Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hanke koskee Lukkarlan vanhaa, arviolta noin 1800-luvun puolivälissä rakennettua asuinrakennusta. Rakenusta on muutettu ja laajennettu merkittävästi 1920-luvulla. Muutoksista huolimatta rakennus on säilyttänyt alkuperäiset, vaatimattoman käsityöläisasuinrakennuksen ominaispiirteensä. Pihapiiriin on rakentunut myös uudempaa rakennuskantaa, muun muassa vuonna 1969 valmistunut omakotitalo.

Lukkarla sijaitsee Historiallisen Sääksmäen valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä, Kelhin seuraintalon läheisyydessä. Lisäksi alue on maisemallisilta arvoiltaan valtakunnallisesti arvokasta Sääksmäen ja Tarttilan kulttuurimaisemaa. Alueella on Huittulan oikeusvaikutukseton yleiskaava, joka on hyväksytty vuonna 1982. Kaava on laadittu ennen nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia, mutta siinä on huomioitu kulttuuriympäristön arvoja muun muassa osoittamalla Lukkarlalle /s-merkintä, jonka mukaan kyseessä on "korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. - - - peruskorjaustoimenpiteiden sopeutumiseen ympäristöön on - kiinnitettävä erityistä huomiota".

Hankkeen tavoitteena on uusia rakennuksen ikkunat kuitenkin niin, että eteläjulkisivun sekä kuistin ikkunoista pohjoiskyljen ikkunaa lukuun ottamatta säästetään nykyinen lasitus. Itäjulkisivulla pohjoisin ikkuna muutettaisiin oveksi, ja länsijulkisivulla aiemmin laajennettu ikkuna-aukko palautettaisiin pienemmäksi. Lisäksi rakennuksen väri on tarkoitus muuttaa rusehtavan keltaisesta vaaleaksi. Rakennuksen ikkunat ovat kokeneet sen historian aikana muutoksia. Eteläpäädyssä ovat säilyneet vanhat, kuusiruutuiset ikkunat, muilta osin ikkunoita on muutettu kooltaan ja malliltaan. 

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa, että se on rakennetun ympäristön ja maiseman arvojen osalta hyväksyttävissä. Lukkarlan arvot liittyvät erityisesti sen edustavuuteen Kelhinharjun rinteen käsityöläisten ja mäkitupalaisten rakennetun ympäristön edustajana. Lukkarlan päärakenus on jo kokenut historiansa aikana muutoksia. Nyt suunnitellut muutokset ovat kiitettävän maltillisia ja rakennuksen yksinkertaiseen tyyliin sopeutuvia eivätkä uhkaa sen ymmärrettävyyttä.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että tien toisella puolella sijaitsee Rapolan keskiaikainen ja rautakautinen kiinteä muinaisjäännös (muinaisjäännöstunnus 908010001). Alueella on asuinpaikkoja, hautapaikkoja, kivirakenteita, kultti- ja tarinapaikkoja. Alue voi olla tiedossa olevaa laajempi.  Mikäli alueella tehdään kaivutöitä ja niiden yhteydessä tavataan nokista tai punertavaa maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §).

Laajemmista kaivutöistä kuten ojituksista, vesijohdoista tai viemäristä tulee ottaa yhteyttä Pirkanmaan maakuntamuseoon, joka harkitsee  kaivutöiden valvomista. Pieniin yksityisiin työhankkeisiin liittyviä arkeologisia tutkimuksia tehdään viranomaistyönä.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hanke koskee Lukkarlan vanhaa, arviolta noin 1800-luvun puolivälissä rakennettua asuinrakennusta. Rakenusta on muutettu ja laajennettu merkittävästi 1920-luvulla. Muutoksista huolimatta rakennus on säilyttänyt alkuperäiset, vaatimattoman käsityöläisasuinrakennuksen ominaispiirteensä. Pihapiiriin on rakentunut myös uudempaa rakennuskantaa, muun muassa vuonna 1969 valmistunut omakotitalo.

Lukkarla sijaitsee Historiallisen Sääksmäen valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä, Kelhin seuraintalon läheisyydessä. Lisäksi alue on maisemallisilta arvoiltaan valtakunnallisesti arvokasta Sääksmäen ja Tarttilan kulttuurimaisemaa. Alueella on Huittulan oikeusvaikutukseton yleiskaava, joka on hyväksytty vuonna 1982. Kaava on laadittu ennen nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia, mutta siinä on huomioitu kulttuuriympäristön arvoja muun muassa osoittamalla Lukkarlalle /s-merkintä, jonka mukaan kyseessä on "korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. - - - peruskorjaustoimenpiteiden sopeutumiseen ympäristöön on - kiinnitettävä erityistä huomiota".

Hankkeen tavoitteena on uusia rakennuksen ikkunat kuitenkin niin, että eteläjulkisivun sekä kuistin ikkunoista pohjoiskyljen ikkunaa lukuun ottamatta säästetään nykyinen lasitus. Itäjulkisivulla pohjoisin ikkuna muutettaisiin oveksi, ja länsijulkisivulla aiemmin laajennettu ikkuna-aukko palautettaisiin pienemmäksi. Lisäksi rakennuksen väri on tarkoitus muuttaa rusehtavan keltaisesta vaaleaksi. Rakennuksen ikkunat ovat kokeneet sen historian aikana muutoksia. Eteläpäädyssä ovat säilyneet vanhat, kuusiruutuiset ikkunat, muilta osin ikkunoita on muutettu kooltaan ja malliltaan. 

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa, että se on rakennetun ympäristön ja maiseman arvojen osalta hyväksyttävissä. Lukkarlan arvot liittyvät erityisesti sen edustavuuteen Kelhinharjun rinteen käsityöläisten ja mäkitupalaisten rakennetun ympäristön edustajana. Lukkarlan päärakenus on jo kokenut historiansa aikana muutoksia. Nyt suunnitellut muutokset ovat kiitettävän maltillisia ja rakennuksen yksinkertaiseen tyyliin sopeutuvia eivätkä uhkaa sen ymmärrettävyyttä.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että tien toisella puolella sijaitsee Rapolan keskiaikainen ja rautakautinen kiinteä muinaisjäännös (muinaisjäännöstunnus 908010001). Alueella on asuinpaikkoja, hautapaikkoja, kivirakenteita, kultti- ja tarinapaikkoja. Alue voi olla tiedossa olevaa laajempi.  Mikäli alueella tehdään kaivutöitä ja niiden yhteydessä tavataan nokista tai punertavaa maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §).

Laajemmista kaivutöistä kuten ojituksista, vesijohdoista tai viemäristä tulee ottaa yhteyttä Pirkanmaan maakuntamuseoon, joka harkitsee  kaivutöiden valvomista. Pieniin yksityisiin työhankkeisiin liittyviä arkeologisia tutkimuksia tehdään viranomaistyönä.