Patrik Sarén ja Sini Vähä-Ruohola suunnittelevat asuinrakennuksen ja autoka-toksen rakentamista Vesilahden Suomelan kylän Suomelan tilalle (RN:o 1:48). Pirkanmaan maakuntamuseo antoi rakennuslupahakemuksesta kulttuuriympäristön huomioon ottamista koskevan lausunnon (27.6.2013, Diar. 221/2013). Koska suunnitelma sijoittuu välittömästi tarkemmin rajaamattoman kiinteän muinaisjäännöksen (Suomela, rautakautinen kalmisto, mj.rek.nro 922010005) viereen, maakuntamuseo edellytti lausunnossaan maastokatselmuksen tekemistä arkeologisen tutkimustarpeen selvittämiseksi ennen lupapäätöksen antamista. Lausunnossa otettiin kantaa lisäksi Suomelan tilan alueella olevien aikaisempien asutushistoriallisten rakenteiden säilyttämiseen. Hanke sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle Vesilahden kulttuurimaisema-alueelle, minkä johdosta uudisrakentamiselle asetettiin myös maisemallisten arvojen turvaamista koskevia ehtoja.

Maakuntamuseo teki katselmuksen ja lisäksi arkeologisen tarkastuksen 4.7.2013. Katselmuksessa todettiin, että uudisrakennuspaikalle oli rakennettu pääosa pihatiestä, soraperusta autokatokselle sekä siihen liittyvät sade-vesiviemäröintiputket. Lisäksi asuinrakennuksen paikalta oli kaivettu maata. Katselmuksessa museolle toimitettiin alustavasti täydennetty asemapiirustus, johon oli merkitty pihapiirissä olevien vanhojen asutusjäännösten (kiviaitoja, rakennusten perustuksia) sijainti sekä vanhaa puustoa. Vanhat rakenteet eivät ole uudisrakennuksen ja autokatoksen kohdalla. Rakentamisen yhteydessä tulee huolehtia siitä, että asutushistorialliset rakenteet eivät vahingoitu. Rakennuksen ympäristöön tulee jäädä riittävästi suojapuustoa. Rakentajan tulee vielä lähettää Pirkanmaan maakuntamuseolle lopullinen, täydennetty asemapiirustus. Museo toistaa aiemmassa lausunnossa todetun, että pihan pinnoissa ja muissa järjestelyissä tulee käyttää ympäristöön sopivia hiekka- ja nurmipintoja eikä asfaltointia tai laajoja kiveyksiä tule käyttää.

Pihan pohjoisosassa sijaitsee vanhan kivinavetan jäännökset, jotka on merkitty asianmukaisesti asemapiirustukseen. Mikäli niihin suunniteltaisiin jatkossa muutoksia, suunnitelmasta tulee olla hyvissä ajoin etukäteen yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseoon, joka arvioi suunnitelmaa erikseen.

Arkeologisessa maastotarkastuksessa todettiin, että autokatoksen perustuksen ja pihatien maaleikkauksissa ei ollut merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai rautakauteen viittaavia esinelöytöjä. Tarkastuksessa tehtiin asuinrakennuksen alalle koekuoppia, joista ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Maastossa oli viitteitä siitä, että paikalle on mahdollisesti levitetty vuonna 1918 poltetun asuinrakennuksen rakennusjätettä.

Rakennusalaa ei ollut tarkastuksessa mahdollista tutkia riittävän perusteellisesti. Suomelan rautakautinen kalmisto on tarkemmin rajaamaton eikä sen tarkkaa säilyneisyyttä ja laajuutta tunneta. Tästä syystä rakennusluvan myöntämisen ja rakentamisen aloitusluvan antamisen ehtona on, että asuinrakennuksen, vesi- ja viemärilinjan sekä myöhemmin tehtävän sähkökaapeloinnin kaivutyöt tulee tehdä arkeologin valvonnassa. Uudisrakennus on syytä sijoittaa kohtaan, josta maa oli jo kuorittu. Vesihuoltolinja voidaan sijoittaa uudisrakennuksen etelä- ja kaakkoispuolelle, pellon reunaan (mieluiten pelto-ojaan), ei vanhan rakennuksen perustuksen lähelle, mihin se on alun perin piirretty asemapiirustuksessa. Asemapiirustusta tulee korjata vielä tältä osin.

Koska kyseessä on yksityisen maanomistajan pienehkö työhanke, arkeologinen valvontatyö voidaan tässä tapauksessa tehdä maakuntamuseon virkatyönä. Valvonnan ajankohdasta tulee sopia maakuntamuseon kanssa hyvissä ajoin (tutkija Ulla Lähdesmäki (p. 040 5201281). Mikäli valvonnassa löytyy kiinteää muinaisjäännöstä, työt pysäytetään tarvittavia jatkotoimenpiteitä varten (Muinaismuistolaki 14 §). Mikäli hankkeen johdosta tarvitaan arkeologisia jatkotutkimuksia, asia siirretään Museoviraston koekaivausryhmälle, jonka työohjelmasta saa tietoa suoraan Museovirastosta (p. 09 40501). Tutkimusten tarkempi aikataulu sovitaan erikseen, ja hankkeessa on syytä siinä tapauksessa varautua odottamaan myöhempään ajankohtaan.

Pihan pintoja, asutushistoriallisia rakenteita, suojapuustoa, vesihuoltolinjan paikkaa sekä arkeologista valvontaa ja mahdollisia jatkotutkimuksia koskevat ehdot tulee ilmetä rakennuslupapäätöksestä ja rakentamista koskevasta aloituspäätöksestä. Lupapäätökset tulee lähettää maakuntamuseoon.