Uusi-Mikkola on vanhaa ranta-asutusta, jossa vuokratontille on rakennettu pieni mökki ja sauna. Liittyy talous- ja sosiaalihistoriallisesti Kivirannan huvilaan.

Rakennushistoriallinen

Historiallinen x

Maisemallinen x

KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

paikallinen

Rakennuksen perustana on pienistä kivistä tehty luonnonkivisokkeli. Lyhytnurkkainen hirsirakennus on verhoiltu peiterimoilla varustetulla pystylaudoituksella. Runko on maalattu punamullalla, vuorilautojen ja nurkkalistojen ollessa valkoiset. Ikkunat ovat 6-ruutuiset postipuulla varustettuna. Ikkunoiden yläpuoliset vesilautojen voluutit on muotoiltu koristeellisesti. Satulakaton katteena on galvanoitu ja profiloitu peltikatto. Katto jatkuu yhtenäisenä pienen umpikuistin päälle. Kuistissa on leveä, 4-ruutuinen ikkuna.

Saunarakennus on betonianturalle rakennettu. Varsinainen saunaosa on lyhytnurkkainen vuoraamaton hirsirakennus, jossa nurkat on suojattu laudoituksella. Sisäänkäynti on rankorakenteisessa päätyosassa. Eteisosa on vuorailtu pystylaudoilla peiterimoin. Vuorausmateriaali on erilevyistä ja osin särmäämätöntä. Rakennus on punamullalla maalattu. Ikkunan karmit ovat valkoiset ja lautaovi ruskeaksi maalattu. Saranat ovat sepän takomat. Katteena on profiloitu ja galvanoitu peltikate. Saunaan kuulu kaksi pientä kylkiäistä, ulkohuone ja liiteri.

Uusi-Mikkolan mökki ja tontti ovat Luopioisten kunnan omaisuutta. Kunnan omaisuudeksi mökki ja tontti tulivat jo 1920-luvulla, jolloin kunta osti kirkonkylässä sijainneen Mikkolan tilan. Mökki on rakennettu 1900-luvun alkupuolella, ehkä samoihin aikoihin kuin lähistöllä oleva Kiviranta. Mökissä asui 1920-luvulta alkaen Leena Hammaren, joka työskenteli Kivirannassa palvelijana vuosikymmeniä.

Uusi-Mikkola sijaitsee pienellä tontilla Rihanselän rannalla. Asuinrakennus ja sauna sijaitseva vierekkäin muodostaen tiiviin pihapiirin lahden pohjukassa. Ranta-alueella ei ole lähistöllä muuta asutusta. Ympäristössä kasvaa etupäässä noin 40-vuotiasta lehtipuuta. Rakennusten pohjoispuolella on vanha peltoaukea, jolla sijaitsee 1990-luvulla rakennettu asuinrakennus, johon liittyy vanhemmat ulkorakennukset.

Asemakaava vuodelta 1973

Kiinteistörekisteri ja asiakirjat, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, Tampere

Puutikkalan uusjakokartta (1915), Hämeen maanmittaustoimiston arkisto, Hämeenlinna