Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa asiakohdassa mainitusta hankkeesta. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa, että hankealue sijoittuu osin sekä Valkaman-Rienilän-Tupurlan ja Salmen arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin että Mouhijärven kirkonseudun ja Tupurlanjärven maakunnallisesti arvokkaalle kulttuurimaisema-alueelle. Pirkanmaan maakuntakaavan mukaan tulee kaikessa maankäytössä huolehtia, että alueen maisemalliset arvot säilyvät. Alueen ertyisinä arvoikkaina piirteinä voidaan mainita avoin viljelumaisema historiallisen kyläasutuksen ympärillä. Maan päälle tulevat rakenteet ja rakennelmat kuten muuntajat, tulee sijoittaa avoimen peltomaiseman ulkopuolelle, olevien rakennusten tai puuston suojiin. Suunnitelma tulee vielä tarkistaa Hermalantien ja Ryömäläntien varteen sijoitettujen muuntamoiden osalta. Lisäksi maakuntamuseo huomauttaa, että muuntaja tulisi sijoittaa Salmen kylän keskustassa, Ryömäläntien alkupäässä, paikalla olevan aidatun jätepisteen yhteyteen niin että maisemallinen vaikutus jäisi mahdollisimman pieneksi.

Suunniteltujen kaapelilinjojen kohdalla tai välittömässä läheisyydessä on tiedossa viisi kiinteää muinaisjäännöstä. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Muinaisjäännösalueet on merkitty oheisiin liitekarttoihin punaisella vonoviivoituksella. Muinaisjäännösten rajaukset perustuvat pääasiassa inventointitietoihin, ja kohteiden todellinen laajuus saattaa olla tunnettua suurempi. Maakuntamuseo kommentoi suunnitelman kaapelireittejä kohdekohtaisesti seuraavasti.

Salmen historiallinen asuinpaikka (mj-tunnus 1000017832). Alueelle suunniteltu kaapelilinja kulkee tiedossa olevan kiinteän muinaisjäännöksen kautta ja sen välittömässä läheisyydessä. Linjan toteuttamisen mahdollisuuden arviointi muinaismuistolain näkökulmasta vaatii sen tutkimista arkeologisin koekaivauksin ennen suunnitelman hyväksymistä. Ensisijaisena vaihtoehtona tulee kuitenkin tutkia mahdollisuutta siirtää linja riittävälle etäisyydelle kiinteästä muinaisjäännöksestä. Osa kaapelilinjasta on mahdollista toteuttaa ilman koetutkimuksia arkeologin valvonnassa (ks. karttaliite 1).

Ryömälän historiallinen asuinpaikka. Osittain autioitunut, oletettavasti varhaiskeskiajalla syntynyt kylänpaikka on tallennettu muinaisjäännösrekisteriin kiinteänä muinaisjäännöksenä tunnuksella 1000017833. Muinaisjäännösalueelle sijoittuvat kaapelilinjaosuudet tulee kaivaa arkeologin valvonnassa (ks. karttaliite 2).

Hermalan historiallinen asuinpaikka (mj-tunnus 1000017834). Suunniteltu kaapelilinja kulkee muinaisjäännösalueen pohjoispuolella, Hermalantien pohjoisreunalla. Jos linjan kaivutöiden yhteydessä tavataan nokimaata, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta tai palanutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §).

Lännempänä Hermalantien reunaan suunniteltu kaapelilinja sijoittuu Ala-Valkaman kivikautisen asuinpaikan (mj-tunnus 1000002353) kaakkoisreunaan. Linjan toteuttamisen mahdollisuuden arviointi vaatii sen tutkimista arkeologisin koekaivauksin ennen suunnitelman hyväksymistä liitekartan 3 mukaisesti. Tutkimuksia ei tarvita, jos kaapelikaivanto sijoitetaan tieojan pohjaan tai tien kohdalle.

Edellisestä kohteesta lounaaseen sijaitsee Valkaman historiallinen asuinpaikka (mj-tunnus 1000017835). Suunniteltu kaapelilinja kulkee muinaisjäännösalueen pohjoispuolella, Hermalantien luoteispuolella. Jos linjan kaivutöiden yhteydessä tavataan em. merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Suunnittelualueella kulkee kaksi historiallisesti merkittävää tielinjaa: Laidetie eli Ulvila-Tammerkoski-tie alueen itä- ja eteläosassa sekä Hämeen- tai Kyrönkankaantie länsiosassa. Edelleen käytössä olevilta osin tiet luokitellaan muiksi kulttuuriperintökohteiksi. Historialliseen tielinjaan saattaa sisältyä vanhoja tierakenteita ja rakennekerroksia, joiden arkeologinen dokumentointi on tärkeää alueen tiehistorian selvittämiseksi. Muinaismuistolain mukaan muinaisten huomattavien kulkuteiden ja siltojen jäännökset ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tämän vuoksi maakuntamuseo esittää historiallisten tielinjojen poikki kulkevien kaapelilinjojen kaivamista arkeologin valvonnassa oheisten karttaliitteiden 4 ja 5 mukaisesti Otamussillantien ja Nohkuantien kohdalla sekä Rieniläntien eteläpuolella. Suuntaporaamalla tai tunkkaamalla toteutettavat tienalitukset eivät vaadi valvontaa.

Historiallisen kartta-aineiston perusteella suunnittelualueen lounaisosaan, Nohkuanjärven ympäristöön suunniteltujen kaapelireittien varrella on sijainnut kaksi viimeistään 1900-luvun alussa perustettua ja myöhemmin autioitunutta torppaa, joita ei ole tarkastettu aikaisemmissa arkeologisissa inventoinneissa. Museoviraston ohjeistuksen perusteella 1800-luvun ja 1900-luvun alun autioituneet torpanpaikat ovat tulkittavissa kulttuuriperintökohteiksi, jotka muinaismuistolain rauhoittamien kohteiden ohella kuuluvat arkeologiseen perintöön ja joihin voi liittyä säilytettäviä kiinteitä rakenteita. GTK:n muinaisrantahavaintojen perusteella alueella kulkee Litorinameren aikainen muinaisrantaviiva, joten aluetta voidaan pitää potentiaalisena myös kivikautisten asuinpaikkojen löytymisen kannalta. Lisäksi maakuntamuseolle tulleen ilmoituksen mukaan Nohkuanjärven pohjoisrannalta on joskus löytynyt merkkejä järvimalmin nostosta ja käsittelystä. Tämän vuoksi maakuntamuseo pitää tärkeänä, että alueella suoritetaan kaapelireittien arkeologinen inventointi liitekartan 5 mukaisesti ennen suunnitelman hyväksymistä. Torpanpaikat on alustavasti paikannettu ja merkitty liitekarttaan vaaleanpunaisilla ympyröillä.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2016) ja muita Museoviraston ohjeita. Koekaivausten tavoitteena on selvittää luotettavasti kiinteän muinaisjäännöksen säilyneisyys ja tärkeimmät ominaispiirteet em. kaapelilinjaosuuksilla. Koekaivaustulosten perusteella maakuntamuseo arvioi jatkotutkimusten (varsinaisten kaivausten tai arkeologisen valvonnan) tai linjausmuutosten tarpeen. Jos arkeologisen valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tarve (MML 14 §). Työhankkeeseen liittyvistä muinaisjäännösten tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Inventointi-, koekaivaus- ja valvontaraportit tulee toimittaa maakuntamuseolle.