KOHDE 16.2. USKELANNIEMI

Aluekokonaisuus: Vanha liikekeskusta

ALUETIEDOT

Aluetyyppi: taajama, joki- ja järvimaisema

Ominaispiirteet, ilmiöt: historiallinen liikekeskusta

Säilyneisyys: kylänraitti, Siljantie, Laivataival

ALUEEN KUVAUS

Uskelanniemen alue on entinen Hämeenkyrön liikekeskusta, jonka läpi kulkeva maantie, nykyinen Siljantie, katkaistiin siirtämällä uusi silta vuonna 1947 uuden maantien myötä nykyiselle paikalleen. Vanha silta purettiin ja läpikulkuliikenne alueella loppui. Liiketoiminta siirtyi vähitellen uuden maantien varteen ja keskittyi 1960-luvun aikana nykyiseen paikkaansa, uuden keskustan tuntumaan, kirkon itäpuolelle. Vanhan liikekeskustan tuhoutumista pelättiin ja sen suojeluntarpeista kirjoitettiin jo 1970-luvun alussa (Hämeenkyrön Sanomat 10.8.1973). Juhani Kuitusen vuonna 1997 laatima inventointi kertoo, että osa alueen vanhasta rakennuskannasta oli tuolloin uhanalaisia. Pahimmat uhkakuvat jäivät toteutumatta ja ennen vilkkaan laivaväylän varrella sijainneen vanhan liikekeskuksen aluerakenne ja keskeiset rakennuskohteet ovat suurelta osin säilyneet.

Uskelanniemen ensimmäinen rakennus oli Kanttori Kupilaisen vuonna 1884 itselleen rakennuttama asuinrakennus. Sen jälkeen alueelle rakennettiin useita asuinrakennuksia, käsityöläisten verstaita, leipomo ja muita liikerakennuksia sekä vuonna 1907 nuorisoseurantalo Kyrölä, ja paloasema vuonna 1949. Vanha kulkutautisairaala purettiin ilmeisesti vuoden 1970 paikkeilla ja tilalle rakennettiin 1990-luvun taitteessa matala tiilirunkoinen omakotitalo. Kyrölän seurojentalo paloi vuonna 1969 ja koristeellisen rakennuksen tilalle rakennettiin uusi, pieni matala niin ikään Kyrölä-niminen kokoontumistila 1970-luvun taitteessa. Vanhan keskustan kaakkoispuolelle on syntynyt runsaasti uudisasutusta.

Siljantien ja ja Laivataipaleen varrelta inventoitiin 12 kiinteistöä, entisiä liike- ja asuinkiinteistöjä sekä entinen kansakoulu, vanha paloasema, seurojentalo Kyrölä ja vanha sillan paikka

1. Hämeenkyrön Sillankorva 108-421-6-8, ent. kirkonkylän kansakoulu

2. Välimaa 108-436-5-18

3. Koskinen 108-436-5-11, lohkottu Uskelan Salosesta 1933

4. Virtanen 108-436-5-

5. Osala 108-436-5-44, lohkottu Uskelan Salosesta 1933

6. Jokiranta 108-421-5-5, lohkottu Vanhapappilasta 1933

7. Rauhasalo 108-436-5-42, ent. matkustajakoti

8. Notko 108-436-5-20, lohkottu Uskelan Salosesta 1927 Kalle ja Mimmi Nummiselle, ent. Nummisen leipomo

9. Laivaranta 108-436-19-0, paloasema

10. Kyrölä 108-436-5-124

11. Kallela 108-436-5-55, lohkottu Uskelan Salosesta 1950

12. Järvi 108-421-2-1, vanha sillan paikka

Hämeenkyrön sillankorvan kiinteistö on osa Frantsilan yrttitilan toimintaa ja käsittää Hämeenkyrön vanhimman, ulkoasultaan uusrenessanssityylisen kansakoulurakennuksen vuodelta 1875 sekä ulkorakennuksen.

Välimaa, Koskinen ja Virtanen ovat 1900-luvun taitteen ja alkupuolen asuinkiinteistöjä eri aikoina kunnostetuissa asuissaan. Päärakennukset ovat hirsirunkoisia, satulakattoisia

Osala on 1900-luvun taitteen liikerakennus, joka toimi mm. Hämeenkyrön osuuskauppana. Hirsirunkoisen rakennuksen ulkoasu on säilynyt rakentamisajankohtansa 1910 aikaisessa asussa.

Jokiranta on entinen Mattilan kauppa, jonka päärakennus sekä hirsirunkoinen ulkorakennus ovat julkisivuiltaan niin ikään 1900-luvun alkupuolen asussa.

Rauhasalo on 1928 rakennettu huvilamainen, mansardikattoinen, julkisivuiltaan rakentamisajankohtansa tyylinen rakennus, joka on toiminut muun muassa käräjätupana ja matkustajakotina.

Notko tunnetaan Nummisen leipomona, jonka rakennusvuosi on 1900. Siljantien ja Laivataipaleen risteyksessä sijaitsevaa rakennusta on kunnostettu vanhaa kunnioittaen.

Laivaranta käsittää laajan alueen Uskelannieman lounaisosassa, jossa ennen oli höyrylaivalaituri. Vuonna 1949 rantaan rakennettiin paloasema, joka edelleen on jäljellä alkuperäisenä.

Kyrölän kiinteistöön kuuluu nykyisin 1970-luvun taitteen tietämillä rakennettu matala rankorunkoinen, loivasti satulakattoinen kokoontumistila, joka rakennettiin vuonna 1969 paikalta palaneen huvilamaisen nuorisoseurantalon Kyrölän tilalle. Uutta Kyrölää kehystää laaja kenttämäinen piha-alue.

Kallelan kiinteistöön kuuluu entinen pankin rakennus 1920-luvulta, jossa on jyrkkä aumakatto ja huvilamainen ulkoasu. Rakennus on pääosin alkuperäisen tyylinen.

Järven kiinteistö käsittää uuden, matalan tiilirunkoisen päärakennuksen lisäksi vanha sillan paikan, johon vanha maantienlinjaus nykyisin päättyy.

(Lähde: Hämeenkyrön osayleiskaavainventointi 2017 - Kirkonkylästä ja maataloudesta modernismiin, Hämeenkyrön ja Kyröskosken taajamaksi, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 2017. Osa 3, taajama, Kohde 16.2. Uskelanniemi, vanha liikekeskusta, s.11-16.)

Alueen säilyttäminen nykyisellään, rakennustapaohjeet, uuden rakentaminen, täydennysrakentaminen harkittava huolella, uusien materiaalien ja tyylien tuominen alueelle ei ole suotavaa.

Muutoksensietokyky ja säilymisen edellytykset: ei kestä muutosta: aluerakenne, rakennuskanta

(Lähde: Hämeenkyrön osayleiskaavainventointi 2017 - Kirkonkylästä ja maataloudesta modernismiin, Hämeenkyrön ja Kyröskosken taajamaksi, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 2017. Osa 3, taajama, Kohde 16.2. Uskelanniemi, vanha liikekeskusta, s.11-16.)