Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Parkanon Tuuli Oy suunnittelee Parkanoon Takakangas‐Pihlajaharjun alueelle tuulivoimahanketta. Hankkeen suunnittelu toteutetaan laatimalla alueelle oikeusvaikutteinen yleiskaava sekä YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Hankealue sijaitsee noin 15 kilometriä Parkanon keskustasta luoteeseen, Vatajan kylän ja Pirttijärven välisellä alueella. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa enintään 14 tuulivoimalan ja niihin liittyvien huoltoteiden, maakaapeleiden ja sähköasema rakentaminen alueen luonto-olosuhteiden erityispiirteet huomioiden. Tavoitteena on myös vähentää rakentamisen mahdollisia kielteisiä ympäristövaikutuksia.
Takakangas-Pihlajaharjun oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinta etenee samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa. Maakuntamuseo on antanut lausunnon myös Takakangas‐Pihlajaharjun tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmasta (DIAR: 55/2022, 21.2.2022). Hankkeen Satakunnan puolelle ulottuvasta vaikutusalueesta vastaa Satakunnan museo. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja toteaa seuraavaa.
Takakangas-Pihlajaharjun hankealue sijoittuu osittain Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan merkitylle Tuulivoima-alueelle. Rakentamisen vaikutuksia on arvioitu alustavasti jo maakuntakaavaa laadittaessa. Hankealuetta on kuitenkin sittemmin laajennettu ja tuulivoimaloiden koko on kasvanut merkittävästi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on asianmukaisesti kirjattu hankkeen vaikutustenarvioinnin tärkeys sekä YVA-menettelyn yhteydessä tehtävät selvitykset, kuten näkymisalueanalyysi, kuvasovitteet voimaloiden näkymisestä ja arkeologinen selvitys, joita hyödynnetään kaavassa. Myös useiden muiden lähialueelle sijoittuvien tuulivoimahankkeiden ja syntyvien mahdollisten yhteisvaikutusten tarkastelun tarve on tunnistettu onnistuneesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman lukua 7 Vaikutusten arviointi tulisi kuitenkin vielä täydentää lisäämällä, että myös hankkeen vaikutuksia kulttuuriperintöön ja -ympäristöön, kuten arkeologiseen kulttuuriperintöön, rakennettuihin ympäristöihin ja kulttuurimaisemiin, arvioidaan MRL:n mukaisesti.
Hankealueella on metsätalouskäytössä olevaa metsää, ojitettuja soita, turvetuotantoalueita ja maatalouskäytössä olevaa peltoa. Alueelta ei valtakunnallisissa tai maakunnallisissa selvityksissä ole tunnistettu erityisiä maiseman tai rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Hankkeen maisemalliset vaikutukset ulottuvat kuitenkin 20-30 km suunnittelualueen ulkopuolelle, koska rakennettavaksi suunnitellut tuulivoimalat ovat kokonaiskorkeudeltaan jopa 300 metrisiä. Vaikutusalueella sijaitsevat mm. Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan selvityksissä tunnistetut maakunnallisesti arvokkaat Viinikanojan, Alaskylän, Linnankylän, Korhoskylän sekä Myllykylän ja Tarsian kulttuurimaisemat, Parkanon kirkon ympäristön ja vanhan raitin maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde Markkulan silta, sekä Kihniön keskustan paikallisesti merkittävät rakennettu kulttuuriympäristö ja Pyhäniemen maisemanähtävyys.
Kaavahankkeeseen ei rakennetun ympäristön tai maiseman osalta ole tarpeen laatia uusia perusinventointeja. Olemassa olevien selvitysten tarjoamat tiedot sekä huolellisesti laadittava näkymisalueanalyysi ja kuvasovitteet voimaloiden näkymisestä ovat riittäviä kaavan vaikutusten arvioimiseksi. Vaikutustenarviointi tulee ulottaa koko sille alueelle, johon 300 m korkeat tuulivoimalat tulisivat näkymään ja arvioida vaikutukset kaikkiin vaikutusalueelle sijoittuviin arvokohteisiin, joita ovat valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja kohteet (Museoviraston RKY-inventointi 2009), Pirkanmaan 2040 maakuntakaavan selvityksissä tunnistetut maakunnallisesti merkittävät rakennetun ympäristön kohteet ja alueet sekä kulttuurimaisemat ja valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet. Lisäksi tulee huomioida mahdolliset aiemmissa rakennetun ympäristön ja maiseman selvityksissä tunnistetut paikallisesti merkittävät kohteet. Tuulivoimarakentamisen visuaaliset vaikutukset kohdentuvat alueille, joilta avautuu avoimia näkymäakseleita kohti tuulivoima-aluetta. Tällaisia alueita ovat vesistöt, pellot sekä muut alueet, joilla maastonmuodot, puusto, rakennukset tai rakenteet eivät katkaise näkymiä.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueelta tunnetaan neljä arkeologista kohdetta: kaksi kiinteää muinaisjäännöstä - tervahauta Löyttyharju (mj-tunnus 1000025414) ja tervahauta Latikkalampi, johon liittyy lisäksi tervapirtin/hautakämpän jäännös (mj-tunnus 1000025413), - sekä kaksi muuta kulttuuriperintökohdetta, Latikkaharjun ja Latikkalammen hiiltämöt (mj-tunnus 1000043582 ja 1000043581). Kohteiden sijainti- ym. tiedot ovat saatavilla Museoviraston Kyppi.fi -tietopalvelusta ja siihen liittyvästä karttapalvelusta https://kartta.museoverkko.fi/ . Muinaismuistolailla rauhoitetut kohteet tulee merkitä kaavaan SM-merkinnällä sekä ottaa ympäristöineen huomioon maankäyttömerkintöjen suunnittelussa. Myös muut kulttuuriperintökohteet on syytä merkitä kaavaan (S-merkintä).
Pieni osa kaava-alueesta on tutkittu v. 2012 arkeologisessa inventoinnissa, jossa kaikki em. kohteet ovat löytyneet. Lisäksi lähes välittömästi alueen luoteispuolelta on löytynyt 10 pyyntikuoppaa käsittävä kiinteä muinaisjäännös (Kouranpääkangas, mj-tunnus 1000025389). Inventoinnin tulokset kertovat hyvin alueen arkeologisesta potentiaalista. Viimeistään 1700- ja 1800-luvun taitteessa alueen itäpuolelle on syntynyt historiallista talonpoikaisasutusta, johon liittyviä uusia elinkeinohistoriallisia kohteita saattaa löytyä kaava-alueelta. Vanhojen karttojen mukaan Kuivasjärven kylän 1800-luvun rajoihin liittyviä, kulttuuriperintökohteiksi tulkittavia rajamerkkejä tai niiden jäännöksiä voi löytyä hankealueen keski- ja pohjoisosasta. Kaava-alueen korkeusaseman ja vesistöhistorian perusteella myöskään kivikautisten, varhaismesoliittisten asuinpaikkojen löytymisen mahdollisuutta ei voida sulkea pois (erityisesti alueen pohjois-ja itäosissa). Noin 1 km hankealueesta luoteeseen sijaitsee kivikautinen asuinpaikka Karvia Iso-Koura. Lisäksi Maanmittauslaitoksen korkeusmallin mukaan kaava-alueella on paikoin havaittavissa kuoppamaisia ilmiöitä, jotka saattavat liittyä vanhoihin elinkeinoihin (esim. terva- tai hiilihaudat, pyyntikuopat, nauriskuopat, kellarit). Ilmiöt muodostavat paikoin huomionarvoisia ryhmiä/keskittymiä (esim. Iso-Nyrkän länsi- ja lounaisosassa tai -puolella, Takakankaan luoteispuolella).
Hankkeeseen liittyvässä arkeologisessa inventoinnissa on syytä keskittyä mainittuihin ennalta määriteltäviin potentiaalisiin alueisiin/kohteisiin. YVA-ohjelmassa esitetyistä tuulivoimaloiden paikoista huomiota on kiinnitettävä erityisesti Alkkianvuoren eteläreunan, Paunukankaan-Hauskasalon-Takakankaan alueen sekä Latikkanevan ja sen pohjoispuolen (Takamäen etäpuolen) kohteisiin kaapeli- ja tiereitteineen. Inventoinnissa on otettava huomioon sekä kiinteät muinaisjäännökset että muut kulttuuriperintökohteet. V. 2012 inventoinnissa tutkittujen alueiden tarkastaminen ei ole välttämätöntä; tutkittujen alueiden likimääräiset rajaukset on merkitty oheiseen liitekarttaan punaisella.
Maakuntamuseo pitää tärkeänä, että kaavan vaikutusten arviointi arkeologisen kulttuuriperinnön osalta perustuisi arkeologin suorittamaan, Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuvaatimusten (Museovirasto 2020) mukaisesti toteutettuun inventointiin, jonka esi- ja kenttätyössä käytetään riittävän monipuolisesti arkeologisia tutkimusmenetelmiä. Maakuntamuseolle toimitettua biologi Jyrki Matikaisen laatimaa raporttia ei voida pitää arkeologisena selvityksenä eikä liittää kaava-aineistoon, koska tekijältä puuttuu arkeologin koulutus.
Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Kaavaluonnos aineistoineen pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseolle
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Parkanon Tuuli Oy suunnittelee Parkanoon Takakangas‐Pihlajaharjun alueelle tuulivoimahanketta. Hankkeen suunnittelu toteutetaan laatimalla alueelle oikeusvaikutteinen yleiskaava sekä YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Hankealue sijaitsee noin 15 kilometriä Parkanon keskustasta luoteeseen, Vatajan kylän ja Pirttijärven välisellä alueella. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa enintään 14 tuulivoimalan ja niihin liittyvien huoltoteiden, maakaapeleiden ja sähköasema rakentaminen alueen luonto-olosuhteiden erityispiirteet huomioiden. Tavoitteena on myös vähentää rakentamisen mahdollisia kielteisiä ympäristövaikutuksia.
Takakangas-Pihlajaharjun oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinta etenee samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa. Maakuntamuseo on antanut lausunnon myös Takakangas‐Pihlajaharjun tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmasta (DIAR: 55/2022, 21.2.2022). Hankkeen Satakunnan puolelle ulottuvasta vaikutusalueesta vastaa Satakunnan museo. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja toteaa seuraavaa.
Takakangas-Pihlajaharjun hankealue sijoittuu osittain Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan merkitylle Tuulivoima-alueelle. Rakentamisen vaikutuksia on arvioitu alustavasti jo maakuntakaavaa laadittaessa. Hankealuetta on kuitenkin sittemmin laajennettu ja tuulivoimaloiden koko on kasvanut merkittävästi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on asianmukaisesti kirjattu hankkeen vaikutustenarvioinnin tärkeys sekä YVA-menettelyn yhteydessä tehtävät selvitykset, kuten näkymisalueanalyysi, kuvasovitteet voimaloiden näkymisestä ja arkeologinen selvitys, joita hyödynnetään kaavassa. Myös useiden muiden lähialueelle sijoittuvien tuulivoimahankkeiden ja syntyvien mahdollisten yhteisvaikutusten tarkastelun tarve on tunnistettu onnistuneesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman lukua 7 Vaikutusten arviointi tulisi kuitenkin vielä täydentää lisäämällä, että myös hankkeen vaikutuksia kulttuuriperintöön ja -ympäristöön, kuten arkeologiseen kulttuuriperintöön, rakennettuihin ympäristöihin ja kulttuurimaisemiin, arvioidaan MRL:n mukaisesti.
Hankealueella on metsätalouskäytössä olevaa metsää, ojitettuja soita, turvetuotantoalueita ja maatalouskäytössä olevaa peltoa. Alueelta ei valtakunnallisissa tai maakunnallisissa selvityksissä ole tunnistettu erityisiä maiseman tai rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Hankkeen maisemalliset vaikutukset ulottuvat kuitenkin 20-30 km suunnittelualueen ulkopuolelle, koska rakennettavaksi suunnitellut tuulivoimalat ovat kokonaiskorkeudeltaan jopa 300 metrisiä. Vaikutusalueella sijaitsevat mm. Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan selvityksissä tunnistetut maakunnallisesti arvokkaat Viinikanojan, Alaskylän, Linnankylän, Korhoskylän sekä Myllykylän ja Tarsian kulttuurimaisemat, Parkanon kirkon ympäristön ja vanhan raitin maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde Markkulan silta, sekä Kihniön keskustan paikallisesti merkittävät rakennettu kulttuuriympäristö ja Pyhäniemen maisemanähtävyys.
Kaavahankkeeseen ei rakennetun ympäristön tai maiseman osalta ole tarpeen laatia uusia perusinventointeja. Olemassa olevien selvitysten tarjoamat tiedot sekä huolellisesti laadittava näkymisalueanalyysi ja kuvasovitteet voimaloiden näkymisestä ovat riittäviä kaavan vaikutusten arvioimiseksi. Vaikutustenarviointi tulee ulottaa koko sille alueelle, johon 300 m korkeat tuulivoimalat tulisivat näkymään ja arvioida vaikutukset kaikkiin vaikutusalueelle sijoittuviin arvokohteisiin, joita ovat valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja kohteet (Museoviraston RKY-inventointi 2009), Pirkanmaan 2040 maakuntakaavan selvityksissä tunnistetut maakunnallisesti merkittävät rakennetun ympäristön kohteet ja alueet sekä kulttuurimaisemat ja valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet. Lisäksi tulee huomioida mahdolliset aiemmissa rakennetun ympäristön ja maiseman selvityksissä tunnistetut paikallisesti merkittävät kohteet. Tuulivoimarakentamisen visuaaliset vaikutukset kohdentuvat alueille, joilta avautuu avoimia näkymäakseleita kohti tuulivoima-aluetta. Tällaisia alueita ovat vesistöt, pellot sekä muut alueet, joilla maastonmuodot, puusto, rakennukset tai rakenteet eivät katkaise näkymiä.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueelta tunnetaan neljä arkeologista kohdetta: kaksi kiinteää muinaisjäännöstä - tervahauta Löyttyharju (mj-tunnus 1000025414) ja tervahauta Latikkalampi, johon liittyy lisäksi tervapirtin/hautakämpän jäännös (mj-tunnus 1000025413), - sekä kaksi muuta kulttuuriperintökohdetta, Latikkaharjun ja Latikkalammen hiiltämöt (mj-tunnus 1000043582 ja 1000043581). Kohteiden sijainti- ym. tiedot ovat saatavilla Museoviraston Kyppi.fi -tietopalvelusta ja siihen liittyvästä karttapalvelusta https://kartta.museoverkko.fi/ . Muinaismuistolailla rauhoitetut kohteet tulee merkitä kaavaan SM-merkinnällä sekä ottaa ympäristöineen huomioon maankäyttömerkintöjen suunnittelussa. Myös muut kulttuuriperintökohteet on syytä merkitä kaavaan (S-merkintä).
Pieni osa kaava-alueesta on tutkittu v. 2012 arkeologisessa inventoinnissa, jossa kaikki em. kohteet ovat löytyneet. Lisäksi lähes välittömästi alueen luoteispuolelta on löytynyt 10 pyyntikuoppaa käsittävä kiinteä muinaisjäännös (Kouranpääkangas, mj-tunnus 1000025389). Inventoinnin tulokset kertovat hyvin alueen arkeologisesta potentiaalista. Viimeistään 1700- ja 1800-luvun taitteessa alueen itäpuolelle on syntynyt historiallista talonpoikaisasutusta, johon liittyviä uusia elinkeinohistoriallisia kohteita saattaa löytyä kaava-alueelta. Vanhojen karttojen mukaan Kuivasjärven kylän 1800-luvun rajoihin liittyviä, kulttuuriperintökohteiksi tulkittavia rajamerkkejä tai niiden jäännöksiä voi löytyä hankealueen keski- ja pohjoisosasta. Kaava-alueen korkeusaseman ja vesistöhistorian perusteella myöskään kivikautisten, varhaismesoliittisten asuinpaikkojen löytymisen mahdollisuutta ei voida sulkea pois (erityisesti alueen pohjois-ja itäosissa). Noin 1 km hankealueesta luoteeseen sijaitsee kivikautinen asuinpaikka Karvia Iso-Koura. Lisäksi Maanmittauslaitoksen korkeusmallin mukaan kaava-alueella on paikoin havaittavissa kuoppamaisia ilmiöitä, jotka saattavat liittyä vanhoihin elinkeinoihin (esim. terva- tai hiilihaudat, pyyntikuopat, nauriskuopat, kellarit). Ilmiöt muodostavat paikoin huomionarvoisia ryhmiä/keskittymiä (esim. Iso-Nyrkän länsi- ja lounaisosassa tai -puolella, Takakankaan luoteispuolella).
Hankkeeseen liittyvässä arkeologisessa inventoinnissa on syytä keskittyä mainittuihin ennalta määriteltäviin potentiaalisiin alueisiin/kohteisiin. YVA-ohjelmassa esitetyistä tuulivoimaloiden paikoista huomiota on kiinnitettävä erityisesti Alkkianvuoren eteläreunan, Paunukankaan-Hauskasalon-Takakankaan alueen sekä Latikkanevan ja sen pohjoispuolen (Takamäen etäpuolen) kohteisiin kaapeli- ja tiereitteineen. Inventoinnissa on otettava huomioon sekä kiinteät muinaisjäännökset että muut kulttuuriperintökohteet. V. 2012 inventoinnissa tutkittujen alueiden tarkastaminen ei ole välttämätöntä; tutkittujen alueiden likimääräiset rajaukset on merkitty oheiseen liitekarttaan punaisella.
Maakuntamuseo pitää tärkeänä, että kaavan vaikutusten arviointi arkeologisen kulttuuriperinnön osalta perustuisi arkeologin suorittamaan, Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuvaatimusten (Museovirasto 2020) mukaisesti toteutettuun inventointiin, jonka esi- ja kenttätyössä käytetään riittävän monipuolisesti arkeologisia tutkimusmenetelmiä. Maakuntamuseolle toimitettua biologi Jyrki Matikaisen laatimaa raporttia ei voida pitää arkeologisena selvityksenä eikä liittää kaava-aineistoon, koska tekijältä puuttuu arkeologin koulutus.
Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Kaavaluonnos aineistoineen pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseolle