Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on parantaa näkötornin kahvilan toimintaedellytyksiä. Esillä olevassa suunnitelmassa kahvilan keittiö- ja sosiaalitilaa laajennettaisiin näkötornin jalustasta ulkonevalla osalla, johon yhdistettäisiin katoksella erillinen yleisö-wc- ja jätehuoltorakennus.

Kirkkoharjun näkötorni eli Sorolantorni kuuluu Kangasalan näkötornien valtakunnallisesti merkittävään rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuuteen. 1931 valmistunut, Heikki Tiitolan suunnittelema funkkistorni on arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen. Se on vanhempi Suomen kahdesta funkisnäkötornista ja säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa. Tornilla on myös lukuisia muita kulttuurihistoriallisia arvoja. Se kertoo mm. matkailun ja maisemien merkityksestä Kangasalan kunnalle ja rakennusaikansa kunnianhimoisista moderneista tavoitteista. Toisen maailmansodan aikana torni toimi ilmavalvontapaikkana. Tornin alueella on järjestetty tansseja ja juhlia, ja siellä on ollut myös ravintolatoimintaa. Tornin vieressä on 1982 rakennettu linkkiasema mastoineen.

Sorolantorni on inventoitu osana Kangasalan keskustan rakennusinventointia 2004-2005. Inventointia on täydennetty 2009. Näkötorni on todettu rakenushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokkaaksi ja arvotettu inventoinnin korkeimpaan luokkaan. Inventoinnin suositusten mukaan rakennuksen mittasuhteisiin, julkisivumateriaaleihin ja tyylillisiin yksityiskohtiin perustuvia tunnuspiirteitä ei saisi muuttaa.

Torni on suojeltu keskustan osayleiskaavassa merkinnällä sr-1: "Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin tai maisemallisin perustein suojeltava rakennus tai rakennusryhmä. Maankäyttö- ja rakennuslain 41 §:n 2. momentin nojalla määrätään, että alueen arvokas rakennuskanta ja lähiympäristö tulee säilyttää. Maankäyttö- ja rakennuslain 127 §:n 1. momentin nojalla määrätään, että rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman purkamislupaa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä ympäristön uudisrakentamisen tulee olla sellaista, että rakennuskannan rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennusten suojelun toteuttamistapa ratkaistaan asemakaavoituksella". Tornin ympäristö on suojeltu kaavamerkinnällä /s: "Alue, jolla ympäristö säilytetään. Uudisrakentamisen tulee rakennustavaltaan ja sijainniltaan liittyä olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön siten, että alueen yhtenäinen luonne säilyy. Alueen ominaispiirteet tulee säilyttää." Lisäksi kaavassa on huomioitu alueen valtakunnallinen merkittävyys: "Valtakunnallisesti arvokas kulttuurikohde. Kohteen ympäristön suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee säilyttää valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurikohteen ominaispiirteet. Rakentaminen ja ympäristönhoito tulee erityisesti sopeuttaa kohteen rakennetun kulttuurin perintöön ja maisema-arvoihin. Alueeseen merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta ja ELY-keskukselta." Alueen asemakaava on vuodelta 1959, eikä se näin ollen ole ajan tasalla alueen kulttuuriympäristöarvojen osalta.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Kirkkoharjun näkötornin kulttuurihistorialliset arvot ovat poikkeuksellisen merkittävät. Rakennuksella on erittäin merkittävää arkkitehtonista arvoa, josta syystä se on hyvin herkkä muutoksille. Maakuntamuseo suhtautuu positiivisesti alueen kehittämiseen mutta toteaa, että se ei saa tapahtua tavalla joka heikentää näkötornin arkkitehtonisia arvoja. Alueen yleiskaavan suojelumerkinnät toteavat, että alueella tapahtuvien muutosten tulee olla sellaisia, että näkötornin rakennustaiteellisesti merkittävä luonne ja ominaispiirteet säilyvät. Näkötornin alaosa, josta pyöreä torniosa nousee, on nyt ovaalin muotoinen, hyvin linjakas ja kompakti. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Kirkkoharjun näkötornin laajentaminen suunnitelman mukaan muuttaisi ratkaisevasti rakennuksen perusmuotoa ja  heikentäisi sen arkkitehtuuriin ja alkuperäisyyteen liittyviä, valtakunnallisesti merkittäviä arvoja. Maakuntamuseo katsoo, että suunnitelma ei ole kohteen suojelumerkinnän mukainen. Maakuntamuseo esittää, että suunnittelua jatketaan niin että tarvittavat uudet toiminnot siirretään uuteen, selkeästi näkötornista erillään olevaan rakennukseen. Maakuntamuseo esittää tutkittavaksi esimerkiksi keittiötilan siirtämistä kaikkineen uudisrakennukseen. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on parantaa näkötornin kahvilan toimintaedellytyksiä. Esillä olevassa suunnitelmassa kahvilan keittiö- ja sosiaalitilaa laajennettaisiin näkötornin jalustasta ulkonevalla osalla, johon yhdistettäisiin katoksella erillinen yleisö-wc- ja jätehuoltorakennus.Kirkkoharjun näkötorni eli Sorolantorni kuuluu Kangasalan näkötornien valtakunnallisesti merkittävään rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuuteen. 1931 valmistunut, Heikki Tiitolan suunnittelema funkkistorni on arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen. Se on vanhempi Suomen kahdesta funkisnäkötornista ja säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa. Tornilla on myös lukuisia muita kulttuurihistoriallisia arvoja. Se kertoo mm. matkailun ja maisemien merkityksestä Kangasalan kunnalle ja rakennusaikansa kunnianhimoisista moderneista tavoitteista. Toisen maailmansodan aikana torni toimi ilmavalvontapaikkana. Tornin alueella on järjestetty tansseja ja juhlia, ja siellä on ollut myös ravintolatoimintaa. Tornin vieressä on 1982 rakennettu linkkiasema mastoineen.Sorolantorni on inventoitu osana Kangasalan keskustan rakennusinventointia 2004-2005. Inventointia on täydennetty 2009. Näkötorni on todettu rakenushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokkaaksi ja arvotettu inventoinnin korkeimpaan luokkaan. Inventoinnin suositusten mukaan rakennuksen mittasuhteisiin, julkisivumateriaaleihin ja tyylillisiin yksityiskohtiin perustuvia tunnuspiirteitä ei saisi muuttaa.Torni on suojeltu keskustan osayleiskaavassa merkinnällä sr-1: "Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin tai maisemallisin perustein suojeltava rakennus tai rakennusryhmä. Maankäyttö- ja rakennuslain 41 §:n 2. momentin nojalla määrätään, että alueen arvokas rakennuskanta ja lähiympäristö tulee säilyttää. Maankäyttö- ja rakennuslain 127 §:n 1. momentin nojalla määrätään, että rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman purkamislupaa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä ympäristön uudisrakentamisen tulee olla sellaista, että rakennuskannan rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennusten suojelun toteuttamistapa ratkaistaan asemakaavoituksella". Tornin ympäristö on suojeltu kaavamerkinnällä /s: "Alue, jolla ympäristö säilytetään. Uudisrakentamisen tulee rakennustavaltaan ja sijainniltaan liittyä olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön siten, että alueen yhtenäinen luonne säilyy. Alueen ominaispiirteet tulee säilyttää." Lisäksi kaavassa on huomioitu alueen valtakunnallinen merkittävyys: "Valtakunnallisesti arvokas kulttuurikohde. Kohteen ympäristön suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee säilyttää valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurikohteen ominaispiirteet. Rakentaminen ja ympäristönhoito tulee erityisesti sopeuttaa kohteen rakennetun kulttuurin perintöön ja maisema-arvoihin. Alueeseen merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta ja ELY-keskukselta." Alueen asemakaava on vuodelta 1959, eikä se näin ollen ole ajan tasalla alueen kulttuuriympäristöarvojen osalta.Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Kirkkoharjun näkötornin kulttuurihistorialliset arvot ovat poikkeuksellisen merkittävät. Rakennuksella on erittäin merkittävää arkkitehtonista arvoa, josta syystä se on hyvin herkkä muutoksille. Maakuntamuseo suhtautuu positiivisesti alueen kehittämiseen mutta toteaa, että se ei saa tapahtua tavalla joka heikentää näkötornin arkkitehtonisia arvoja. Alueen yleiskaavan suojelumerkinnät toteavat, että alueella tapahtuvien muutosten tulee olla sellaisia, että näkötornin rakennustaiteellisesti merkittävä luonne ja ominaispiirteet säilyvät. Näkötornin alaosa, josta pyöreä torniosa nousee, on nyt ovaalin muotoinen, hyvin linjakas ja kompakti. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Kirkkoharjun näkötornin laajentaminen suunnitelman mukaan muuttaisi ratkaisevasti rakennuksen perusmuotoa ja  heikentäisi sen arkkitehtuuriin ja alkuperäisyyteen liittyviä, valtakunnallisesti merkittäviä arvoja. Maakuntamuseo katsoo, että suunnitelma ei ole kohteen suojelumerkinnän mukainen. Maakuntamuseo esittää, että suunnittelua jatketaan niin että tarvittavat uudet toiminnot siirretään uuteen, selkeästi näkötornista erillään olevaan rakennukseen. Maakuntamuseo esittää tutkittavaksi esimerkiksi keittiötilan siirtämistä kaikkineen uudisrakennukseen. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.