Pirkanmaan liitto pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa maakunta-kaavaehdotuksesta. Maakuntamuseo on aikaisemmin antanut lausuntonsa kaavan luonnoksesta (15.5.2015 DIAR: 86/2015) ja kiinnitti huomion mm. arvok-kaita kulttuuriympäristöjä koskeviin kaavamerkintöihin ja -määräyksiin, maan-käyttöratkaisuihin ja aluevarausmerkintöihin sekä selvitystilanteeseen, vaikutus-ten arviointiin ja kaavaselostukseen. Pääosin maakuntakaava huomioi melko laajasti ja monipuolisesti pirkanmaalaisen kulttuuriympäristön erityispiirteitä ja arvoja, mitä maakuntamuseo pitää erittäin ilahduttavana. Kaavaehdotuksessa ja siihen liittyvässä aineistossa on kuitenkin edelleen puutteita ja ristiriitoja.

Yleistä ja kaavaselvityksistä

Kulttuuriympäristöt on pyritty ottamaan huomioon kaavamääräyksissä ja maan-käyttöratkaisuissa. Museo toistaa aiemman huomionsa, että monet hankkeista tai esitetyistä aluevarauksista ovat kuitenkin sen luonteisia, ettei niiden kulttuu-riympäristövaikutuksia voi tässä vaiheessa määritellä riittävällä tarkkuudella. Jatkosuunnittelu ja hankkeiden toteuttamiskelpoisuuden arviointi edellyttää li-säselvitysten tekemistä kulttuuriympäristöstä. Tämän tulee selvästi käydä ilmi kaava-aineistosta ja -määräyksistä.

Rakennettua kulttuuriympäristöä ja maisemaa koskevat selvitykset on päivitetty. Rakennettua ympäristöä koskevien selvitysten kohteena on pääasiassa ollut ennen 1960-lukua rakennettu ympäristö. Tämä käy ilmi kaavaselostuksesta. Se-lostukseen tulee lisätä, että edellä mainitusta johtuen nuorempaa rakennuspe-rintöä ei ole huomioitu suunnittelussa eikä suunnitelman vaikutuksia ole mah-dollista tässä yhteydessä näiltä osin arvioida. Nuoremman rakennetun ympäris-tön huomioiminen tapahtuu tämän vuoksi korostetusti yleis- ja asemakaavoissa, jolloin tulee myös huomioida riittävien selvitysten tekemisvelvollisuus.

Kaavahankkeeseen liittyen on suoritettu arkeologinen inventointi 11 muuttuvan maankäytön alueella (Mikroliitti Oy 2015). Inventoinnissa ja raportissa on valitettavia puutteita. Kaikkia potentiaalisiksi muinaisjäännöksiksi arvioituja kohteita ei ole tarkastettu (esimerkiksi Nokia, kohteet 8 ja 9); joidenkin kohteiden suojelustatusta ei ole perusteltu riittävästi (esimerkiksi Nokia, kohteen 13 talotontit). Vaikka raportissa todetaan virheellisesti, että muut kuin kiinteät muinaisjäännökset (ns. muut arkeologiset kohteet) eivät olisi suojelukohteita, Pirkanmaan maakuntamuseo haluaa korostaa, että kyseistä ryhmää, erityisesti arkeologisia kulttuuriperintökohteita, suojellaan kaavoituksen keinoin MRL:n perusteella. Raportissa esiintyy puutteita myös karttoihin merkitsemisessä (esim. Pirkkalan kohde 4). Osa inventointikohteista on ilman kuvia, mikä vähentää raportin informatiivisuutta eikä ole laatuohjeiden mukaista.

Arkeologisena asiantuntijatyönä on lisäksi laadittu Pirkanmaan arkeologisen perinnön ominais- ja erityispiirteiden yleiskuvaus ja Arkeologisen kulttuuriperinnön potentiaalin arviointi maakuntakaavaluonnoksen tuulivoima-alueilla (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2016). Molemmissa selvityksissä on täydentämistä ja korjaamista vaativia kohtia, joita maakuntamuseo on kommentoinut sähköpostikirjeissään 8.4. ja 14.4.2016. Ensin mainitusta raportista ei esimerkiksi käy ilmi, mitkä ovat Pirkanmaan arkeologisen kulttuuriperinnön erityispiirteet, ts. erityisen merkittävät ja mahdollisesti muita tarkemmin vaalittavat ominaisuudet verrattuna Suomeen yleensä. Myös kaavaselostuksessa olevaa maakunnan arkeologisen perinnön tärkeimpien ominaispiirteiden listaa (s. 141) voi pitää keskeneräisenä.

Kulttuuriympäristöön luetaan kuuluvaksi myös perinnebiotoopit. Ne puuttuvat maakuntakaavasta kokonaan, mitä maakuntamuseo pitää erittäin valitettavana.

Maakuntakaava pyrkii strategiseen otteeseen maankäytön suunnittelussa. Kaa-vakartalla kulttuuriympäristö mainitaan monessa kehittämisaluemerkinnässä vaalittavana kohteena. Ainoastaan matkailun ja virkistyksen kehittämismerkintä osoittaa kulttuuriympäristön myös mahdollisuudeksi ja voimavaraksi. Olisi toivot-tavaa, että kulttuuriympäristö huomioitaisiin laajemmin osana strategista suun-nittelua.

Maakuntakaavassa on esitetty yhtenä keskeisenä tavoitteena yhdyskuntaraken-teen tiivistämistä, millä tarkoitetaan käytännössä täydennysrakentamista. Täy-dennysrakentaminen sisältää riskejä kulttuuriympäristön arvojen säilymiselle ja vaatii erityistä huolellisuutta, monialaista näkökulmaa ja taitoa analysoida ympä-ristön ominaispiirteitä ja määritellä sen kestokykyä. Suunnittelua läpileikkaava-na tavoitteena tiivistäminen on merkittävä uhka alueilla, joille luonteenomaista on väljä rakentamistapa. Erityisesti 1900-luvun puolivälin jälkeen rakennetuilla asuinalueilla väljyys on ollut keskeinen suunnittelutavoite.

Kaavaselostus ja vaikutusten arviointi

Kaavan vaikutusten arvioinnissa painotetaan hyvän suunnittelun ja yhteenso-vittamisen mahdollisuuksia haitallisten kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaiku-tusten vähentämiseksi. Hyvälläkään suunnittelulla ei voida kuitenkaan aina rat-kaista kulttuuriympäristön arvojen ja uudisrakentamistavoitteiden välistä ristirii-taa. Hyvä suunnittelu tulee myös aloittaa jo maakuntakaavatyössä. Lähtökoh-tainen kulttuuriympäristöön kohdistettu kerroksisuustavoite, jolla perustellaan uudisrakentamista arvokkaassa maisemassa, sisältää riskejä eikä ei sitä tule pi-tää erityisenä suunnittelun päämääränä. Vaikutusten arvioinnissa olisi rehtiä osoittaa, että kulttuuriympäristöön saattaa sisältyä myös arvoja, jotka eivät kestä uudisrakentamista ja maiseman muuttamista. Erityisesti vanhimmat kulttuuri-maisemat ja -ympäristöt saattavat olla tällaisia.

Osana vaikutusten arviointia laadittu Muinaisjäännökset ja yhdyskuntarakenteen laajeneminen -selvitys keskittyy alueisiin, joille yhdyskuntarakenne on suunniteltu laajenevan uudessa maakuntakaavassa, verrattuna voimassa olevaan, osin toteutumattomaan maakuntakaavaan. Maakuntamuseo katsoo, että vertaaminen aitoon nykytilanteeseen antaisi muutoksen arvioinnille paremmat lähtökohdat kulttuuriympäristön kannalta. Selvityksessä käsitellyillä alueilla aluevarausmerkintöjen vaikutuksia ei ole arvioitu kaikkien tunnettujen muinaisjäännösten osalta, esimerkiksi Akaan Hirsikankaan alueella ei ole huomioitu Hirsikankaan asuinpaikkaa, Nokian Viikin muinaisjäännöskeskittymän kohdalla puhutaan vain yhdestä kohteesta (Viik 2), Lempäälän Hääkiven alueesta mainitaan vain asuinpaikka jne. Selvityksen suurimpana puutteena on pidettävä kuitenkin sitä, ettei siinä oteta huomioon muinaisjäännöksen laatua, merkitystä, laajuutta, sen vaatimaa suoja-aluetta, yhteyttä ympäristöön ja muihin arkeologisiin kohteisiin eikä ympäröivän maiseman merkitystä kohteen arvon ja ymmärrettävyyden säilymiselle. Selvityksessä ei ole myöskään hahmotettu laajempia arvokkaita kokonaisuuksia (esimerkiksi Lempäälän Hääkiven-Herralan alue, Nokian Kuirinmäen-Mattilan, Viikin-Maatialan ja Vesilahden Narvan eteläpuolen muinaisjäännöskompleksit ympäristöineen). Hyvän suunnittelun tavoite selvitysaineiston osalta ei siis täyty arkeologisen, vanhimman kulttuuriperinnön osalta.

Selvityksissä todetaan pääsääntöisesti, että ”maakuntakaavaa toteuttavassa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on todennäköisesti löydettävissä ratkaisu, joka on muinaismuistolain mukainen.” Maakuntamuseo toteaa, että ko. aluevarauksia ei voida hyväksyä, mikäli ei ole riittävää varmuutta siitä, että maakuntakaavan toteutuessa muinaismuistolain vaatimukset täyttyvät ja alueilla sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset säilyvät. Mikäli kaavan toteuttaminen saattaa tulla koskemaan kiinteää muinaisjäännöstä, asiasta on neuvoteltava MML 13 § mukaisesti.

Kulttuuriympäristön kaavamerkinnät

Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema

Yhtenä arvottamiskriteerinä on kaavaselvityksessä käytetty kiinteiden muinais-jäännösten sijaitsemista tietyllä alueella. Siten suunnittelumääräykseen on syy-tä lisätä myös arkeologisen perinnön turvaamisvelvoite. Tämä on tärkeää mm. siksi, että suurin osa maakunnan muinaisjäännöksistä on tarkoitus jättää mer-kitsemättä kaavaan. Tälle perusteena on esitetty mm. sitä, että muiden, päällek-käisten kulttuuriympäristömerkintöjen ”on katsottu olevan sellaisia, että ne vas-taavat koko¬naisvaltaisesti kulttuuriympäristöjen vaalimiseen”. Arkeologisen pe-rinnön huomioimista ei voida pitää itsestään selvyytenä alueella, jonka suunnit-telumääräys sisältää vain maiseman ja rakennusperinnön arvojen huomioimi-sen.

Kiinteät muinaisjäännökset

Maakuntamuseo pitää positiivisena, että muutaman yksittäisen muinaisjäännösaluemerkinnän lisäksi kaavaehdotukseen on merkitty kiinteiden muinaisjäännösten keskittymiä (Arkeologisen perinnön ydinalue -merkintä). Kaavakar-tasta puuttuu kuitenkin klusteri nro 16, Toijalan keskusta. Maakuntamuseo pyytää korjaamaan myös kaavaselostukseen, että keskittymien määrä on 39 eikä 49.

Yleismääräykseen lisätty viittaus muinaisjäännösrekisteriin (Kaavamerkinnät ja määräykset, s. 2, sekä kaavaselostus, s. 139) on myös perusteltu ja hyödyllinen. Koska arkeologinen perintö ja muinaisjäännösrekisterin tiedot eivät koostu pelkästään kiinteistä muinaisjäännöksistä, määräystä tulisi vielä täydentää muotoon: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tarkistettava ajantasainen tieto tunnetuista kiinteistä muinaisjäännöksistä ja muista arkeologisista kulttuuriperintökohteista Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä ja siihen liittyvästä karttapalvelusta. Kaavaselostukseen (s. 138) on myös lisättävä, että tiedot tunnetuista arkeologisista kohteista on syytä tarkistaa muinaisjäännösrekisterin lisäksi Pirkanmaan maakuntamuseon Siiri-tietojärjestelmästä (http://siiri.tampere.fi/), jonka paikkatiedot ovat käytettävissä myös Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunassa (http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta). Viimeksi mainitun tiedon antaminen on tietoa hakevan asiakkaan edun mukaista. Kiinteät muinaisjäännökset on merkitty kaavaselostuksen liitekarttoihin muinaisjäännösrekisterin 24.9.2014 tietojen mukaan. Kaava-aineistosta puuttuvat siten lähtökohtaisesti jo kymmenien lainsuojaamien arkeologisten kohteiden tiedot.

Ydinaluemerkinnöistä huolimatta arkeologisen kulttuuriperinnön esittäminen kaavassa jää niukaksi. SM-merkinnällä on kaavaluonnoksessa osoitettu 11 muinaisjäännösaluetta. Ydinalueisiin kuuluu noin 410 kiinteää muinaisjäännöstä. Kolme neljäsosaa maakunnan muinaisjäännöskohteista on uuden maakuntakaavan kaavamerkintöjen ulkopuolella. Myös muut arkeologiset kulttuuriperintökohteet ovat jääneet kaavaaineistossa vähälle huomiolle. Maakuntamuseo esittää edelleen, että ainakin kaikki vähintään kahden hehtaarin kokoiset muinaisjäännökset tulisi merkitä kaavakarttaan, jos ne eivät kuulu johonkin kaavaan merkityistä arkeologisen perinnön ydinalueista. Näistä alle 10 hehtaarin suuruiset muinaisjäännökset voidaan merkitä kohdemerkinnällä. Kaavakarttaan merkittävät SM-kohteet ja arkeologisen perinnön ydinalueet on syytä numeroida. Kaavaselostuksen arkeologista perintöä koskevaan Merkinnät ja määräykset -osioon (s. 139) tulee lisätä viittaus liitekarttoihin. Ydinalueita koskeva luettelo on syytä lisätä samaan liitekarttadokumenttiin, mistä löytyvät muinaisjäännösten alue- ja kohdetiedot (kaavaselostuksen liite 2).

On suositeltavaa, että SM-merkinnän suojelumääräystä täydennetään tekstillä: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.

Arvokkaat kulttuuriympäristöt ja muuttuva maankäyttö (aluevaraus- ja kohdemerkinnät)

Tuulivoimaloiden alueet

Maakuntakaavaehdotuksessa esitetään valitettavasti maakunnallisesti merkittäviä tuulivoimala-alueita arvokkaiden kulttuurimaisemien läheisyyteen ja siten vaarannetaan ko. ympäristöjen arvojen säilyminen. Esitetyistä tuulivoimala-alueista erityisen kriittisiä ovat:

• Ikaalinen/Hämeenkyrö Koninkallio-Kiviselänkallio (27, kaksiosainen)

• Kangasala/Orivesi Siitama (30)

• Pälkäne Hirvivuori-Saarikonmäki (39)

• Sastamala, alueet 43 ja 41 ja Kortekallio (202)

• Akaa Karhunrahka (49)

• Hämeenkyrö Tohlenmaankallio (109)

• Kangasala/Tampere Tarastenjärvi-Loukkaankorvensuo (110)

Vuonna 2015 laaditussa näkyvyysanalyysissä tuulivoimaloiden vaikutukset on todettu suurelta osin kohtalaisiksi kun tarkastellaan arvoalueita laajoina koko-naisuuksina. Paikallisesti vaikutukset voivat olla merkittäviä. Sastamalan tuuli-voima-alue 43:n vaikutus valtakunnallisesti arvokkaaseen Kokemäenjokivarren maisema-alueeseen on merkittävä, eikä maakuntamuseo puolla ko. alueen merkitsemistä kaavaan. Muillakin kaavaehdotuksessa esitetyillä tuulivoima-alueilla tulee huolehtia, että vaikutusten arviointi ja haitallisten vaikutusten vä-hentäminen toteutetaan huolellisesti ja lopullinen alueen määrittely ja toteutta-miskelpoisuus määritellään vasta sen jälkeen. Kaavamääräyksessä on esitettä-vä edellä kuvattu ehto voimala-alueiden toteuttamiselle.

Tuulivoima-alueiden vaikutusten alustava arviointi arkeologisen perinnön osal-ta edellyttää edellä jo mainitun selvityksen täydentämistä ja korjaamista maakun-tamuseon kommenttien pohjalta. Tässä vaiheessa käytettävissä olevien tietojen perusteella on syytä harkita seuraavien Tv-alueiden supistamista tai poistamista kaavakartalta edellä jo mainittujen lisäksi: 4 ja 104 (Virrat) sekä 11 ja 14 (Parka-no).

Maa- ja kalliokiviainesten ottoalueet

Maa- ja kalliokiviainesten otto merkitsee muutosta maisemaan ja vaikuttaa rat-kaisevasti ottoalueen arkeologiseen perintöön. Maakuntamuseo toistaa, että alueita koskevan merkinnän kaavamääräyksessä tulee edellyttää riittävien selvitysten tekemistä vaikutusalueen kulttuuriympäristöstä, mm. kiinteistä muinaisjäännöksistä ja maisemasta, sekä hankkeen vaikutuksista niihin. Lähtökohtai-sesti Pälkäneen Kaukkalan Kouvalan maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimai-seman kylkeen sijoitettu aluevaraus on merkittävässä ristiriidassa alueen arvo-jen kanssa eikä maakuntamuseo puolla sen esittämistä kaavakartalla. Kaava-selostuksen mukaan (s. 232) ”maakuntakaava toimii alueen arvoja selvittävänä aineistona maa-ainesten ottamisen edellytyksiä harkittaessa.” Tarvittavia selvi-tyksiä ko. alueista ei ole kuitenkaan tehty. Tämän hyväksyminen ja selvitysvel-vollisuuden siirtäminen yksityiskohtaisemman suunnittelun tasolle vaatii em. li-säystä kaavamääräyksiin.

Kaivokset

Sastamalan Stormissa kaivostoiminnan laajenemisalue osoitetaan Vehmaan-Ekon-Leiniälän arvokkaaseen kulttuurimaisemaan, mikä on merkittävässä risti-riidassa alueen maisema- ym. kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Rajausta tulee tarkistaa.

Turvetuotannon kannalta tärkeät alueet

Maakuntamuseo joutuu valitettavasti toistamaan, että suunnittelumääräyksessä tulee mainita arkeologinen selvitystarve, josta suunnittelijan on pyydettävä lausunto museoviranomaiselta. Turvesoilla sijaitsevien kiinteiden muinaisjäännösten inventointimenetelmiä on viime aikoina aktiivisesti kehitetty. Muinaisjäännösten löytämistä ja huomioonottamista maankäytössä ei tule jättää MML 14 §:n mukaisten ilmoitusten varaan.

Läntiset väylähankkeet

Ns. läntinen rata ja sen maanpäälle esitetyt linjaukset halkovat kulttuurihistorial-lisesti merkittäviä alueita Pirkkalassa ja Nokialla. Maakuntamuseo esitti aiemmin kaupunkiseudun eteläosien laajojen metsäselännealueiden tunnistamista osaksi laajempaa kulttuuriympäristövyöhykettä, jota ovat perinteisesti rytmittä-neet historiallisten kylien ketjut ja niiden varaan myöhemmin rakentuneet taaja-mat. Rakentamattoman ja rakennetun vaihtelusta syntyy kaupunkiseudulle tyy-pillinen pirkanmaalainen kulttuurimaisema. Tämä näkökulma on syytä tuoda esiin vaikutusten arvioinnissa ja kaavaratkaisussa. Järjestelyratapihan siirto merkitsee nykyisen järjestelyratapiha-alueen muutosta. Ratapihalla on maise-mallisen arvon lisäksi erityistä kulttuurihistoriallista merkitystä osana Tampereen kaupunkiseudun liikennehistoriaa. Tämä tulee kirjata kaavaselostukseen.

Arkeologisen perinnön osalta voidaan todeta, että verrattuna kaavaluonnosvaiheeseen läntisen ratayhteyden linjausta ja liikenneterminaalin sijaintia on muutettu Sikalan (Sorkkalan) historiallisen asuinpaikan osalta kulttuuriympäristön arvoja paremmin huomioiviksi. Sen sijaan etelämpänä suunniteltu ratalinja kulkee edelleen hyvin lähellä Ylinenjärven historiallista asuinpaikkaa, siihen liittyvän peltoalueen reunalla. Sikalan (Sorkkalan) kylätontin pohjoispuolella ratalinja kulkee arkeologisesti potentiaalisilla alueilla, joita ei ole tutkittu v. 2015 inventoinnin yhteydessä; inventointia tulisi täydentää tältä osin kaavamerkinnän vaikutusten arvioimiseksi.

Hankkeiden jatkosuunnittelu edellyttää kulttuuriympäristöä koskevan tiedon hankkimista ja täydentämistä myös paikallisten kulttuuriympäristön ominaispiirteiden osalta, mikä on mainittava merkintöjen suunnittelumääräyksissä.

Muut tiehankkeet

Kaavaehdotuksessa on esitetty yhä Sastamalan Vammalan taajamaan Rauta-veden ylittävä, ns. Kilpinokan silta. Sillan rakentaminen on uhka arvokkaan kulttuuriympäristön ja -maiseman säilymiselle. Kulttuuriympäristön asettamat reunaehdot tulee kirjata kaavamääräykseen.

Nokianvirran ylittävä, maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle osoitettu yhteystarve sisältää suuria riskejä kulttuurimaiseman kannalta, mikä tulee käydä ilmi kaavamääräyksestä.

Osa valtatiestä 12 on merkitty Merkittävästi parannettava moottoriväylä -merkinnällä, joka saatujen lisätietojen mukaan tarkoittaa Nokianvirran ja Viikin alueella tien leventämistä nelikaistaiseksi tieksi. Tien molemmin puolin sijaitsee rautakautisia ja historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka muodostavat ympäristöineen erittäin arvokkaan kokonaisuuden. Kyseisen suunnitelman toteuttaminen tulisi vaikuttamaan siihen voimakkaasti ja vähentämään alueen kulttuuriympäristöarvoja. Lisäksi lännempänä tien parantaminen tulisi koskemaan Ketolanmäen rautakautista kalmistoa. Suunnitelmaa on alustavasti käsitelty MML 13 § mukaisessa neuvottelussa 9.12.2015. Maakuntamuseo huomauttaa, että sille ei ole toimitettu lopullista, kommenttien perusteella korjattua versiota neuvottelumuistiosta. Kulttuuriympäristöarvojen kokonaisuuden näkökulmasta suunnitelma ei ole lähtökohtaisesti hyväksyttävissä.

Tiehankkeita koskevissa kaavamääräyksissä on mainittava kulttuuriympäristöä koskeva selvitys- ja lausuntopyyntötarve.

Pääradat ja niiden kehittäminen

Lisäraiteiden rakentaminen pääradoille uhkaa joissakin paikoissa kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Erityisen merkittäviä kulttuuriympäristön arvoja on Tampereen - Sastamalan sekä Tampereen - Valkeakosken rajan rautateiden muutosalueilla. Kiinteiksi muinaisjäännöksiksi tulkittavia rakenteita on monin paikoin Tampere-Helsinki -pääradan varrella, sen molemmin puolin. Kaavamääräyksestä tulee selkeämmin käydä ilmi, että ratavarren merkittävimmät kulttuuriympäristöarvot tulee selvittää ja turvata. Suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Pääradan lisäraidesuunnitelmaa on alustavasti käsitelty MML 13 § mukaisessa neuvottelussa 9.12.2015, mutta lopullista, kommenttien perusteella päivitettyä versiota neuvottelumuistiosta ei ole toimitettu osallistujille.

Matkailupalvelujen alueet

Maakuntamuseo toistaa, että kaavamääräyksessä on mainittava erityinen kult-tuuriympäristön huomioonottamisen tarve sekä siihen liittyvä selvitys- ja lausun-topyyntötarve.

Rakennettujen alueiden laajenemisalueet ja ehdolliset taajamatoimintojen alueet

Maakuntamuseo on korostanut, että rakennetun taajaman laajeneminen johtaa merkittävään ristiriitaan kulttuuriympäristön arvojen kanssa erityisesti alueilla, jossa taajamaa ympäröi maaseudun agraarimaisema. Aluevarauksia osoitetta-essa on otettava huomioon, että käsillä olevan ehdotuksen mukaan suurin osa muinaisjäännöksistä jäisi merkitsemättä kaavaan, mikä heikentää niiden ase-maa verrattuna voimassa olevaan kaavaan. Maankäytön muutokseen johtavien aluevarausten merkitseminen näille alueille antaa kaavan käyttäjälle väärän kä-sityksen maankäytön mahdollisuuksista muinaisjäännösalueella ja sen ympä-ristössä. Suunnitelma-asiakirjoissa esitetään edelleen, että hyvällä suunnittelul-la laajenevan rakennetun ympäristön ja vanhan maanviljelymaiseman raja voi-daan rakentaa entisen kaltaiseksi. Käytännössä tämä ei ole yleensä mahdollista eikä kulttuuriympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voida poistaa tällä tavoin.

Maakuntamuseo on aiemmassa lausunnossaan listannut kaavaluonnoksen aluevaraukset, joiden mahdollistaman maankäytön muutoksen sovittaminen yhteen kulttuuriympäristöarvojen kanssa tulisi olemaan hyvin ongelmallista ja joista olisi siten luovuttava. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta kyse on laajoista muinaisjäännösalueista tai laajoja kokonaisuuksia muodostavista muinaisjäännösryhmistä sekä niiden ympäristöstä, jonka säilyttäminen ennallaan mahdollisimman laajalla alueella on kohteiden laadun ja merkityksen kannalta erityisen tärkeää. Osa aluevarauksista on kaavaehdotuksessa muutettu kulttuuriympäristöarvoja paremmin huomioiviksi, mikä on kiitettävää. Monet aluevaraukset ovat kuitenkin edelleen vaikeassa ristiriidassa ko. arvojen kanssa. Korvattavan maakuntakaavan maankäyttömerkintöjä ei voida pitää riittävänä perusteena aluevarauksille, sillä uudessa kaavassa tulee pyrkiä löytämään kehittyneempiä MRL 1, 5 ja 28 §:n mukaisia ratkaisuja ja välttämään mahdollisia vanhan kaavan virheitä. Maakuntamuseo kehottaa kaavoittajaa tarkistamaan, ovatko kaikki alla listatut, ristiriitoihin kulttuuriympäristöarvojen kanssa johtavat aluevaraukset sellaisia, että niiden osoittaminen maakuntakaavassa on tarpeen yhteiskunnallisesti, valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi (MRL 25 §).

Akaa

Hirsikankaan kivikautisen asuinpaikan alueelle on merkitty työpaikka-aluevaraus. Kyseessä on maakunnallisesti harvinainen, nuorakeraamiseen kulttuuriin (n. 3200–2400 eKr.) kuuluva asuinpaikka, jonka metsäinen luonnonympäristö on hyvin säilynyt. Muinaisjäännöksen ymmärrettävyyden kannalta ovat tärkeitä sen länsi- ja koillispuolelle jatkuva notko-/kosteikkoalue. Kaavamerkinnän vaikutusten arvioinnissa on syytä ottaa huomioon, että toisin kuin taajatoimintojen aluemääräyksessä, työpaikka-aluemerkinnän määräyksen mukaan alueeseen ei sisälly virkistys- ja suojelualueita. Arkeologisessa inventoinnissa (2015) vt 9:n luoteispuolelta on lisäksi löytynyt uusi kiinteä muinaisjäännös - historiallisen Hiidentien käytöstä poistunut osuus. Kaavan aluevarauksen rajoja on tarkistettava vähintään kivikautisen asuinpaikan ja sen ympäristön osalta.

Lapinkulman (Alkulan) historiallisen asuinpaikan ja sen itäpuoleisen pellon alueelle on merkitty taajama-aluevaraus. Kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhykemerkinnän ulottaminen alueelle ei ole myöskään perusteltua. Voimassa olevassa kaavassa muinaisjäännös on merkitty SM-aluevarauksena. Historiallisen asuinpaikan ympäristön, sen sijainnin ja elinkeinojen ymmärrettävyyden kannalta myös viereinen peltoalue on tärkeä. Kohde kuuluu yhteen Pirkanmaan merkittävimmistä muinaisjäännöskeskittymistä (Merkittävät kiinteiden muinaisjäännösten keskittymät Pirkanmaalla -selvitys, s. 8-9). Taajama-aluevaraus on ristiriidassa arkeologisen perinnön ydinaluemerkinnän ja maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaisemamerkinnän kanssa.

Lempäälä

Taajamatoimintojen aluevaraus on osoitettu Herralan historiallisen kylätontin alueelle, Hääkiven muinaisjäännösalueille sekä niiden ympäristöön, maanviljelymaisemaan. Rautakautisten ja historiallisten asuinpaik-kojen sekä rautakautisen kalmistojen ympärillä olevilla pelloilla on merkitystä kohteiden ymmärrettävyyden ja ympäristön säilymisen näkökulmasta. Varaus on ristiriidassa tuoreen Kuokkala-Hakkari-Herrala-osayleiskaavan kanssa, jossa alue on pääosin maanviljely-, metsätalous- ja maatilakeskusten aluetta.

Ahtialanjärven eteläpuolella taajamatoimintojen aluevarausta on luonnosvaiheen jälkeen laajennettu etelään, Vaihmalan historiallisen kylätontin välittömään läheisyyteen, kylänpaikan ja Vaihmalanharjun rautakautisen kalmiston väliselle, vanhalle rantapeltoalueelle. Ratkaisua ei voida lähtökohtaisesti hyväksyä, ja se edellyttää mm. arkeologisen inventoinnin suorittamista. Rautakautisen kalmiston ja kylätontin välimaastossa saattaa sijaita esimerkiksi rautakautinen asuinpaikka. Merkintä on myös ristiriidassa maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaisemamerkinnän kanssa.

Mänttä-Vilppula

Kirkkokankaan alueella taajama-aluevarauksen rajaa on muutettu asianmukaisesti. Sen sijaan Ar-reservialueen muuttaminen taajamatoiminto-jen aluevaraukseksi ja laajentaminen koko Vuolleniemen alueelle vaa-rantavat kivikautisen asuinpaikan ja sen ympäristön säilymisen. Kaavamerkinnät ovat kehittyneet kulttuuriympäristön suojelua heikentäväksi myös viereisen Kohosalmen kivikautisen asuinpaikan alueella ja ympäristössä johtuen ehdollisesta taajatoimintojen aluevarauksesta. Kyseisiä kaavaehdotuksen ratkaisuja ei voida hyväksyä.

Nokia

Nokian kaupunkialue on merkitty laajenevan lännessä Kohmalan historialliseen kylätonttiin saakka, sen itäpuoleiseen avoimeen peltomaisemaan. Nokianvirran ylitse on lisäksi osoitettu tieyhteystarve. Alueella sijaitsee historiallisen kylätontin lisäksi merkittävä rautakautinen ja historiallisen ajan muinaisjäännöskompleksi, johon kuuluvat Kuirinmäen röykkiöalue sekä kaksi kalmistoaluetta, mahdollinen rautakautinen asuinpaikka ja toinen kylänpaikka Mattilassa. Peltoaukean etelälaidalla sijaitsee lisäksi kivikautinen asuinpaikka Mattilanpelto. Alueen maanviljelymaisemalla on suuri merkitys osana näiden kohteiden ympäristöä. Kuirinmäen-Mattilan muinaisjäännöskompleksin kohteet kuuluvat yhteen Pirkanmaan merkittävimmistä muinaisjäännöskeskittymistä (Merkittävät kiinteiden muinaisjäännösten keskittymät Pirkanmaalla -selvitys, s. 8-9). Kyseinen taajama-aluevaraus on ristiriidassa arkeologisen perinnön ydinaluemerkinnän ja maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaisemamerkinnän kanssa. Myös tieyhteystarvemerkintä on syytä sijoittaa eri kohtaan.

Maisemallisesti ja arkeologisesti merkittävä, pääosin peltona ja rakentamattomana säilynyt Putaanvirran ja Maatialan pappilan välinen alue on merkitty osaksi taajama-aluevarausta. Kyseessä on erittäin merkittävä rautakauden ja historiallisen ajan muinaisjäännösten sekä niiden ympäristön muodostama kokonaisuus ja yksi Pirkanmaan merkittävimmistä muinaisjäännöskeskittymistä (Merkittävät kiinteiden muinaisjäännösten keskittymät Pirkanmaalla -selvitys, s. 8-9). Aluevarauksen ulottaminen kyseiselle peltomaisema-alueelle, valtatielle 12 ja Pyhäjärven rannalle saakka on ristiriidassa arkeologisen perinnön ydinaluemerkinnän ja arvokkaan maisema-alueen merkinnän kanssa.

Korvolan arvokkaaseen kulttuurimaisemaan on osoitettu taajamatoimintojen reservialue. Tavoiteltu maankäyttö on ristiriidassa alueen kulttuuriympäristöarvojen kanssa.

Haaviston alueella taajama-aluevaraus on ristiriidassa kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Arkeologisessa inventoinnissa on ennestään tunnetun kiinteän muinaisjäännöksen lisäksi paikannettu kaksi Haaviston historialliseen kylään kuulunutta, autioitunutta tonttia sekä torpan ja kahden mäkituvan paikat. Yhdessä vieressä sijaitsevan, alueen vanhimpiin karttoihin merkityn pellon kanssa ne muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Ko. aluevaraus on ristiriidassa arkeologisen perinnön ydinaluemerkinnän ja arvokkaan maisema-alueen merkinnän kanssa. Samalla alueelle sijoittuu tieyhteystarvemerkintä Nokianvirran yli; merkintä tulisi siis sijoittaa eri kohtaan myös pohjoisrannan kulttuuriympäristöarvojen takia.

Pirkkala

Pirkkalankylän ja Sankilan väliin, vanhan kirkon maisemaan (Pirkkalankylän-Sankilan-Tanilan kulttuurimaisema) osoitetaan ehdollinen taajama-toimintojen alue, joka jatkuu kirkolta kaakkoon Sionkylän alueelle ja sieltä koilliseen Sikojoen toiselle puolelle. Vaikka suunnittelumääräyksessä edellytetään kulttuuriympäristöarvojen huomioon ottamista, rikkoo näin laajana kaupunkimaisena aluerakenteena esitetty alue alueen arvoja merkittävällä tavalla. Aluemerkintä on lisäksi ristiriidassa maakuntakaavaa varten laaditun selvityksen esittämien arvokkaiden ominaispiirteiden sekä arkeologisen perinnön ydinaluemerkinnän eli muinaisjäännössuojelun kanssa. Aluerajausta tulee tarkistaa siten, että se huomioi maiseman ja muut kulttuuriympäristöarvot erityisesti kirkon ympärillä. Kiinteät muinaisjäännökset Virosmäki (Sikoinen) ja Tanila W Sikojoen länsipuolella niitä ympäröivine peltoineen on jätettävä pois ko. varauksesta.

Sikojoen koillispuolella taajama-aluevaraus ulottuu edelleen Raunilan kaksiosaisen kivikautinen asuinpaikan ja historiallisen asuinpaikan Sorkkala SE alueelle ja ympäristöön. Kivikautisen asuinpaikan luoteis-puolella olevalla Hanhonojan notkolla on merkitystä asuinpaikan sijainnin, topografian ja elinkeinojen ymmärrettävyyden kannalta, ja toisaalta alueen pellot ovat tärkeä osa historiallisen asuinpaikan ympäristöä. Aluevaraus on ristiriidassa arkeologisen perinnön ydinaluemerkinnän ja maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaisemamerkinnän kanssa, ja sen rajausta on muutettava.

Kunnan eteläosassa sijaitsevan Sikalan (Sorkkalan) kylätontin ja sen vanhojen rintapeltojen alueelle on edelleen merkitty työpaikka-aluevaraus, joka on myös ristiriidassa kulttuuriperinnön arvojen kanssa. Sen rajausta on tarkistettava.

Pälkäne

Roholaan osoitettu arvokas kulttuurimaisema ja ehdollinen taajamatoimintojen aluevaraus ovat maankäyttötavoitteiltaan ristiriidassa keskenään. Avoimen kulttuurimaiseman (peltojen) rakentaminen ja suojelu samaan aikaan ei ole mahdollista ja aluerajausta tuleekin muuttaa.

Arkeologisessa inventoinnissa 2015 Harhalan ja Kollolan väliseltä Kaijakkamäen alueelta on löytynyt uusi rautakautinen tai historiallisen ajan asuinpaikka. Se muodostaa arvokkaan kokonaisuuden yhdessä lähellä sijaitsevan, ennestään tunnetun Pajulan historiallisen asuinpaikan sekä kahden vastarannalla sijaitsevan rautakautisen kalmiston kanssa. Koulun eteläpuolisella rantapellolla on merkitystä osana asuinpaikkojen ympäristöä, eikä taajama-alueen laajenemista ko. alueelle voida pitää hyvänä ratkaisuna. Aluevaraus on lisäksi ristiriidassa arvokkaan maisema-alueen merkinnän kanssa.

Ruovesi

Visuvedellä taajama-aluevaraus on ulotettu Äijänniemen kärkeen, jossa sijaitsee Aijänniemen kivikautinen asuinpaikka ja 1.maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia. Aluevarauksen rajoja on tarkistettava tältä osin.

Sastamala

Keikyässä taajama-aluevarauksen on merkitty etelässä Niemelän rautakautisen muinaisjäännöksen alueelle sekä Partalan ja Aarikkalan historiallisten kylien välissä sijaitsevalle peltoaukealle. Merkintä on ristiriidassa myös arvokkaan maisema-alueen merkinnän kanssa.

Karkussa taajama-aluevaraus on ulotettu radan kaakkoispuolelle, rantamaisemaan Tuomisto 2:n rautakautisen röykkiökalmiston kohdalle. Kohde kuuluu yhteen Pirkanmaan merkittävimmistä muinaisjäännöskeskit-tymistä (Merkittävät kiinteiden muinaisjäännösten keskittymät Pirkanmaal-la -selvitys, s. 8-9). Alueella on lisäksi arvokkaan maisema-alueen merkintä ja RKY-merkintä. Aluevarauksen rajoja on tarkistettava tältä osin.

Ketunkylän alueelta on v. 2015 arkeologisessa inventoinnissa löytynyt kaksi uutta kiinteää muinaisjäännöstä. Maakuntamuseo toteaa, että vähintään palvelujen alueen länsirajaa tulee siirtää siten, että Mäkipään historiallinen asuinpaikka (inv. kohde 5) jää aluevarauksen ulkopuolelle.

Tampere

Voimassa olevan kaavan viheraluemerkintä on korvattu taajamavarauksella Lapin historiallisen kivilouhoksen (mj.tunnus 1000006459) kohdalla. Kohteen merkitsemättä jättäminen vaarantaa kiinteän muinaisjäännöksen säilymisen. Kyseessä on yli viiden hehtaarin laajuinen, kolmesta osa-alueesta koostuva muinaisjäännösalue, joka tulisi merkitä kaavakarttaan SM-merkinnällä.

Valkeakoski

Pyhäsuon alueelle ja sen ympäristöön on merkitty TE-aluevaraus. Alueella sijaitsee kuusi kiinteää muinaisjäännöstä. Erityisesti alueen itäkulmassa sijaitseva neljän muinaisjäännöksen keskittymä (Pyhäsuo 1-4) ympäristöineen muodostaa arvokkaan kokonaisuuden, joka tulee rajata alue-varauksen ulkopuolelle.

Vesilahti

Naarvanjoen eteläpuolelle merkityllä taajama-aluevarauksen alueella sijaitsee kuusi kiinteää muinaisjäännöstä. Ne liittyvät alueen rautakauden ja historiallisen ajan asutushistoriaan sekä sotahistoriaan ja muodostavat arkeologisesti ja historiallisesti arvokkaan kokonaisuuden, jonka arvoihin kuuluu myös kohteita ympäröivä maisema. Aluevarausmerkintä on ristiriidassa myös valtakunnallisten ja maakunnallisten maisemaan liittyvien muiden arvojen kanssa. Aluevarausmerkinnän hyväksyminen ja toteuttaminen ei ole kulttuuriympäristön suojelun näkökulmasta mahdollista, ja se tulee poistaa ko. alueelta.

Ylöjärvi

Mäkkylän ja Teivaalan kartanoiden ympäristöön on osoitettu ehdollinen taajamatoimintojen reservialue, joka rikkoo kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kartanoalueiden ja niiden ympärillä avautuvien avoimien maisematilojen sekä rintapeltojen muodostaman kokonaisuuden. Kartanoiden muodostama kokonaisuus on poikkeuksellinen Tampereen kaupunkiseudulla. Aluerajausta tulee tarkistaa sellaiseksi, että kartanoiden ympärille jää riittävä suojavyöhyke ja yhteys ympärillä avautuviin maisematiloihin säilyy.

Puuterminaalit

Rautatieasemien yhteyteen osoitetut puuterminaalit vaativat huolellista suunnit-telua ja kulttuuriympäristön erityistä huomioimista. Monet asemista ovat kulttuu-rihistoriallisesti erittäin arvokkaita, esimerkkinä Oriveden asema. Kaavamää-räyksistä puuttuu edelleen em. arvojen esille tuominen.

Kehittämismerkinnät

Pyhäjärven ranta

Pyhäjärven rantaa esitetään kehitettäväksi kaupunkimaisen asumisen ympäris-tönä. Pyhäjärven rannoille sijoittuu merkittävä osa kulttuurihistoriallisesti keskei-siä kulttuuriympäristöjä ja rantojen maisemassa näkyvät niin teollisuuden kuin varhaisen asutuksenkin jäljet. Yksiselitteinen kaupunkimaisen ympäristön ta-voitteleminen voi johtaa vakavaan ristiriitaan alueen kulttuurihistoriallisten arvo-jen kanssa. Kaavamääräykseen tulee lisätä, että alueen kehittämisessä tulee huolehtia kulttuuriympäristön monimuotoisuuden säilyttämisestä.

Päivitetty maakuntakaavaehdotus sekä täydennetyt/päivitetyt vaikutustenarvi-ointi, selostusteksti ja selvitysaineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maa-kuntamuseoon lausuntoa varten. Myös kaavan hyväksymispäätös valitusosoi-tuksineen on toimitettava maakuntamuseoon viipymättä.

Pirkanmaan liitto pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa maakunta-kaavaehdotuksesta. Maakuntamuseo on aikaisemmin antanut lausuntonsa kaavan luonnoksesta (15.5.2015 DIAR: 86/2015) ja kiinnitti huomion mm. arvok-kaita kulttuuriympäristöjä koskeviin kaavamerkintöihin ja -määräyksiin, maan-käyttöratkaisuihin ja aluevarausmerkintöihin sekä selvitystilanteeseen, vaikutus-ten arviointiin ja kaavaselostukseen. Pääosin maakuntakaava huomioi melko laajasti ja monipuolisesti pirkanmaalaisen kulttuuriympäristön erityispiirteitä ja arvoja, mitä maakuntamuseo pitää erittäin ilahduttavana. Kaavaehdotuksessa ja siihen liittyvässä aineistossa on kuitenkin edelleen puutteita ja ristiriitoja.Yleistä ja kaavaselvityksistäKulttuuriympäristöt on pyritty ottamaan huomioon kaavamääräyksissä ja maan-käyttöratkaisuissa. Museo toistaa aiemman huomionsa, että monet hankkeista tai esitetyistä aluevarauksista ovat kuitenkin sen luonteisia, ettei niiden kulttuu-riympäristövaikutuksia voi tässä vaiheessa määritellä riittävällä tarkkuudella. Jatkosuunnittelu ja hankkeiden toteuttamiskelpoisuuden arviointi edellyttää li-säselvitysten tekemistä kulttuuriympäristöstä. Tämän tulee selvästi käydä ilmi kaava-aineistosta ja -määräyksistä.Rakennettua kulttuuriympäristöä ja maisemaa koskevat selvitykset on päivitetty. Rakennettua ympäristöä koskevien selvitysten kohteena on pääasiassa ollut ennen 1960-lukua rakennettu ympäristö. Tämä käy ilmi kaavaselostuksesta. Se-lostukseen tulee lisätä, että edellä mainitusta johtuen nuorempaa rakennuspe-rintöä ei ole huomioitu suunnittelussa eikä suunnitelman vaikutuksia ole mah-dollista tässä yhteydessä näiltä osin arvioida. Nuoremman rakennetun ympäris-tön huomioiminen tapahtuu tämän vuoksi korostetusti yleis- ja asemakaavoissa, jolloin tulee myös huomioida riittävien selvitysten tekemisvelvollisuus.Kaavahankkeeseen liittyen on suoritettu arkeologinen inventointi 11 muuttuvan maankäytön alueella (Mikroliitti Oy 2015). Inventoinnissa ja raportissa on valitettavia puutteita. Kaikkia potentiaalisiksi muinaisjäännöksiksi arvioituja kohteita ei ole tarkastettu (esimerkiksi Nokia, kohteet 8 ja 9); joidenkin kohteiden suojelustatusta ei ole perusteltu riittävästi (esimerkiksi Nokia, kohteen 13 talotontit). Vaikka raportissa todetaan virheellisesti, että muut kuin kiinteät muinaisjäännökset (ns. muut arkeologiset kohteet) eivät olisi suojelukohteita, Pirkanmaan maakuntamuseo haluaa korostaa, että kyseistä ryhmää, erityisesti arkeologisia kulttuuriperintökohteita, suojellaan kaavoituksen keinoin MRL:n perusteella. Raportissa esiintyy puutteita myös karttoihin merkitsemisessä (esim. Pirkkalan kohde 4). Osa inventointikohteista on ilman kuvia, mikä vähentää raportin informatiivisuutta eikä ole laatuohjeiden mukaista.Arkeologisena asiantuntijatyönä on lisäksi laadittu Pirkanmaan arkeologisen perinnön ominais- ja erityispiirteiden yleiskuvaus ja Arkeologisen kulttuuriperinnön potentiaalin arviointi maakuntakaavaluonnoksen tuulivoima-alueilla (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2016). Molemmissa selvityksissä on täydentämistä ja korjaamista vaativia kohtia, joita maakuntamuseo on kommentoinut sähköpostikirjeissään 8.4. ja 14.4.2016. Ensin mainitusta raportista ei esimerkiksi käy ilmi, mitkä ovat Pirkanmaan arkeologisen kulttuuriperinnön erityispiirteet, ts. erityisen merkittävät ja mahdollisesti muita tarkemmin vaalittavat ominaisuudet verrattuna Suomeen yleensä. Myös kaavaselostuksessa olevaa maakunnan arkeologisen perinnön tärkeimpien ominaispiirteiden listaa (s. 141) voi pitää keskeneräisenä.Kulttuuriympäristöön luetaan kuuluvaksi myös perinnebiotoopit. Ne puuttuvat maakuntakaavasta kokonaan, mitä maakuntamuseo pitää erittäin valitettavana.Maakuntakaava pyrkii strategiseen otteeseen maankäytön suunnittelussa. Kaa-vakartalla kulttuuriympäristö mainitaan monessa kehittämisaluemerkinnässä vaalittavana kohteena. Ainoastaan matkailun ja virkistyksen kehittämismerkintä osoittaa kulttuuriympäristön myös mahdollisuudeksi ja voimavaraksi. Olisi toivot-tavaa, että kulttuuriympäristö huomioitaisiin laajemmin osana strategista suun-nittelua.Maakuntakaavassa on esitetty yhtenä keskeisenä tavoitteena yhdyskuntaraken-teen tiivistämistä, millä tarkoitetaan käytännössä täydennysrakentamista. Täy-dennysrakentaminen sisältää riskejä kulttuuriympäristön arvojen säilymiselle ja vaatii erityistä huolellisuutta, monialaista näkökulmaa ja taitoa analysoida ympä-ristön ominaispiirteitä ja määritellä sen kestokykyä. Suunnittelua läpileikkaava-na tavoitteena tiivistäminen on merkittävä uhka alueilla, joille luonteenomaista on väljä rakentamistapa. Erityisesti 1900-luvun puolivälin jälkeen rakennetuilla asuinalueilla väljyys on ollut keskeinen suunnittelutavoite.Kaavaselostus ja vaikutusten arviointiKaavan vaikutusten arvioinnissa painotetaan hyvän suunnittelun ja yhteenso-vittamisen mahdollisuuksia haitallisten kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaiku-tusten vähentämiseksi. Hyvälläkään suunnittelulla ei voida kuitenkaan aina rat-kaista kulttuuriympäristön arvojen ja uudisrakentamistavoitteiden välistä ristirii-taa. Hyvä suunnittelu tulee myös aloittaa jo maakuntakaavatyössä. Lähtökoh-tainen kulttuuriympäristöön kohdistettu kerroksisuustavoite, jolla perustellaan uudisrakentamista arvokkaassa maisemassa, sisältää riskejä eikä ei sitä tule pi-tää erityisenä suunnittelun päämääränä. Vaikutusten arvioinnissa olisi rehtiä osoittaa, että kulttuuriympäristöön saattaa sisältyä myös arvoja, jotka eivät kestä uudisrakentamista ja maiseman muuttamista. Erityisesti vanhimmat kulttuuri-maisemat ja -ympäristöt saattavat olla tällaisia.Osana vaikutusten arviointia laadittu Muinaisjäännökset ja yhdyskuntarakenteen laajeneminen -selvitys keskittyy alueisiin, joille yhdyskuntarakenne on suunniteltu laajenevan uudessa maakuntakaavassa, verrattuna voimassa olevaan, osin toteutumattomaan maakuntakaavaan. Maakuntamuseo katsoo, että vertaaminen aitoon nykytilanteeseen antaisi muutoksen arvioinnille paremmat lähtökohdat kulttuuriympäristön kannalta. Selvityksessä käsitellyillä alueilla aluevarausmerkintöjen vaikutuksia ei ole arvioitu kaikkien tunnettujen muinaisjäännösten osalta, esimerkiksi Akaan Hirsikankaan alueella ei ole huomioitu Hirsikankaan asuinpaikkaa, Nokian Viikin muinaisjäännöskeskittymän kohdalla puhutaan vain yhdestä kohteesta (Viik 2), Lempäälän Hääkiven alueesta mainitaan vain asuinpaikka jne. Selvityksen suurimpana puutteena on pidettävä kuitenkin sitä, ettei siinä oteta huomioon muinaisjäännöksen laatua, merkitystä, laajuutta, sen vaatimaa suoja-aluetta, yhteyttä ympäristöön ja muihin arkeologisiin kohteisiin eikä ympäröivän maiseman merkitystä kohteen arvon ja ymmärrettävyyden säilymiselle. Selvityksessä ei ole myöskään hahmotettu laajempia arvokkaita kokonaisuuksia (esimerkiksi Lempäälän Hääkiven-Herralan alue, Nokian Kuirinmäen-Mattilan, Viikin-Maatialan ja Vesilahden Narvan eteläpuolen muinaisjäännöskompleksit ympäristöineen). Hyvän suunnittelun tavoite selvitysaineiston osalta ei siis täyty arkeologisen, vanhimman kulttuuriperinnön osalta.Selvityksissä todetaan pääsääntöisesti, että ”maakuntakaavaa toteuttavassa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on todennäköisesti löydettävissä ratkaisu, joka on muinaismuistolain mukainen.” Maakuntamuseo toteaa, että ko. aluevarauksia ei voida hyväksyä, mikäli ei ole riittävää varmuutta siitä, että maakuntakaavan toteutuessa muinaismuistolain vaatimukset täyttyvät ja alueilla sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset säilyvät. Mikäli kaavan toteuttaminen saattaa tulla koskemaan kiinteää muinaisjäännöstä, asiasta on neuvoteltava MML 13 § mukaisesti.Kulttuuriympäristön kaavamerkinnätMaakunnallisesti arvokas kulttuurimaisemaYhtenä arvottamiskriteerinä on kaavaselvityksessä käytetty kiinteiden muinais-jäännösten sijaitsemista tietyllä alueella. Siten suunnittelumääräykseen on syy-tä lisätä myös arkeologisen perinnön turvaamisvelvoite. Tämä on tärkeää mm. siksi, että suurin osa maakunnan muinaisjäännöksistä on tarkoitus jättää mer-kitsemättä kaavaan. Tälle perusteena on esitetty mm. sitä, että muiden, päällek-käisten kulttuuriympäristömerkintöjen ”on katsottu olevan sellaisia, että ne vas-taavat koko¬naisvaltaisesti kulttuuriympäristöjen vaalimiseen”. Arkeologisen pe-rinnön huomioimista ei voida pitää itsestään selvyytenä alueella, jonka suunnit-telumääräys sisältää vain maiseman ja rakennusperinnön arvojen huomioimi-sen.Kiinteät muinaisjäännöksetMaakuntamuseo pitää positiivisena, että muutaman yksittäisen muinaisjäännösaluemerkinnän lisäksi kaavaehdotukseen on merkitty kiinteiden muinaisjäännösten keskittymiä (Arkeologisen perinnön ydinalue -merkintä). Kaavakar-tasta puuttuu kuitenkin klusteri nro 16, Toijalan keskusta. Maakuntamuseo pyytää korjaamaan myös kaavaselostukseen, että keskittymien määrä on 39 eikä 49.Yleismääräykseen lisätty viittaus muinaisjäännösrekisteriin (Kaavamerkinnät ja määräykset, s. 2, sekä kaavaselostus, s. 139) on myös perusteltu ja hyödyllinen. Koska arkeologinen perintö ja muinaisjäännösrekisterin tiedot eivät koostu pelkästään kiinteistä muinaisjäännöksistä, määräystä tulisi vielä täydentää muotoon: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tarkistettava ajantasainen tieto tunnetuista kiinteistä muinaisjäännöksistä ja muista arkeologisista kulttuuriperintökohteista Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä ja siihen liittyvästä karttapalvelusta. Kaavaselostukseen (s. 138) on myös lisättävä, että tiedot tunnetuista arkeologisista kohteista on syytä tarkistaa muinaisjäännösrekisterin lisäksi Pirkanmaan maakuntamuseon Siiri-tietojärjestelmästä (http://siiri.tampere.fi/), jonka paikkatiedot ovat käytettävissä myös Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunassa (http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta). Viimeksi mainitun tiedon antaminen on tietoa hakevan asiakkaan edun mukaista. Kiinteät muinaisjäännökset on merkitty kaavaselostuksen liitekarttoihin muinaisjäännösrekisterin 24.9.2014 tietojen mukaan. Kaava-aineistosta puuttuvat siten lähtökohtaisesti jo kymmenien lainsuojaamien arkeologisten kohteiden tiedot.Ydinaluemerkinnöistä huolimatta arkeologisen kulttuuriperinnön esittäminen kaavassa jää niukaksi. SM-merkinnällä on kaavaluonnoksessa osoitettu 11 muinaisjäännösaluetta. Ydinalueisiin kuuluu noin 410 kiinteää muinaisjäännöstä. Kolme neljäsosaa maakunnan muinaisjäännöskohteista on uuden maakuntakaavan kaavamerkintöjen ulkopuolella. Myös muut arkeologiset kulttuuriperintökohteet ovat jääneet kaavaaineistossa vähälle huomiolle. Maakuntamuseo esittää edelleen, että ainakin kaikki vähintään kahden hehtaarin kokoiset muinaisjäännökset tulisi merkitä kaavakarttaan, jos ne eivät kuulu johonkin kaavaan merkityistä arkeologisen perinnön ydinalueista. Näistä alle 10 hehtaarin suuruiset muinaisjäännökset voidaan merkitä kohdemerkinnällä. Kaavakarttaan merkittävät SM-kohteet ja arkeologisen perinnön ydinalueet on syytä numeroida. Kaavaselostuksen arkeologista perintöä koskevaan Merkinnät ja määräykset -osioon (s. 139) tulee lisätä viittaus liitekarttoihin. Ydinalueita koskeva luettelo on syytä lisätä samaan liitekarttadokumenttiin, mistä löytyvät muinaisjäännösten alue- ja kohdetiedot (kaavaselostuksen liite 2).On suositeltavaa, että SM-merkinnän suojelumääräystä täydennetään tekstillä: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.Arvokkaat kulttuuriympäristöt ja muuttuva maankäyttö (aluevaraus- ja kohdemerkinnät)Tuulivoimaloiden alueetMaakuntakaavaehdotuksessa esitetään valitettavasti maakunnallisesti merkittäviä tuulivoimala-alueita arvokkaiden kulttuurimaisemien läheisyyteen ja siten vaarannetaan ko. ympäristöjen arvojen säilyminen. Esitetyistä tuulivoimala-alueista erityisen kriittisiä ovat:• Ikaalinen/Hämeenkyrö Koninkallio-Kiviselänkallio (27, kaksiosainen)• Kangasala/Orivesi Siitama (30)• Pälkäne Hirvivuori-Saarikonmäki (39)• Sastamala, alueet 43 ja 41 ja Kortekallio (202)• Akaa Karhunrahka (49)• Hämeenkyrö Tohlenmaankallio (109)• Kangasala/Tampere Tarastenjärvi-Loukkaankorvensuo (110)Vuonna 2015 laaditussa näkyvyysanalyysissä tuulivoimaloiden vaikutukset on todettu suurelta osin kohtalaisiksi kun tarkastellaan arvoalueita laajoina koko-naisuuksina. Paikallisesti vaikutukset voivat olla merkittäviä. Sastamalan tuuli-voima-alue 43:n vaikutus valtakunnallisesti arvokkaaseen Kokemäenjokivarren maisema-alueeseen on merkittävä, eikä maakuntamuseo puolla ko. alueen merkitsemistä kaavaan. Muillakin kaavaehdotuksessa esitetyillä tuulivoima-alueilla tulee huolehtia, että vaikutusten arviointi ja haitallisten vaikutusten vä-hentäminen toteutetaan huolellisesti ja lopullinen alueen määrittely ja toteutta-miskelpoisuus määritellään vasta sen jälkeen. Kaavamääräyksessä on esitettä-vä edellä kuvattu ehto voimala-alueiden toteuttamiselle.Tuulivoima-alueiden vaikutusten alustava arviointi arkeologisen perinnön osal-ta edellyttää edellä jo mainitun selvityksen täydentämistä ja korjaamista maakun-tamuseon kommenttien pohjalta. Tässä vaiheessa käytettävissä olevien tietojen perusteella on syytä harkita seuraavien Tv-alueiden supistamista tai poistamista kaavakartalta edellä jo mainittujen lisäksi: 4 ja 104 (Virrat) sekä 11 ja 14 (Parka-no).Maa- ja kalliokiviainesten ottoalueetMaa- ja kalliokiviainesten otto merkitsee muutosta maisemaan ja vaikuttaa rat-kaisevasti ottoalueen arkeologiseen perintöön. Maakuntamuseo toistaa, että alueita koskevan merkinnän kaavamääräyksessä tulee edellyttää riittävien selvitysten tekemistä vaikutusalueen kulttuuriympäristöstä, mm. kiinteistä muinaisjäännöksistä ja maisemasta, sekä hankkeen vaikutuksista niihin. Lähtökohtai-sesti Pälkäneen Kaukkalan Kouvalan maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimai-seman kylkeen sijoitettu aluevaraus on merkittävässä ristiriidassa alueen arvo-jen kanssa eikä maakuntamuseo puolla sen esittämistä kaavakartalla. Kaava-selostuksen mukaan (s. 232) ”maakuntakaava toimii alueen arvoja selvittävänä aineistona maa-ainesten ottamisen edellytyksiä harkittaessa.” Tarvittavia selvi-tyksiä ko. alueista ei ole kuitenkaan tehty. Tämän hyväksyminen ja selvitysvel-vollisuuden siirtäminen yksityiskohtaisemman suunnittelun tasolle vaatii em. li-säystä kaavamääräyksiin.KaivoksetSastamalan Stormissa kaivostoiminnan laajenemisalue osoitetaan Vehmaan-Ekon-Leiniälän arvokkaaseen kulttuurimaisemaan, mikä on merkittävässä risti-riidassa alueen maisema- ym. kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Rajausta tulee tarkistaa.Turvetuotannon kannalta tärkeät alueetMaakuntamuseo joutuu valitettavasti toistamaan, että suunnittelumääräyksessä tulee mainita arkeologinen selvitystarve, josta suunnittelijan on pyydettävä lausunto museoviranomaiselta. Turvesoilla sijaitsevien kiinteiden muinaisjäännösten inventointimenetelmiä on viime aikoina aktiivisesti kehitetty. Muinaisjäännösten löytämistä ja huomioonottamista maankäytössä ei tule jättää MML 14 §:n mukaisten ilmoitusten varaan.Läntiset väylähankkeetNs. läntinen rata ja sen maanpäälle esitetyt linjaukset halkovat kulttuurihistorial-lisesti merkittäviä alueita Pirkkalassa ja Nokialla. Maakuntamuseo esitti aiemmin kaupunkiseudun eteläosien laajojen metsäselännealueiden tunnistamista osaksi laajempaa kulttuuriympäristövyöhykettä, jota ovat perinteisesti rytmittä-neet historiallisten kylien ketjut ja niiden varaan myöhemmin rakentuneet taaja-mat. Rakentamattoman ja rakennetun vaihtelusta syntyy kaupunkiseudulle tyy-pillinen pirkanmaalainen kulttuurimaisema. Tämä näkökulma on syytä tuoda esiin vaikutusten arvioinnissa ja kaavaratkaisussa. Järjestelyratapihan siirto merkitsee nykyisen järjestelyratapiha-alueen muutosta. Ratapihalla on maise-mallisen arvon lisäksi erityistä kulttuurihistoriallista merkitystä osana Tampereen kaupunkiseudun liikennehistoriaa. Tämä tulee kirjata kaavaselostukseen.Arkeologisen perinnön osalta voidaan todeta, että verrattuna kaavaluonnosvaiheeseen läntisen ratayhteyden linjausta ja liikenneterminaalin sijaintia on muutettu Sikalan (Sorkkalan) historiallisen asuinpaikan osalta kulttuuriympäristön arvoja paremmin huomioiviksi. Sen sijaan etelämpänä suunniteltu ratalinja kulkee edelleen hyvin lähellä Ylinenjärven historiallista asuinpaikkaa, siihen liittyvän peltoalueen reunalla. Sikalan (Sorkkalan) kylätontin pohjoispuolella ratalinja kulkee arkeologisesti potentiaalisilla alueilla, joita ei ole tutkittu v. 2015 inventoinnin yhteydessä; inventointia tulisi täydentää tältä osin kaavamerkinnän vaikutusten arvioimiseksi.Hankkeiden jatkosuunnittelu edellyttää kulttuuriympäristöä koskevan tiedon hankkimista ja täydentämistä myös paikallisten kulttuuriympäristön ominaispiirteiden osalta, mikä on mainittava merkintöjen suunnittelumääräyksissä.Muut tiehankkeetKaavaehdotuksessa on esitetty yhä Sastamalan Vammalan taajamaan Rauta-veden ylittävä, ns. Kilpinokan silta. Sillan rakentaminen on uhka arvokkaan kulttuuriympäristön ja -maiseman säilymiselle. Kulttuuriympäristön asettamat reunaehdot tulee kirjata kaavamääräykseen.Nokianvirran ylittävä, maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle osoitettu yhteystarve sisältää suuria riskejä kulttuurimaiseman kannalta, mikä tulee käydä ilmi kaavamääräyksestä.Osa valtatiestä 12 on merkitty Merkittävästi parannettava moottoriväylä -merkinnällä, joka saatujen lisätietojen mukaan tarkoittaa Nokianvirran ja Viikin alueella tien leventämistä nelikaistaiseksi tieksi. Tien molemmin puolin sijaitsee rautakautisia ja historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka muodostavat ympäristöineen erittäin arvokkaan kokonaisuuden. Kyseisen suunnitelman toteuttaminen tulisi vaikuttamaan siihen voimakkaasti ja vähentämään alueen kulttuuriympäristöarvoja. Lisäksi lännempänä tien parantaminen tulisi koskemaan Ketolanmäen rautakautista kalmistoa. Suunnitelmaa on alustavasti käsitelty MML 13 § mukaisessa neuvottelussa 9.12.2015. Maakuntamuseo huomauttaa, että sille ei ole toimitettu lopullista, kommenttien perusteella korjattua versiota neuvottelumuistiosta. Kulttuuriympäristöarvojen kokonaisuuden näkökulmasta suunnitelma ei ole lähtökohtaisesti hyväksyttävissä.Tiehankkeita koskevissa kaavamääräyksissä on mainittava kulttuuriympäristöä koskeva selvitys- ja lausuntopyyntötarve.Pääradat ja niiden kehittäminenLisäraiteiden rakentaminen pääradoille uhkaa joissakin paikoissa kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Erityisen merkittäviä kulttuuriympäristön arvoja on Tampereen - Sastamalan sekä Tampereen - Valkeakosken rajan rautateiden muutosalueilla. Kiinteiksi muinaisjäännöksiksi tulkittavia rakenteita on monin paikoin Tampere-Helsinki -pääradan varrella, sen molemmin puolin. Kaavamääräyksestä tulee selkeämmin käydä ilmi, että ratavarren merkittävimmät kulttuuriympäristöarvot tulee selvittää ja turvata. Suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Pääradan lisäraidesuunnitelmaa on alustavasti käsitelty MML 13 § mukaisessa neuvottelussa 9.12.2015, mutta lopullista, kommenttien perusteella päivitettyä versiota neuvottelumuistiosta ei ole toimitettu osallistujille.Matkailupalvelujen alueetMaakuntamuseo toistaa, että kaavamääräyksessä on mainittava erityinen kult-tuuriympäristön huomioonottamisen tarve sekä siihen liittyvä selvitys- ja lausun-topyyntötarve.Rakennettujen alueiden laajenemisalueet ja ehdolliset taajamatoimintojen alueetMaakuntamuseo on korostanut, että rakennetun taajaman laajeneminen johtaa merkittävään ristiriitaan kulttuuriympäristön arvojen kanssa erityisesti alueilla, jossa taajamaa ympäröi maaseudun agraarimaisema. Aluevarauksia osoitetta-essa on otettava huomioon, että käsillä olevan ehdotuksen mukaan suurin osa muinaisjäännöksistä jäisi merkitsemättä kaavaan, mikä heikentää niiden ase-maa verrattuna voimassa olevaan kaavaan. Maankäytön muutokseen johtavien aluevarausten merkitseminen näille alueille antaa kaavan käyttäjälle väärän kä-sityksen maankäytön mahdollisuuksista muinaisjäännösalueella ja sen ympä-ristössä. Suunnitelma-asiakirjoissa esitetään edelleen, että hyvällä suunnittelul-la laajenevan rakennetun ympäristön ja vanhan maanviljelymaiseman raja voi-daan rakentaa entisen kaltaiseksi. Käytännössä tämä ei ole yleensä mahdollista eikä kulttuuriympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voida poistaa tällä tavoin.Maakuntamuseo on aiemmassa lausunnossaan listannut kaavaluonnoksen aluevaraukset, joiden mahdollistaman maankäytön muutoksen sovittaminen yhteen kulttuuriympäristöarvojen kanssa tulisi olemaan hyvin ongelmallista ja joista olisi siten luovuttava. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta kyse on laajoista muinaisjäännösalueista tai laajoja kokonaisuuksia muodostavista muinaisjäännösryhmistä sekä niiden ympäristöstä, jonka säilyttäminen ennallaan mahdollisimman laajalla alueella on kohteiden laadun ja merkityksen kannalta erityisen tärkeää. Osa aluevarauksista on kaavaehdotuksessa muutettu kulttuuriympäristöarvoja paremmin huomioiviksi, mikä on kiitettävää. Monet aluevaraukset ovat kuitenkin edelleen vaikeassa ristiriidassa ko. arvojen kanssa. Korvattavan maakuntakaavan maankäyttömerkintöjä ei voida pitää riittävänä perusteena aluevarauksille, sillä uudessa kaavassa tulee pyrkiä löytämään kehittyneempiä MRL 1, 5 ja 28 §:n mukaisia ratkaisuja ja välttämään mahdollisia vanhan kaavan virheitä. Maakuntamuseo kehottaa kaavoittajaa tarkistamaan, ovatko kaikki alla listatut, ristiriitoihin kulttuuriympäristöarvojen kanssa johtavat aluevaraukset sellaisia, että niiden osoittaminen maakuntakaavassa on tarpeen yhteiskunnallisesti, valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi (MRL 25 §).AkaaHirsikankaan kivikautisen asuinpaikan alueelle on merkitty työpaikka-aluevaraus. Kyseessä on maakunnallisesti harvinainen, nuorakeraamiseen kulttuuriin (n. 3200–2400 eKr.) kuuluva asuinpaikka, jonka metsäinen luonnonympäristö on hyvin säilynyt. Muinaisjäännöksen ymmärrettävyyden kannalta ovat tärkeitä sen länsi- ja koillispuolelle jatkuva notko-/kosteikkoalue. Kaavamerkinnän vaikutusten arvioinnissa on syytä ottaa huomioon, että toisin kuin taajatoimintojen aluemääräyksessä, työpaikka-aluemerkinnän määräyksen mukaan alueeseen ei sisälly virkistys- ja suojelualueita. Arkeologisessa inventoinnissa (2015) vt 9:n luoteispuolelta on lisäksi löytynyt uusi kiinteä muinaisjäännös - historiallisen Hiidentien käytöstä poistunut osuus. Kaavan aluevarauksen rajoja on tarkistettava vähintään kivikautisen asuinpaikan ja sen ympäristön osalta.Lapinkulman (Alkulan) historiallisen asuinpaikan ja sen itäpuoleisen pellon alueelle on merkitty taajama-aluevaraus. Kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhykemerkinnän ulottaminen alueelle ei ole myöskään perusteltua. Voimassa olevassa kaavassa muinaisjäännös on merkitty SM-aluevarauksena. Historiallisen asuinpaikan ympäristön, sen sijainnin ja elinkeinojen ymmärrettävyyden kannalta myös viereinen peltoalue on tärkeä. Kohde kuuluu yhteen Pirkanmaan merkittävimmistä muinaisjäännöskeskittymistä (Merkittävät kiinteiden muinaisjäännösten keskittymät Pirkanmaalla -selvitys, s. 8-9). Taajama-aluevaraus on ristiriidassa arkeologisen perinnön ydinaluemerkinnän ja maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaisemamerkinnän kanssa.LempääläTaajamatoimintojen aluevaraus on osoitettu Herralan historiallisen kylätontin alueelle, Hääkiven muinaisjäännösalueille sekä niiden ympäristöön, maanviljelymaisemaan. Rautakautisten ja historiallisten asuinpaik-kojen sekä rautakautisen kalmistojen ympärillä olevilla pelloilla on merkitystä kohteiden ymmärrettävyyden ja ympäristön säilymisen näkökulmasta. Varaus on ristiriidassa tuoreen Kuokkala-Hakkari-Herrala-osayleiskaavan kanssa, jossa alue on pääosin maanviljely-, metsätalous- ja maatilakeskusten aluetta.Ahtialanjärven eteläpuolella taajamatoimintojen aluevarausta on luonnosvaiheen jälkeen laajennettu etelään, Vaihmalan historiallisen kylätontin välittömään läheisyyteen, kylänpaikan ja Vaihmalanharjun rautakautisen kalmiston väliselle, vanhalle rantapeltoalueelle. Ratkaisua ei voida lähtökohtaisesti hyväksyä, ja se edellyttää mm. arkeologisen inventoinnin suorittamista. Rautakautisen kalmiston ja kylätontin välimaastossa saattaa sijaita esimerkiksi rautakautinen asuinpaikka. Merkintä on myös ristiriidassa maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaisemamerkinnän kanssa.Mänttä-VilppulaKirkkokankaan alueella taajama-aluevarauksen rajaa on muutettu asianmukaisesti. Sen sijaan Ar-reservialueen muuttaminen taajamatoiminto-jen aluevaraukseksi ja laajentaminen koko Vuolleniemen alueelle vaa-rantavat kivikautisen asuinpaikan ja sen ympäristön säilymisen. Kaavamerkinnät ovat kehittyneet kulttuuriympäristön suojelua heikentäväksi myös viereisen Kohosalmen kivikautisen asuinpaikan alueella ja ympäristössä johtuen ehdollisesta taajatoimintojen aluevarauksesta. Kyseisiä kaavaehdotuksen ratkaisuja ei voida hyväksyä.NokiaNokian kaupunkialue on merkitty laajenevan lännessä Kohmalan historialliseen kylätonttiin saakka, sen itäpuoleiseen avoimeen peltomaisemaan. Nokianvirran ylitse on lisäksi osoitettu tieyhteystarve. Alueella sijaitsee historiallisen kylätontin lisäksi merkittävä rautakautinen ja historiallisen ajan muinaisjäännöskompleksi, johon kuuluvat Kuirinmäen röykkiöalue sekä kaksi kalmistoaluetta, mahdollinen rautakautinen asuinpaikka ja toinen kylänpaikka Mattilassa. Peltoaukean etelälaidalla sijaitsee lisäksi kivikautinen asuinpaikka Mattilanpelto. Alueen maanviljelymaisemalla on suuri merkitys osana näiden kohteiden ympäristöä. Kuirinmäen-Mattilan muinaisjäännöskompleksin kohteet kuuluvat yhteen Pirkanmaan merkittävimmistä muinaisjäännöskeskittymistä (Merkittävät kiinteiden muinaisjäännösten keskittymät Pirkanmaalla -selvitys, s. 8-9). Kyseinen taajama-aluevaraus on ristiriidassa arkeologisen perinnön ydinaluemerkinnän ja maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaisemamerkinnän kanssa. Myös tieyhteystarvemerkintä on syytä sijoittaa eri kohtaan.Maisemallisesti ja arkeologisesti merkittävä, pääosin peltona ja rakentamattomana säilynyt Putaanvirran ja Maatialan pappilan välinen alue on merkitty osaksi taajama-aluevarausta. Kyseessä on erittäin merkittävä rautakauden ja historiallisen ajan muinaisjäännösten sekä niiden ympäristön muodostama kokonaisuus ja yksi Pirkanmaan merkittävimmistä muinaisjäännöskeskittymistä (Merkittävät kiinteiden muinaisjäännösten keskittymät Pirkanmaalla -selvitys, s. 8-9). Aluevarauksen ulottaminen kyseiselle peltomaisema-alueelle, valtatielle 12 ja Pyhäjärven rannalle saakka on ristiriidassa arkeologisen perinnön ydinaluemerkinnän ja arvokkaan maisema-alueen merkinnän kanssa.Korvolan arvokkaaseen kulttuurimaisemaan on osoitettu taajamatoimintojen reservialue. Tavoiteltu maankäyttö on ristiriidassa alueen kulttuuriympäristöarvojen kanssa.Haaviston alueella taajama-aluevaraus on ristiriidassa kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Arkeologisessa inventoinnissa on ennestään tunnetun kiinteän muinaisjäännöksen lisäksi paikannettu kaksi Haaviston historialliseen kylään kuulunutta, autioitunutta tonttia sekä torpan ja kahden mäkituvan paikat. Yhdessä vieressä sijaitsevan, alueen vanhimpiin karttoihin merkityn pellon kanssa ne muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Ko. aluevaraus on ristiriidassa arkeologisen perinnön ydinaluemerkinnän ja arvokkaan maisema-alueen merkinnän kanssa. Samalla alueelle sijoittuu tieyhteystarvemerkintä Nokianvirran yli; merkintä tulisi siis sijoittaa eri kohtaan myös pohjoisrannan kulttuuriympäristöarvojen takia.PirkkalaPirkkalankylän ja Sankilan väliin, vanhan kirkon maisemaan (Pirkkalankylän-Sankilan-Tanilan kulttuurimaisema) osoitetaan ehdollinen taajama-toimintojen alue, joka jatkuu kirkolta kaakkoon Sionkylän alueelle ja sieltä koilliseen Sikojoen toiselle puolelle. Vaikka suunnittelumääräyksessä edellytetään kulttuuriympäristöarvojen huomioon ottamista, rikkoo näin laajana kaupunkimaisena aluerakenteena esitetty alue alueen arvoja merkittävällä tavalla. Aluemerkintä on lisäksi ristiriidassa maakuntakaavaa varten laaditun selvityksen esittämien arvokkaiden ominaispiirteiden sekä arkeologisen perinnön ydinaluemerkinnän eli muinaisjäännössuojelun kanssa. Aluerajausta tulee tarkistaa siten, että se huomioi maiseman ja muut kulttuuriympäristöarvot erityisesti kirkon ympärillä. Kiinteät muinaisjäännökset Virosmäki (Sikoinen) ja Tanila W Sikojoen länsipuolella niitä ympäröivine peltoineen on jätettävä pois ko. varauksesta.Sikojoen koillispuolella taajama-aluevaraus ulottuu edelleen Raunilan kaksiosaisen kivikautinen asuinpaikan ja historiallisen asuinpaikan Sorkkala SE alueelle ja ympäristöön. Kivikautisen asuinpaikan luoteis-puolella olevalla Hanhonojan notkolla on merkitystä asuinpaikan sijainnin, topografian ja elinkeinojen ymmärrettävyyden kannalta, ja toisaalta alueen pellot ovat tärkeä osa historiallisen asuinpaikan ympäristöä. Aluevaraus on ristiriidassa arkeologisen perinnön ydinaluemerkinnän ja maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaisemamerkinnän kanssa, ja sen rajausta on muutettava.Kunnan eteläosassa sijaitsevan Sikalan (Sorkkalan) kylätontin ja sen vanhojen rintapeltojen alueelle on edelleen merkitty työpaikka-aluevaraus, joka on myös ristiriidassa kulttuuriperinnön arvojen kanssa. Sen rajausta on tarkistettava.PälkäneRoholaan osoitettu arvokas kulttuurimaisema ja ehdollinen taajamatoimintojen aluevaraus ovat maankäyttötavoitteiltaan ristiriidassa keskenään. Avoimen kulttuurimaiseman (peltojen) rakentaminen ja suojelu samaan aikaan ei ole mahdollista ja aluerajausta tuleekin muuttaa.Arkeologisessa inventoinnissa 2015 Harhalan ja Kollolan väliseltä Kaijakkamäen alueelta on löytynyt uusi rautakautinen tai historiallisen ajan asuinpaikka. Se muodostaa arvokkaan kokonaisuuden yhdessä lähellä sijaitsevan, ennestään tunnetun Pajulan historiallisen asuinpaikan sekä kahden vastarannalla sijaitsevan rautakautisen kalmiston kanssa. Koulun eteläpuolisella rantapellolla on merkitystä osana asuinpaikkojen ympäristöä, eikä taajama-alueen laajenemista ko. alueelle voida pitää hyvänä ratkaisuna. Aluevaraus on lisäksi ristiriidassa arvokkaan maisema-alueen merkinnän kanssa.RuovesiVisuvedellä taajama-aluevaraus on ulotettu Äijänniemen kärkeen, jossa sijaitsee Aijänniemen kivikautinen asuinpaikka ja 1.maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia. Aluevarauksen rajoja on tarkistettava tältä osin.SastamalaKeikyässä taajama-aluevarauksen on merkitty etelässä Niemelän rautakautisen muinaisjäännöksen alueelle sekä Partalan ja Aarikkalan historiallisten kylien välissä sijaitsevalle peltoaukealle. Merkintä on ristiriidassa myös arvokkaan maisema-alueen merkinnän kanssa.Karkussa taajama-aluevaraus on ulotettu radan kaakkoispuolelle, rantamaisemaan Tuomisto 2:n rautakautisen röykkiökalmiston kohdalle. Kohde kuuluu yhteen Pirkanmaan merkittävimmistä muinaisjäännöskeskit-tymistä (Merkittävät kiinteiden muinaisjäännösten keskittymät Pirkanmaal-la -selvitys, s. 8-9). Alueella on lisäksi arvokkaan maisema-alueen merkintä ja RKY-merkintä. Aluevarauksen rajoja on tarkistettava tältä osin.Ketunkylän alueelta on v. 2015 arkeologisessa inventoinnissa löytynyt kaksi uutta kiinteää muinaisjäännöstä. Maakuntamuseo toteaa, että vähintään palvelujen alueen länsirajaa tulee siirtää siten, että Mäkipään historiallinen asuinpaikka (inv. kohde 5) jää aluevarauksen ulkopuolelle.TampereVoimassa olevan kaavan viheraluemerkintä on korvattu taajamavarauksella Lapin historiallisen kivilouhoksen (mj.tunnus 1000006459) kohdalla. Kohteen merkitsemättä jättäminen vaarantaa kiinteän muinaisjäännöksen säilymisen. Kyseessä on yli viiden hehtaarin laajuinen, kolmesta osa-alueesta koostuva muinaisjäännösalue, joka tulisi merkitä kaavakarttaan SM-merkinnällä.ValkeakoskiPyhäsuon alueelle ja sen ympäristöön on merkitty TE-aluevaraus. Alueella sijaitsee kuusi kiinteää muinaisjäännöstä. Erityisesti alueen itäkulmassa sijaitseva neljän muinaisjäännöksen keskittymä (Pyhäsuo 1-4) ympäristöineen muodostaa arvokkaan kokonaisuuden, joka tulee rajata alue-varauksen ulkopuolelle.VesilahtiNaarvanjoen eteläpuolelle merkityllä taajama-aluevarauksen alueella sijaitsee kuusi kiinteää muinaisjäännöstä. Ne liittyvät alueen rautakauden ja historiallisen ajan asutushistoriaan sekä sotahistoriaan ja muodostavat arkeologisesti ja historiallisesti arvokkaan kokonaisuuden, jonka arvoihin kuuluu myös kohteita ympäröivä maisema. Aluevarausmerkintä on ristiriidassa myös valtakunnallisten ja maakunnallisten maisemaan liittyvien muiden arvojen kanssa. Aluevarausmerkinnän hyväksyminen ja toteuttaminen ei ole kulttuuriympäristön suojelun näkökulmasta mahdollista, ja se tulee poistaa ko. alueelta.YlöjärviMäkkylän ja Teivaalan kartanoiden ympäristöön on osoitettu ehdollinen taajamatoimintojen reservialue, joka rikkoo kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kartanoalueiden ja niiden ympärillä avautuvien avoimien maisematilojen sekä rintapeltojen muodostaman kokonaisuuden. Kartanoiden muodostama kokonaisuus on poikkeuksellinen Tampereen kaupunkiseudulla. Aluerajausta tulee tarkistaa sellaiseksi, että kartanoiden ympärille jää riittävä suojavyöhyke ja yhteys ympärillä avautuviin maisematiloihin säilyy.PuuterminaalitRautatieasemien yhteyteen osoitetut puuterminaalit vaativat huolellista suunnit-telua ja kulttuuriympäristön erityistä huomioimista. Monet asemista ovat kulttuu-rihistoriallisesti erittäin arvokkaita, esimerkkinä Oriveden asema. Kaavamää-räyksistä puuttuu edelleen em. arvojen esille tuominen.KehittämismerkinnätPyhäjärven rantaPyhäjärven rantaa esitetään kehitettäväksi kaupunkimaisen asumisen ympäris-tönä. Pyhäjärven rannoille sijoittuu merkittävä osa kulttuurihistoriallisesti keskei-siä kulttuuriympäristöjä ja rantojen maisemassa näkyvät niin teollisuuden kuin varhaisen asutuksenkin jäljet. Yksiselitteinen kaupunkimaisen ympäristön ta-voitteleminen voi johtaa vakavaan ristiriitaan alueen kulttuurihistoriallisten arvo-jen kanssa. Kaavamääräykseen tulee lisätä, että alueen kehittämisessä tulee huolehtia kulttuuriympäristön monimuotoisuuden säilyttämisestä.Päivitetty maakuntakaavaehdotus sekä täydennetyt/päivitetyt vaikutustenarvi-ointi, selostusteksti ja selvitysaineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maa-kuntamuseoon lausuntoa varten. Myös kaavan hyväksymispäätös valitusosoi-tuksineen on toimitettava maakuntamuseoon viipymättä.