaisia suunnitelmia Nokian kaupungilla on uimahallin tontille, mikäli rakennus puretaan. Tontin käyttötarkoituksenmuutos ja uudisrakentaminen vaikuttaisivat tulevan ratkaistavaksi asemakaavan muutoksella. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että myös uimahallin säilyttäminen tai sen purkaminen tulee ratkaista tontin asemakaavanmuutoksen yhteydessä. Kaavoituksen yhteydessä tulee avoimesti tutkia uimahallin säilyttävä ja uudiskäyttöön muokkaava, osittain purkava ja kokonaan purkava vaihtoehto ja punnita näiden vaihtoehtojen toteuttamismahdollisuudet sekä vaikutukset.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.