Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitun asemakaavan muutoksen luonnoksesta. Suunnittelualue sijaitsee Nokian Maatialassa (10. kaupunginosa), Sarpatintien varressa. Kaavamuutoksen tavoitteina mainitaan suunnittelualueen olemassa olevien vuosina 1958-1967 valmistuneiden kolmikerroksisten kerrostalojen purkaminen ja korvaaminen nykyistä korkeammilla kerrostaloilla, rakennusoikeuden merkittävä lisääminen ja Sarpatintien liittymämuutoksen mahdollistaminen. Lisäksi kaavassa on tarkoitus tutkia, voitaisiinko suunnittelualueella sijaitsevaa, nyt virkistysalueeseen kuuluvaa sorakuoppaa käyttää rakentamiseen ja Sarpatintien eteläpuolisia virkistys/suojaviheralueita pysäköintiin. Tutustuttuaan kaavaluonnokseen Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo on toimittanut 20.5.2019 järjestettyyn kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun kirjalliset kommentit, joiden mukaan suunnittelualueella ei sijaitse ennestään tunnettuja muinaisjäännöksiä, mutta siellä kulkee historiallinen tielinjaus, jota nykyinen Sarpatintie noudattelee. Tämä Tampereelta Tyrvään kautta Huittisiin ja edelleen Ulvilaan johtava tie on ollut yksi keskiajan pääteistä ja yleiseksi tieksi sitä on kutsuttu jo 1400-luvulla. Kommentissaan maakuntamuseo totesi, että historiallinen tielinjaus ja sen nykytila tulee mainita kaavaselostuksessa, minkä lisäksi selostukseen tulee liittää riittävästi valokuvia tien nykytilasta.

Luonnosvaiheen kaavaselostuksessa tielinja mainitaan lyhyesti luvussa 2.1.4, mutta sitä ei ole kuvattu tarkemmin. Tietä ei myöskään mainita vaikutustenarvioinnissa, vaikka kaavan yhtenä tavoitteena mainitaan Sarpatintien liittymämuutoksen mahdollistaminen. Selostusta ja erityisesti sen vaikutusten arviointia on syytä näiltä osin täydentää. Sarpatintien historiallinen tielinja tulee merkitä kaavakartalle ja liittää merkintään asianmukainen määräys "Tien linjaus ja suhde ympäristöön tulee säilyttää. Tavanomaiset tien hoito- ja kunnostustyöt ovat sallittuja. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa."

Pirkanmaan maakuntamuseo on osallistunut 20.5.2019 järjestettyyn kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun ja tuonut esiin alueeseen ja sen lähiympäristöön liittyviä arvoja, rakennetun ympäristön selvityksen täydennystarpeet sekä edellyttänyt rakennusten purkamisen mahdollistavan kaavavaihtoehdon rinnalla tutkittavan myös säilyttävää ja osittain säilyttävää vaihtoehtoa. Samalla on edellytetty kaavan yksioikoisia purkamiseen tähtääviä tavoitteita muokattavan edellä mainitun mukaisesti.

Luonnosvaiheen kaavaselostuksessa kaavan tavoitteita ei ole muokattu esitetyn mukaisesti, joskin selostukseen on sisällytetty suppea vaihtoehtotarkastelu (luku 2.1.9). Vaihtoehdot esitellään luvussa hyvin lyhyesti ja hylätään yksitellen todeten vanhojen rakennusten säilyttäminen hakijalle taloudellisesti kohtuuttomaksi. Vaihtoehtotarkastelu vaikuttaa keinotekoiselta, kun kaavan tavoitteeksi näyttää kuitenkin selkeästi asetetetun nykyisten rakennusten purkaminen. Pirkanmaan maakuntamuseo olisi toivonut kaavan yhteydessä avoimesti ja objektiivisesti tutkittavan myös säilyttävää tai osittain säilyttävää vaihtoehtoa.

Kaavan vaikutustenarvioinnin tueksi on laadittu rakennetun ympäristön selvitys (Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co Oy, 2020), jota on joiltain osin pyydetysti täydennetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun jälkeen. Valitettavasti selvitys muistuttaa kuitenkin edelleen tarveselvitystä ja sen historiatiedoissa ja arvottamisessa on selkeitä puutteita, mutta kokonaisuutena selvitys täyttänee niukasti asemakaavalle asetetun riittävän selvityksen kriteerit.

Selvityksen mukaan suunnittelualueen neljä kolmikerroksista kerrostaloa ovat valmistuneet vuosina 1958-1967, ja ne on suunnitellut arkkitehti Harry W. Schreck. Selvitys ei tuo esiin, että Schreck oli varsin nimekäs arkkitehti, joka on vastannut mm. Tampereen Hämeenkadulla sijaitsevan Suomen Pankin talon, Tampereen teknillisen korkeakoulun Hervannan kampuksen I-vaiheen rakennusten, Pyynikin uimahalli sekä ikonisten Kalevan tornien suunnittelusta. Tunnetun arkkitehdin käyttäminen selvityksessä edullisiksi ja vaatimattomiksikin luonnehdittujen vuokratalojen suunnittelijana vaikuttaa ristiriitaiselta rakennuskokonaisuuden arvojen kannalta.

Sarpatintien kerrostalot rakennettiin Pitkäniemen mielisairaalan työntekijöiden vuoka-asunnoiksi, mikä selittää niiden sijainnin pientaloalueella, selkeästi Nokian keskustan ulkopuolella, mutta verrattain lähellä sairaala-aluetta. Kiinteistöt omistaa kiinteistö oy, joka vuokraa asuntoja ensisijaisesti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) työntekijöille. PSHP toimii yhä läheisellä Pitkäniemen sairaala-alueella, joka on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Museovirasto, RKY 2009), mikä luo erityistä historiallista arvoa myös sairaala-alueen toimintaan kiinteästi liittyville kerrostaloille. Tämä seikka on sivuutettu selvityksessä lähes täysin.

Selvityksen mukaan rakennukset ovat aikakaudelleen tyypillisiä, betoni/tiilirakenteisia ja harjakattoisia kerrostaloja. Julkisivut ovat paikalla muurattua punatiiltä, jota koristavat valkoiseksi rapatut osat. Kaikissa rakennuksissa on autotalleja ja yhteistiloja sisältävä osin maanpäällinen kellarikerros ja 3 asuinkerrosta. Kolme vanhinta rakennusta ovat kokoluokaltaan ja muodoltaan samantyyppisiä. Neljäs ja uusin rakennus on muita rakennuksia pidempi ja sen julkisivu taittuu Sarpatintien mukaisesti. Nokian keskustassa ja sen lähiympäristössä vastaavia 1950-1960-lukujen kerrostaloja on hyvin vähän. Selvitys jättää mainitsematta, että tämä seikka mitä ilmeisimmin lisää Sarpatintien kerrostalojen rakennushistoriallisia arvoja.

Selvityksen mukaan metsäisen harjuselänteen etelärinteeseen sijoitetut neljä lamellitaloa muodostavat hieman muurimaisen rakennuskokonaisuuden Nokian keskustaa lähestyttäessä. Rakennukset ovat ympäristössään ainoita kerrostaloja. Lähimmät yli kaksikerroksiset rakennukset sijaitsevat yli kilometrin päässä Nokian keskustassa. Ympäristön rakennuskanta on yksinomaan enintään puolitoistakerroksisia pientaloja. Kohteen eteläpuolella sijaitseva, poikkeuksellisen yhtenäinen jälleenrakennuskauden pientaloalue on määritelty maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Nokian asemanseutu ja asuinalueet / Maatiala, Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, 2016). Arvoalue on huomioitu myös Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa.

Selvityksessä ei juuri tuoda esiin lähiympäristön ominaispiirteitä tai Sarpatintien kerrostalojen maisemallista merkitystä. Pientalovaltaisen alueen ainoina kerrostaloina ja sijaitessaan Nokian keskustaan johtavan pääliikenneväylän varressa, niillä kuitenkin mitä ilmeisemmin on poikkeuksellisen suuri maisemallinen merkitys. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan erinomaisesti alkuperäiset piirteensä säilyttäneillä ja maisemallisesti keskeisellä paikalla sijaitsevilla Sarpatintien kerrostaloilla on selkeitä kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Rakennusten säilyminen tulisi turvata kaavassa asianmukaisilla rakennusala- ja suojelumerkinnöillä. Rakennusten säilyttäminen vaikuttaisi olevan myös kuntalaisille tärkeää, sillä Sarpatintien kerrostalokorttelia puolustamaan on perustettu kuntalaisaloite.

Suunnittelualuetta on aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa 20.5.2019 esitellyn jälkeen laajennettu. Alue käsittää nyt myös Nokian valtatien tiealueen ja kerrostalojen koillispuolisen entisen soranottopaikan. Kaavaluonnoksen mukaan Sarpatintien neljä kerrostaloa purettaisiin ja niiden tilalle rakennettaisiin seitsemän pistetaloa. Kuusi niistä sijoittuisi Sarpatintien varteen ja yksi koillispuoliseen sorakuoppaan. Taloista läntisin ja itäisin olisivat kahdeksankerroksisia ja keskimmäiset viisi taloa kuusikerroksisia. Esitetty rakentaminen tuottaisi alueelle yli 250 asuntoa nykyisten 117 tilalle. Kaavan sallima enimmäiskerrosala nousisi 6 400 kem2. Rakennukset sijoitettaisiin tonttien takaosiin, mikä todennäköisesti edellyttäisi rinteen tasaamista ja mahdollisesti tukimuurien rakentamista. Autopaikoitusta tulisi tonteille runsaasti. Autopaikat sijoittuisivat rakennusten väliin, Sarpatintien pohjoisreunaan, sorakuoppaan johtavan tien molemmin puolin ja sorakuoppaan sijoitetun tontin etelä- ja länsilaidoille. Yksi paikoitusalue on osoitettu myös Sarpatintien eteläpuolelle, joka voimassa olevassa Nokian keskustaajaman osayleiskaavassa 2010 on merkitty virkistysalueeksi (V).

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että nykyisellään suunnittelualue ja sen lähiympäristö ovat väljästi rakennettuja ja yleisilmeeltään vehreitä. Rakentaminen on enintään kolmikerroksista ja liittyy luontevasti pohjoispuoliseen Sarpatinharjun harjumaisemaan ja virkistysalueeseen. Kaavaluonnos esittää alueelle merkittävästi nykyistä tehokkaampaa ja korkeampaa rakentamista. Palveluiden suhteen alue tukeutuisi Nokian keskustan palveluihin, sillä aiemman asemakaavan sallima mahdollisuus käyttää kerrosalasta enintään 10 % liiketilojen rakentamiseen on poistettu. Ratkaisua ei voida pitää onnistuneena, sillä se yksipuolistaa alueen rakennetta entisestään ja kannustaa yksityisautoiluun.

Esitetty rakentaminen myös poikkeaa erittäin voimakkaasti alueen nykyisestä rakentamisesta sekä ympäristön pientaloalueiden kaupunkikuvasta, ja on siten voimakkaassa ristiriidassa alueelle luonteenomaisen rakentamisen kanssa. Kaavan salliman uudisrakentamisen myötä menetettäisiin nykyisten rakennusten kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot. Lisäksi alueen väljyys ja vehreys katoaisivat lähes täysin, sillä tonttien lähes koko ala on osoitettu joko rakentamiseen tai autopaikoitukselle. Pirkanmaan maakuntamuseo edellyttääkin kaavaluonnosta vielä kehitettävän paremmin ympäristön rakentamistapaan sopivaksi. Alueelle tunnusomaisen väljyyden ja vehreyden säilymistä tulisi tukea esimerkiksi yleismääräyksellä.

Maakuntamuseo ei myöskään pidä onnistuneena ratkaisuna korkean asuinkerrostalon sijoittamista entiseen sorakuoppaan, sillä alue on nykyisessä asemakaavassa osoitettu luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi ja voimassa olevassa yleiskaavassa alueen osaksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Rakennus todennäköisesti nousisi Sarpatinharjua korkeammaksi ja heikentäisi siten merkittävästi harjun maisemallista arvoa. Sarpatientien eteläpuolelle sijoitettu paikoitusalue sijoittuu maisemallisesti keskeiselle paikalle Nokian sisääntuloväylän varteen, eikä sen sijaintia siksi voida pitää onnistuneena. Alue on syytä säilyttää viheralueena. Myös tonttien eteläreunaan, historiallisen tielinjan reunaan sijoitettu autopaikoitus sijoittuisi hallitsevasti Nokian sisääntuloväylän näkymään heikentäen maisemallisia arvoja.

Kaavaselostuksen vaikutustenarvioinnissa on vakavia puutteita ja virheitä. Sen mukaan kaavan mukaisen maankäytön ja rakentamisen vaikutukset maisemassa eivät ole kovin merkittäviä. Uudisrakennusten mainitaan olevan vain kaksi kerrosta nykyisiä korkeampia ja jäävän ympäröivää puustoa matalammiksi. Kaavaluonnoksen mukaiset, tonteille toteutettavat 6-8-kerroksiset asuinkerrostalot ovat 3-5 kerrosta nykyisiä kolmikerroksisia kerrostaloja korkeampia. Näin korkealla rakentamisella on väistämättä suuria maisemallisia vaikutuksia ympäristöönsä. Aineistoon ei sisälly havainnekuvia, piirroksia tai muuta aineistoa, jonka perusteella olisi mahdollista arvioida esitetyn uudisrakentamisen maisemallisia vaikutuksia riittävästi.

Pirkanmaan maakuntamuseo edellyttää vaikutustenarviointia korjattavaksi ja täydennettäväksi. Lisäksi, mikäli kaava edelleen ehdotusvaiheessa noudattelee kaavaluonnosta, tulee alueelta laatia kattavat havainnekuvat, joiden avulla kaavan salliman rakentamisen vaikutukset Maatialan maakunnallisesti merkittävälle pientaloalueelle, Nokian kirkolle, Sarpatinharjulle, Sarpatintien varren 1900-luvun alussa syntyneelle raitinvarren asutukselle, Pyhäjärvelle, Vihnusjärven pohjoispuolelle ja Nokian sisääntulonäkymään voidaan kattavasti arvioida.

Pirkanmaan maakuntamuseo edellyttää kaavaluonnosta kehitettävän edellä kuvatusti. Kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitun asemakaavan muutoksen luonnoksesta. Suunnittelualue sijaitsee Nokian Maatialassa (10. kaupunginosa), Sarpatintien varressa. Kaavamuutoksen tavoitteina mainitaan suunnittelualueen olemassa olevien vuosina 1958-1967 valmistuneiden kolmikerroksisten kerrostalojen purkaminen ja korvaaminen nykyistä korkeammilla kerrostaloilla, rakennusoikeuden merkittävä lisääminen ja Sarpatintien liittymämuutoksen mahdollistaminen. Lisäksi kaavassa on tarkoitus tutkia, voitaisiinko suunnittelualueella sijaitsevaa, nyt virkistysalueeseen kuuluvaa sorakuoppaa käyttää rakentamiseen ja Sarpatintien eteläpuolisia virkistys/suojaviheralueita pysäköintiin. Tutustuttuaan kaavaluonnokseen Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo on toimittanut 20.5.2019 järjestettyyn kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun kirjalliset kommentit, joiden mukaan suunnittelualueella ei sijaitse ennestään tunnettuja muinaisjäännöksiä, mutta siellä kulkee historiallinen tielinjaus, jota nykyinen Sarpatintie noudattelee. Tämä Tampereelta Tyrvään kautta Huittisiin ja edelleen Ulvilaan johtava tie on ollut yksi keskiajan pääteistä ja yleiseksi tieksi sitä on kutsuttu jo 1400-luvulla. Kommentissaan maakuntamuseo totesi, että historiallinen tielinjaus ja sen nykytila tulee mainita kaavaselostuksessa, minkä lisäksi selostukseen tulee liittää riittävästi valokuvia tien nykytilasta.

Luonnosvaiheen kaavaselostuksessa tielinja mainitaan lyhyesti luvussa 2.1.4, mutta sitä ei ole kuvattu tarkemmin. Tietä ei myöskään mainita vaikutustenarvioinnissa, vaikka kaavan yhtenä tavoitteena mainitaan Sarpatintien liittymämuutoksen mahdollistaminen. Selostusta ja erityisesti sen vaikutusten arviointia on syytä näiltä osin täydentää. Sarpatintien historiallinen tielinja tulee merkitä kaavakartalle ja liittää merkintään asianmukainen määräys "Tien linjaus ja suhde ympäristöön tulee säilyttää. Tavanomaiset tien hoito- ja kunnostustyöt ovat sallittuja. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa."

Pirkanmaan maakuntamuseo on osallistunut 20.5.2019 järjestettyyn kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun ja tuonut esiin alueeseen ja sen lähiympäristöön liittyviä arvoja, rakennetun ympäristön selvityksen täydennystarpeet sekä edellyttänyt rakennusten purkamisen mahdollistavan kaavavaihtoehdon rinnalla tutkittavan myös säilyttävää ja osittain säilyttävää vaihtoehtoa. Samalla on edellytetty kaavan yksioikoisia purkamiseen tähtääviä tavoitteita muokattavan edellä mainitun mukaisesti.

Luonnosvaiheen kaavaselostuksessa kaavan tavoitteita ei ole muokattu esitetyn mukaisesti, joskin selostukseen on sisällytetty suppea vaihtoehtotarkastelu (luku 2.1.9). Vaihtoehdot esitellään luvussa hyvin lyhyesti ja hylätään yksitellen todeten vanhojen rakennusten säilyttäminen hakijalle taloudellisesti kohtuuttomaksi. Vaihtoehtotarkastelu vaikuttaa keinotekoiselta, kun kaavan tavoitteeksi näyttää kuitenkin selkeästi asetetetun nykyisten rakennusten purkaminen. Pirkanmaan maakuntamuseo olisi toivonut kaavan yhteydessä avoimesti ja objektiivisesti tutkittavan myös säilyttävää tai osittain säilyttävää vaihtoehtoa.

Kaavan vaikutustenarvioinnin tueksi on laadittu rakennetun ympäristön selvitys (Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co Oy, 2020), jota on joiltain osin pyydetysti täydennetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun jälkeen. Valitettavasti selvitys muistuttaa kuitenkin edelleen tarveselvitystä ja sen historiatiedoissa ja arvottamisessa on selkeitä puutteita, mutta kokonaisuutena selvitys täyttänee niukasti asemakaavalle asetetun riittävän selvityksen kriteerit.

Selvityksen mukaan suunnittelualueen neljä kolmikerroksista kerrostaloa ovat valmistuneet vuosina 1958-1967, ja ne on suunnitellut arkkitehti Harry W. Schreck. Selvitys ei tuo esiin, että Schreck oli varsin nimekäs arkkitehti, joka on vastannut mm. Tampereen Hämeenkadulla sijaitsevan Suomen Pankin talon, Tampereen teknillisen korkeakoulun Hervannan kampuksen I-vaiheen rakennusten, Pyynikin uimahalli sekä ikonisten Kalevan tornien suunnittelusta. Tunnetun arkkitehdin käyttäminen selvityksessä edullisiksi ja vaatimattomiksikin luonnehdittujen vuokratalojen suunnittelijana vaikuttaa ristiriitaiselta rakennuskokonaisuuden arvojen kannalta.

Sarpatintien kerrostalot rakennettiin Pitkäniemen mielisairaalan työntekijöiden vuoka-asunnoiksi, mikä selittää niiden sijainnin pientaloalueella, selkeästi Nokian keskustan ulkopuolella, mutta verrattain lähellä sairaala-aluetta. Kiinteistöt omistaa kiinteistö oy, joka vuokraa asuntoja ensisijaisesti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) työntekijöille. PSHP toimii yhä läheisellä Pitkäniemen sairaala-alueella, joka on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Museovirasto, RKY 2009), mikä luo erityistä historiallista arvoa myös sairaala-alueen toimintaan kiinteästi liittyville kerrostaloille. Tämä seikka on sivuutettu selvityksessä lähes täysin.

Selvityksen mukaan rakennukset ovat aikakaudelleen tyypillisiä, betoni/tiilirakenteisia ja harjakattoisia kerrostaloja. Julkisivut ovat paikalla muurattua punatiiltä, jota koristavat valkoiseksi rapatut osat. Kaikissa rakennuksissa on autotalleja ja yhteistiloja sisältävä osin maanpäällinen kellarikerros ja 3 asuinkerrosta. Kolme vanhinta rakennusta ovat kokoluokaltaan ja muodoltaan samantyyppisiä. Neljäs ja uusin rakennus on muita rakennuksia pidempi ja sen julkisivu taittuu Sarpatintien mukaisesti. Nokian keskustassa ja sen lähiympäristössä vastaavia 1950-1960-lukujen kerrostaloja on hyvin vähän. Selvitys jättää mainitsematta, että tämä seikka mitä ilmeisimmin lisää Sarpatintien kerrostalojen rakennushistoriallisia arvoja.

Selvityksen mukaan metsäisen harjuselänteen etelärinteeseen sijoitetut neljä lamellitaloa muodostavat hieman muurimaisen rakennuskokonaisuuden Nokian keskustaa lähestyttäessä. Rakennukset ovat ympäristössään ainoita kerrostaloja. Lähimmät yli kaksikerroksiset rakennukset sijaitsevat yli kilometrin päässä Nokian keskustassa. Ympäristön rakennuskanta on yksinomaan enintään puolitoistakerroksisia pientaloja. Kohteen eteläpuolella sijaitseva, poikkeuksellisen yhtenäinen jälleenrakennuskauden pientaloalue on määritelty maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Nokian asemanseutu ja asuinalueet / Maatiala, Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, 2016). Arvoalue on huomioitu myös Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa.

Selvityksessä ei juuri tuoda esiin lähiympäristön ominaispiirteitä tai Sarpatintien kerrostalojen maisemallista merkitystä. Pientalovaltaisen alueen ainoina kerrostaloina ja sijaitessaan Nokian keskustaan johtavan pääliikenneväylän varressa, niillä kuitenkin mitä ilmeisemmin on poikkeuksellisen suuri maisemallinen merkitys. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan erinomaisesti alkuperäiset piirteensä säilyttäneillä ja maisemallisesti keskeisellä paikalla sijaitsevilla Sarpatintien kerrostaloilla on selkeitä kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Rakennusten säilyminen tulisi turvata kaavassa asianmukaisilla rakennusala- ja suojelumerkinnöillä. Rakennusten säilyttäminen vaikuttaisi olevan myös kuntalaisille tärkeää, sillä Sarpatintien kerrostalokorttelia puolustamaan on perustettu kuntalaisaloite.

Suunnittelualuetta on aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa 20.5.2019 esitellyn jälkeen laajennettu. Alue käsittää nyt myös Nokian valtatien tiealueen ja kerrostalojen koillispuolisen entisen soranottopaikan. Kaavaluonnoksen mukaan Sarpatintien neljä kerrostaloa purettaisiin ja niiden tilalle rakennettaisiin seitsemän pistetaloa. Kuusi niistä sijoittuisi Sarpatintien varteen ja yksi koillispuoliseen sorakuoppaan. Taloista läntisin ja itäisin olisivat kahdeksankerroksisia ja keskimmäiset viisi taloa kuusikerroksisia. Esitetty rakentaminen tuottaisi alueelle yli 250 asuntoa nykyisten 117 tilalle. Kaavan sallima enimmäiskerrosala nousisi 6 400 kem2. Rakennukset sijoitettaisiin tonttien takaosiin, mikä todennäköisesti edellyttäisi rinteen tasaamista ja mahdollisesti tukimuurien rakentamista. Autopaikoitusta tulisi tonteille runsaasti. Autopaikat sijoittuisivat rakennusten väliin, Sarpatintien pohjoisreunaan, sorakuoppaan johtavan tien molemmin puolin ja sorakuoppaan sijoitetun tontin etelä- ja länsilaidoille. Yksi paikoitusalue on osoitettu myös Sarpatintien eteläpuolelle, joka voimassa olevassa Nokian keskustaajaman osayleiskaavassa 2010 on merkitty virkistysalueeksi (V).

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että nykyisellään suunnittelualue ja sen lähiympäristö ovat väljästi rakennettuja ja yleisilmeeltään vehreitä. Rakentaminen on enintään kolmikerroksista ja liittyy luontevasti pohjoispuoliseen Sarpatinharjun harjumaisemaan ja virkistysalueeseen. Kaavaluonnos esittää alueelle merkittävästi nykyistä tehokkaampaa ja korkeampaa rakentamista. Palveluiden suhteen alue tukeutuisi Nokian keskustan palveluihin, sillä aiemman asemakaavan sallima mahdollisuus käyttää kerrosalasta enintään 10 % liiketilojen rakentamiseen on poistettu. Ratkaisua ei voida pitää onnistuneena, sillä se yksipuolistaa alueen rakennetta entisestään ja kannustaa yksityisautoiluun.

Esitetty rakentaminen myös poikkeaa erittäin voimakkaasti alueen nykyisestä rakentamisesta sekä ympäristön pientaloalueiden kaupunkikuvasta, ja on siten voimakkaassa ristiriidassa alueelle luonteenomaisen rakentamisen kanssa. Kaavan salliman uudisrakentamisen myötä menetettäisiin nykyisten rakennusten kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot. Lisäksi alueen väljyys ja vehreys katoaisivat lähes täysin, sillä tonttien lähes koko ala on osoitettu joko rakentamiseen tai autopaikoitukselle. Pirkanmaan maakuntamuseo edellyttääkin kaavaluonnosta vielä kehitettävän paremmin ympäristön rakentamistapaan sopivaksi. Alueelle tunnusomaisen väljyyden ja vehreyden säilymistä tulisi tukea esimerkiksi yleismääräyksellä.

Maakuntamuseo ei myöskään pidä onnistuneena ratkaisuna korkean asuinkerrostalon sijoittamista entiseen sorakuoppaan, sillä alue on nykyisessä asemakaavassa osoitettu luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi ja voimassa olevassa yleiskaavassa alueen osaksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Rakennus todennäköisesti nousisi Sarpatinharjua korkeammaksi ja heikentäisi siten merkittävästi harjun maisemallista arvoa. Sarpatientien eteläpuolelle sijoitettu paikoitusalue sijoittuu maisemallisesti keskeiselle paikalle Nokian sisääntuloväylän varteen, eikä sen sijaintia siksi voida pitää onnistuneena. Alue on syytä säilyttää viheralueena. Myös tonttien eteläreunaan, historiallisen tielinjan reunaan sijoitettu autopaikoitus sijoittuisi hallitsevasti Nokian sisääntuloväylän näkymään heikentäen maisemallisia arvoja.

Kaavaselostuksen vaikutustenarvioinnissa on vakavia puutteita ja virheitä. Sen mukaan kaavan mukaisen maankäytön ja rakentamisen vaikutukset maisemassa eivät ole kovin merkittäviä. Uudisrakennusten mainitaan olevan vain kaksi kerrosta nykyisiä korkeampia ja jäävän ympäröivää puustoa matalammiksi. Kaavaluonnoksen mukaiset, tonteille toteutettavat 6-8-kerroksiset asuinkerrostalot ovat 3-5 kerrosta nykyisiä kolmikerroksisia kerrostaloja korkeampia. Näin korkealla rakentamisella on väistämättä suuria maisemallisia vaikutuksia ympäristöönsä. Aineistoon ei sisälly havainnekuvia, piirroksia tai muuta aineistoa, jonka perusteella olisi mahdollista arvioida esitetyn uudisrakentamisen maisemallisia vaikutuksia riittävästi.

Pirkanmaan maakuntamuseo edellyttää vaikutustenarviointia korjattavaksi ja täydennettäväksi. Lisäksi, mikäli kaava edelleen ehdotusvaiheessa noudattelee kaavaluonnosta, tulee alueelta laatia kattavat havainnekuvat, joiden avulla kaavan salliman rakentamisen vaikutukset Maatialan maakunnallisesti merkittävälle pientaloalueelle, Nokian kirkolle, Sarpatinharjulle, Sarpatintien varren 1900-luvun alussa syntyneelle raitinvarren asutukselle, Pyhäjärvelle, Vihnusjärven pohjoispuolelle ja Nokian sisääntulonäkymään voidaan kattavasti arvioida.

Pirkanmaan maakuntamuseo edellyttää kaavaluonnosta kehitettävän edellä kuvatusti. Kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.