Tampereen kaupunki pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Kaavaehdotus on laadittu luonnosvaihtoehdon ”Valttius” pohjalta. Maakuntamuseo on antanut lausunnot hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (75/2013) ja kaavaluonnoksesta (DIAR: 149/2014).
Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa maakuntamuseo kehotti kaavoittajaa kiirehtimään Tampereen kantakaupungin avointen maisemien selvityksen valmistumista. Kyseinen selvitys on nyt julkaistu ja on strategisen yleiskaavan tarpeisiin riittävä. Keskustan osalta selvitys tuo esiin erityisesti merkittäviä näkymäakseleita ja kaukomaisemia sekä korostaa osaltaan Tammerkosken alueen arvoja. Kaavaehdotuksen valinnat eivät ole suorassa ristiriidassa selvityksen kanssa, mutta selvitys lisää kehitysalueista erityisesti Särkänniemen, Onkiniemen ja Mustalahden, Ratinan suvannon, Eteläpuiston sekä Kaupin sairaalan kulttuuriympäristöjen painoarvoja. Kulttuuriympäristön arvojen vaalimiseen on kaavaehdotuksessa käytetty yleismääräystä. Määräykseen tulee lisätä vielä edellytys maisemallisten arvojen huomioimisesta tarkemmassa suunnittelussa. Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat (2015) -selvitys samoin kuin maakunnallisia kulttuuriympäristöarvoja koskevat selvitykset Pirkanmaan maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt (2006) ja Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi (2013) olisi syytä mainita kaavaselostuksessa.
Kaava-alueen arkeologinen inventointi on myös valmistunut. Inventoinnissa on todettu seitsemän kiinteää muinaisjäännöstä sekä 12 muuta arkeologisen perinnön kohdetta, joista yhdeltä on kesän 2015 aikana tehdyissä koetutkimuksissa myös todettu kiinteä muinaisjäännös (inventointikohde 2 - Frenckellin kalkkiruukki). Lisätietoja kohteesta saa koetutkimuksen tekijältä (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy). Kiinteät muinaisjäännökset tulee merkitä kaavakarttaan kohdemerkinnällä sm (Muinaismuistokohde), johon liitetään määräys: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää museoviranomaiselta.
Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa maakuntamuseo totesi myös, että niin valtakunnalliset, maakunnalliset kuin paikallisetkin kulttuuriympäristöarvot tulisi huomioida kaavan yleismääräyksessä ja kaikki kaava-alueen kulttuuriympäristöarvot tulisi koota yhdeksi, kaavaselostukseen liitettäväksi teemakartaksi. Tältä osin kaavaselostus on kehittynyt esitettyyn suuntaan. Arvokkaat kulttuuriympäristöt -teemakarttaan tulisi pyrkiä vielä lisäämään maisemallisesti arvokkaat näkymät. Lisäksi kartasta puuttuu arkeologinen kohde Tammerkoski (Koski) (inventointikohde 19). Edellä mainittu kohde 2 Frenckellin kalkkiruukki on merkittävä kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Lisäksi kartan kaikki arkeologiset kohteet on numeroitava ja luettelo niistä on lisättävä selostukseen.
Maakuntamuseo huomauttaa, että kaavaselostuksen Lähtökohdat-luvusta puuttuu kulttuuriympäristöä koskeva osio. Asianmukainen kuvaus kulttuuriympäristön arvoista ja rakenteesta on lisättävä tekstiin, ja samaan yhteyteen on sijoitettava edellä mainittu teemakartta.
Kaavaselostuksessa kaavamerkintöjä on avattu kaavakarttaa perusteellisemmin. Tältä osin kaupunkiympäristön kehittämisvyöhykkeellä sijaitsevan Yleisen sairaalan valtakunnalliset kulttuuriympäristöarvot ovat jääneet mainitsematta, kaavaselostuksessa puhutaan vain paikallisista arvoista. Samoin asuntovaltaisen täydennysrakentamisen vyöhykkeistä Amurin kuvauksesta puuttuu maininta Pyynikinrinteen valtakunnallisista arvoista sekä Amurin museokorttelin ja Taidemuseon voimassa olevan maakuntakaavan mukaisista maakunnallisista arvoista. Eteläpuiston täydennysrakennusvyöhykkeen kulttuuriympäristöarvoja luonnehditaan ”paikallisesti arvokkaiksi”, mikä ei myöskään ole perusteltua. Pispalanharjun-Pyynikinharjun maisema on valtakunnallisesti arvokas, Hämeenpuiston eteläpää on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja Frenckellin kalkkiruukkiin liittyvä muinaisjäännös on ainoa laatuaan koko maakunnassa. Ydinkeskustan kehittämisvyöhykkeen kuvauksesta tiedot kulttuuriympäristöarvoista puuttuvat kokonaan. Edellä mainitut asiat tulee korjata kaavaselostukseen ja huomioida myös vaikutusten arvioinnissa. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että arvokkaiden kohteiden nimeäminen ei tässä yhteydessä ole välttämätöntä, mutta alueiden suunnittelua varten on tärkeää mainita, mikäli kehittämisalueilla on niin paikallisia, maakunnallisia kuin valtakunnallisiakin arvoja.
Kaavan vaikutustenarvioinnissa on tuotu monipuolisesti esiin myös muita kaavan kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia sekä mahdollisuuksia haittavaikutusten hallitsemiseen. Maakuntamuseo toi luonnoksesta antamassaan lausunnossa esiin erityisesti yliopiston ja Yleisen sairaalan, Koukkuniemen sekä Kaupin sairaalan alueiden kulttuurihistoriallisten arvojen ja kaavassa esitettyjen kehitysmahdollisuuksien väliset mahdolliset ristiriidat. Tältä osin kaavaratkaisun haasteet ovat siirtyneet kaavaehdotukseen, mikä edellyttää asemakaavavaiheessa lisäselvityksiä ja yleiskaavan toteuttamismahdollisuuksien tarkempaa arviointia.
Arkeologisen perinnön suojelun näkökulmasta ristiriitoja kaavan ohjaaman maankäytön muutoksen kanssa voi syntyä ydinkeskustan, Eteläpuiston ja Särkänniemen-Onkiniemen-Mustalahden alueille, jotka on merkitty kaavaehdotukseen täydennysrakentamisen tai kehittämisen vyöhykkeiksi. Ristiriitatilanteiden ennakointi ja selvitystarpeiden tunnistaminen jatkosuunnittelussa edellyttävät yllä mainittujen suojelumerkintöjen (sm) lisäämistä yleiskaavaan. Museo pitää tärkeänä myös viittaamista em. teemakarttaan kaavan yleismääräyksen Kulttuuriympäristö-osiossa. Tällä tavalla myös muiden arkeologisten kulttuuriperintökohteiden sekä muiden teemakarttaan merkittyjen kulttuuriympäristöarvojen huomiointi varmistetaan.
Vaikutusten arvioinnin mukaan Eteläpuiston täydennysrakentamisalue on uhka Frenckellin kalkkiruukin jäännöksille. Alueen maankäyttömerkintää tulee siten muuttaa tältä osin. Kiinteä muinaisjäännös tulee merkitä kaavakarttaan sen säilymisen turvaamiseksi. Ratinan suvannon ranta-alueiden maankäyttömerkinnät eivät arvioinnin mukaan sitovasti turvaa arkeologisia arvoja. Maankäyttö- ja kehitysmerkintöjen muuttamisen mahdollisuutta tulee siis vielä tutkia myös tämän alueen arkeologisten kohteiden osalta. Kaavan vaikutuksia Tammerkosken historialliseen kylän-, kartanon- ja markkinapaikkaan (arkeologinen inventointikohde 19) ei ole arvioitu riittävästi. Arviointia on täydennettävä myös tältä osin. Lisäksi ko. luvun (7.7) otsikkoa on täydennettävä arkeologisen kulttuuriperinnön osalta.
Päivitetty kaavaehdotus ja sen täydennetty selostus tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon nähtäväksi ja mahdollista lausuntoa varten. Myös kaavan hyväksymispäätös valitusosoituksineen tulee toimittaa maakuntamuseoon viipymättä. Vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta suunnitelmasta tulee pyytää Museoviraston lausunto.