Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kauppakatu 10:n rakennus (entinen ylioppilastalo), sen piharakennus sekä sisäpihan piha-aluetta kunnostetaan ja uudistetaan. Maakuntamuseo on antanut ennakkolausunnon kohteen suojelutilanteesta, kulttuurihistoriallisista arvoista ja tulevassa peruskorjaushankkeessa huomioitavista seikoista (Diar. 306/2023, 30.6.2023). Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen lupa-aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Vuonna 1901 valmistuneen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Gustav Nyström Pohjoismaiden Yhdyspankin pankkitaloksi. Rakennus muutettiin virastokäyttöön 1930-luvun lopulla, ja se lahjoitettiin Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan käyttöön 1960-luvulla. Ylioppilaskunnan toimisto muutti rakennuksesta vuonna 2013. Piharakennus valmistui vuonna 1902 ja on myös Nyströmin suunnittelema. Voimassa oleva asemakaava on vuodelta 2015, jossa entinen ylioppilastalo sekä sen pihalla sijaitseva, samanikäinen talousrakennus on suojeltu merkinnällä sr-8: ”Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.”

Asemakaavan suojelumerkintä perustuu Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -teokseen sekä asemakaavanmuutosta varten laadittuun korttelisuunnitelmaan (Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2013). Lisäksi kohde on osa Kauppakadun maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (Pirkanmaan liitto, 2016).

Lupahakemuksen jättöhetkellä voimassa olleen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) 118 § mukaan ”rakennuksen korjaus- ja muutostyössä [-] on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella”. Lisäksi 117 § mukaan ”korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön”. Entinen pankkirakennuksen alkuperäinen luonne on säilynyt niin ulkoasussa kuin keskeisissä sisätiloissa. Vaikka kaavan suojelumääräyksessä sisätiloja ei erikseen mainita, ovat ne sisällytettävissä rakennuksen rakennustaiteellisesti merkittäviin ominaispiirteisiin.

Maakuntamuseo huomautti aiemmassa lausunnossaan, että rakennuksesta tulisi laatia rakennushistoriaselvitys. Maakuntamuseo pitää erittäin valitettavana, ettei selvitystä ole laadittu. Laadukas rakennushistoriaselvitys mahdollistaisi suunnitelmien arvioimisen suhteessa rakennuksen ominaispiirteiden turvaamiseen, mitä myös edellä mainittujen maankäyttö- ja rakentamislain pykälien voidaan katsoa edellyttävän. Rakennushistoriaselvitys olisi myös dokumentoinut rakennuksen nykytilan ennen muutoksia. Nyt korvaamatonta tietoa rakennuksen historiasta, muutoksista ja materiaaleista tullaan menettämään. Lisäksi rakennushistoriallinen selvitys toimisi rakennuksen ylläpidon oppaana pitkälle tulevaisuuteen.

Suunnitelmissa esitetään muutoksia sekä entisen ylioppilastalon että piharakennuksen julkisivuihin ja sisätiloihin sekä piha-alueeseen. Entisen Ylioppilastalon Kauppakadulle avautuva eteläjulkisivu on säilynyt huomattavan alkuperäisenä. Suurimmat muutokset koskevat kadun ja sisäpihan välisen porttikongin rakentamista ja itäpuolisen sisäänkäynnin lisäämistä 1930-luvun lopussa. Lupa-aineiston perusteella julkisivu kunnostetaan, eikä rakennusosia, kuten alkuperäisiä ikkunoita, vaihdeta, mitä maakuntamuseo pitää erittäin myönteisenä. Rakennuksen julkisivu rakennusosineen tulee kunnostaa perinteisiä menetelmiä ja materiaaleja käyttämällä. Julkisivurappaus tulee kunnostaa kalkkipitoisiin laasteihin perustuvana kolmikerrosrappauksena ja pintakäsittelyltään kosteutta läpäisevänä. Kipsiset koristeaiheet tulee tarvittaessa käsitellä säänkestäviksi perinteisellä, ei-kiiltävällä öljykyllästeellä ja puurakenteiset ikkunat tulee säilyttää ja kunnostaa. Mikäli ikkunoissa ilmenee laajoja lahovaurioita, tulee ne korvata kaikin tavoin alkuperäistä vastaavilla (mm. espanjolettisalvat). Sisäikkunoiden puitteisiin on mahdollista kunnostuksen yhteydessä lisätä lämpölasielementti.

Rakennuksen sisäpihan puoleinen pohjoisjulkisivu on luonteeltaan katujulkisivua sekundäärisempi. Kuitenkin myös tällä julkisivulla ovat säilyneet mm. alkuperäiset tai niitä vastaavat puuikkunat sekä alkuperäisen pankkisalin kohdalla oleva rotunda-tyyppinen erkkeriosa. Maakuntamuseo katsoi ennakkolausunnossaan, että sisäpihan puoleiseen julkisivuun voidaan tehdä vähäisiä muutoksia hissin lisäämiseksi. Nyt sisäpihan julkisivuun eteen esitetään rakennettavaksi lasitettu terassi sekä rotundaerkkerin molemmin puolin kokonaan tai osin lasiset porrashuoneet, joista idänpuoleiseen umpinaiseen osaan liittyy myös hissi. Hissin käsittävä osa tulee kätkemään taakseen osan rakennuksen ikkunoista.

Entisen pankkisalin kohdalle sijoitettu rotundaerkkeri on keskeinen osa rakennuksen pihajulkisivua. Lasitettu terassi sijoittuu rotundaerkkerin ympärille, entisen pankkisalin korkeiden ikkunoiden alapuolelle maantasokerrokseen. Vaikka kyseiset rotundaerkkerin korkeat ikkunat eivät muutoksissa peitykään, rakennuksen korkotasoista johtuen suhteellisen matalaksi jäävä lasitettu terassi on mittasuhteiltaan kömpelö ja muuttaa rakennuksen ulkoasua. Maakuntamuseo katsoo, että sekundäärisenä julkisivuna sisäpihan puoli kestää katujulkisivua paremmin muutoksia, mutta asemakaavan suojelumerkintä kuitenkin koskee myös pihajulkisivua.

Esitetyt pihajulkisivun muutokset muuttavat merkittävästi sen mittasuhteita ja peittävät osan rakennuksen alkuperäisistä tai niitä vastaavista puuikkunoista. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan hissin rakentaminen sisäpihan julkisivulle on hyväksyttävissä esitettyjen suunnitelmien mukaisesti. Maakuntamuseo kyseenalaistaa usean porrashuoneen tarpeellisuuden sekä niiden ja lasitetun terassin sijoittamisen peittämään osaa pihajulkisivun alkuperäisiä ikkunoita ja rotundaerkkeriä. Muutokset ovat osin ristiriidassa rakennuksen suojelumerkinnän kanssa ja niitä tulisi maltillistaa. Rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot säilyisivät paremmin, mikäli lasitettu terassi sijoitettaisiin piha-alueelle ja liitettäisiin rakennukseen kattamattomalla terassoinnilla. Mahdollisten laajennusten ja terassien toteutuksessa tulisi kiinnittää huomiota korkeatasoisiin materiaaleihin ja tarkkaan detaljointiin mm. vanhojen ja uusien osien liittymäkohdissa ja vedenpoistojärjestelmissä.

Rakennuksen katujulkisivussa säilyy konesaumapeltikate sekä kattoikkunat eikä uusia läpivientejä esitetä kyseiselle kattolappeelle, mitä maakuntamuseo pitää onnistuneena ratkaisuna. Sisäpihan puoleisesta vesikatemateriaalista ei ole esitetty tarkkaa tietoa, ja piirustusmerkintöjen perusteella se eroaa katujulkisivun vesikatteesta. Mikäli vesikate on tarpeen uusia, tulee se toteuttaa kokonaisuudessaan nykyistä vastaavana kuumasinkittynä konesaumapeltikattona tai kuparipeltikattona. Katolle sijoitettavat läpiviennit tulee sijoittaa ja muotoilla vanhan rakennuksen katolle luontevasti savupiippuja muistuttaviksi. Rakennuksen ullakolle sijoitetaan uusi ilmanvaihtokonehuone. Konehuone toteutetaan aineiston perusteella kokonaan nykyisen vaipan sisään, mitä maakuntamuseo pitää tärkeänä.

Entisen ylioppilastalon sisätilat kunnostetaan tai uusitaan koko rakennuksen osalta. Ensimmäiseen kerrokseen ei toteuteta muutoksia pois lukien kerroksen läpi kulkeva tekniikka. Näin ollen ensimmäisen kerroksen keskeiset sisätilat, mm. eteishalli, pääportaikko ja entinen pankkisali arvokkaine ominaispiirteineen vaikuttaisivat säilyvän  ennallaan, mitä maakuntamuseo pitää erittäin kannatettavana. Toisessa kerroksessa puretaan tilojen 212–215 väliseinät, jotta muodostuisi yksi suurempi sali. Toisen kerroksen tilajako sekä huoneiden väliovet koristelistoineen ovat säilyneet oletettavasti alkuperäisinä. Maakuntamuseo pitää esitettyä muutosta rakennuksen sisätilojen rakennustaiteellisia arvoja merkittävästi heikentävänä. Historiallisesti arvokkaassa, suojellussa rakennuksessa uuden käytön mahdollistamisenkin yhteydessä tulisi säilyttää rakennuksen ominaispiirteet, mm. alkuperäisenä säilynyt tilajako ja huoneiden muodostama tilasarja sekä runsaasti detaljoidut väliovet kehyksineen.

Kellarikerroksen wc-tilat, sosiaalitilat ja keittiötilat sekä muut kosteat tilat pintoineen remontoidaan ja saneerataan täysin, tekniikka uusitaan kokonaisuudessaan ja laitteet ja kalusteet tarvittaessa. Nämä muutokset ovat hyväksyttävissä. Kellarikerroksessa säilyvät asiakastilojen arvokkaimmat piirteet, tiilimuuratut sisäpinnat sekä entinen pankkiholvi.

Piharakennusta koskee sama suojelumääräys kuin entistä ylioppilastaloa. Rakennuksen muutostöissä tulisi vaalia ja kunnostavaa vanhaa sekä toteuttaa mahdolliset uudet osat väritykseltään ja materiaaleiltaan korvattavia osia vastaavina. Piharakennuksen vesikate uusitaan saumapeltikatteena ja julkisivut kunnostetaan. Lisäksi piharakennuksen pohjoisemmat ovet uusitaan. Pirkanmaan maakuntamuseo tarkentaa, että vesikattomateriaalina tulee myös tässä käyttää perinteistä kuumasinkittyä konesaumapeltiä.

Aineistoon sisältyy sekä pää- että piharakennuksen julkisivuväritystä esittävät kuvat. Niiden perusteella julkisivuväritys säilyisi nykyisen kaltaisena. Ennakkolausunnossa ja 19.12.2024 pidetyssä työneuvottelussa maakuntamuseo on suositellut julkisivujen väritutkimuksen laatimista ja värityksen palauttamista lähemmäs alkuperäistä. Nykyinen väritys ei ole rakennusajalle tyypillinen. Värityksen säilyttäminen on hyväksyttävää, mutta maakuntamuseo korostaa, että mikäli rakennusten julkisivurappaukset uusitaan kauttaaltaan, tuhoutuvat aiemmat värisävyt, eikä väritutkimusta sen jälkeen enää ole mahdollista teettää. Rakennusten merkittävät kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot huomioiden väritutkimus olisi ollut tärkeää laatia jo peruskorjaussuunnittelun alkuvaiheessa.

Suunnitteluratkaisussa pihalle on sijoitettu autopaikoitusta ja laatoitusta. Lisäksi sisäpihan puut on tarkoitus poistaa. Piha on menettänyt historialliset piirteensä, eikä siihen kohdistu suojelumääräyksiä, joten pihaa koskeviin muutoksiin maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa. Myöskään arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Lupahakemuksen aineistot ovat osin puutteelliset ja tulkinnanvaraiset. Niistä ei yksiselitteisesti käy ilmi, mitkä materiaalit ja rakennusosat säilytetään tai soveltuvatko valitut materiaalit historialliseen rakennukseen. Aineistoa tulisi näiltä osin tarkentaa ja suunnitelmia kehittää edellä kuvatusti. Muokatut lupakuvat pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten. Tarvittaessa asiassa voidaan järjestää työneuvottelu.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kauppakatu 10:n rakennus (entinen ylioppilastalo), sen piharakennus sekä sisäpihan piha-aluetta kunnostetaan ja uudistetaan. Maakuntamuseo on antanut ennakkolausunnon kohteen suojelutilanteesta, kulttuurihistoriallisista arvoista ja tulevassa peruskorjaushankkeessa huomioitavista seikoista (Diar. 306/2023, 30.6.2023). Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen lupa-aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Vuonna 1901 valmistuneen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Gustav Nyström Pohjoismaiden Yhdyspankin pankkitaloksi. Rakennus muutettiin virastokäyttöön 1930-luvun lopulla, ja se lahjoitettiin Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan käyttöön 1960-luvulla. Ylioppilaskunnan toimisto muutti rakennuksesta vuonna 2013. Piharakennus valmistui vuonna 1902 ja on myös Nyströmin suunnittelema. Voimassa oleva asemakaava on vuodelta 2015, jossa entinen ylioppilastalo sekä sen pihalla sijaitseva, samanikäinen talousrakennus on suojeltu merkinnällä sr-8: ”Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.”

Asemakaavan suojelumerkintä perustuu Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -teokseen sekä asemakaavanmuutosta varten laadittuun korttelisuunnitelmaan (Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2013). Lisäksi kohde on osa Kauppakadun maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (Pirkanmaan liitto, 2016).

Lupahakemuksen jättöhetkellä voimassa olleen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) 118 § mukaan ”rakennuksen korjaus- ja muutostyössä [-] on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella”. Lisäksi 117 § mukaan ”korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön”. Entinen pankkirakennuksen alkuperäinen luonne on säilynyt niin ulkoasussa kuin keskeisissä sisätiloissa. Vaikka kaavan suojelumääräyksessä sisätiloja ei erikseen mainita, ovat ne sisällytettävissä rakennuksen rakennustaiteellisesti merkittäviin ominaispiirteisiin.

Maakuntamuseo huomautti aiemmassa lausunnossaan, että rakennuksesta tulisi laatia rakennushistoriaselvitys. Maakuntamuseo pitää erittäin valitettavana, ettei selvitystä ole laadittu. Laadukas rakennushistoriaselvitys mahdollistaisi suunnitelmien arvioimisen suhteessa rakennuksen ominaispiirteiden turvaamiseen, mitä myös edellä mainittujen maankäyttö- ja rakentamislain pykälien voidaan katsoa edellyttävän. Rakennushistoriaselvitys olisi myös dokumentoinut rakennuksen nykytilan ennen muutoksia. Nyt korvaamatonta tietoa rakennuksen historiasta, muutoksista ja materiaaleista tullaan menettämään. Lisäksi rakennushistoriallinen selvitys toimisi rakennuksen ylläpidon oppaana pitkälle tulevaisuuteen.

Suunnitelmissa esitetään muutoksia sekä entisen ylioppilastalon että piharakennuksen julkisivuihin ja sisätiloihin sekä piha-alueeseen. Entisen Ylioppilastalon Kauppakadulle avautuva eteläjulkisivu on säilynyt huomattavan alkuperäisenä. Suurimmat muutokset koskevat kadun ja sisäpihan välisen porttikongin rakentamista ja itäpuolisen sisäänkäynnin lisäämistä 1930-luvun lopussa. Lupa-aineiston perusteella julkisivu kunnostetaan, eikä rakennusosia, kuten alkuperäisiä ikkunoita, vaihdeta, mitä maakuntamuseo pitää erittäin myönteisenä. Rakennuksen julkisivu rakennusosineen tulee kunnostaa perinteisiä menetelmiä ja materiaaleja käyttämällä. Julkisivurappaus tulee kunnostaa kalkkipitoisiin laasteihin perustuvana kolmikerrosrappauksena ja pintakäsittelyltään kosteutta läpäisevänä. Kipsiset koristeaiheet tulee tarvittaessa käsitellä säänkestäviksi perinteisellä, ei-kiiltävällä öljykyllästeellä ja puurakenteiset ikkunat tulee säilyttää ja kunnostaa. Mikäli ikkunoissa ilmenee laajoja lahovaurioita, tulee ne korvata kaikin tavoin alkuperäistä vastaavilla (mm. espanjolettisalvat). Sisäikkunoiden puitteisiin on mahdollista kunnostuksen yhteydessä lisätä lämpölasielementti.

Rakennuksen sisäpihan puoleinen pohjoisjulkisivu on luonteeltaan katujulkisivua sekundäärisempi. Kuitenkin myös tällä julkisivulla ovat säilyneet mm. alkuperäiset tai niitä vastaavat puuikkunat sekä alkuperäisen pankkisalin kohdalla oleva rotunda-tyyppinen erkkeriosa. Maakuntamuseo katsoi ennakkolausunnossaan, että sisäpihan puoleiseen julkisivuun voidaan tehdä vähäisiä muutoksia hissin lisäämiseksi. Nyt sisäpihan julkisivuun eteen esitetään rakennettavaksi lasitettu terassi sekä rotundaerkkerin molemmin puolin kokonaan tai osin lasiset porrashuoneet, joista idänpuoleiseen umpinaiseen osaan liittyy myös hissi. Hissin käsittävä osa tulee kätkemään taakseen osan rakennuksen ikkunoista.

Entisen pankkisalin kohdalle sijoitettu rotundaerkkeri on keskeinen osa rakennuksen pihajulkisivua. Lasitettu terassi sijoittuu rotundaerkkerin ympärille, entisen pankkisalin korkeiden ikkunoiden alapuolelle maantasokerrokseen. Vaikka kyseiset rotundaerkkerin korkeat ikkunat eivät muutoksissa peitykään, rakennuksen korkotasoista johtuen suhteellisen matalaksi jäävä lasitettu terassi on mittasuhteiltaan kömpelö ja muuttaa rakennuksen ulkoasua. Maakuntamuseo katsoo, että sekundäärisenä julkisivuna sisäpihan puoli kestää katujulkisivua paremmin muutoksia, mutta asemakaavan suojelumerkintä kuitenkin koskee myös pihajulkisivua.

Esitetyt pihajulkisivun muutokset muuttavat merkittävästi sen mittasuhteita ja peittävät osan rakennuksen alkuperäisistä tai niitä vastaavista puuikkunoista. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan hissin rakentaminen sisäpihan julkisivulle on hyväksyttävissä esitettyjen suunnitelmien mukaisesti. Maakuntamuseo kyseenalaistaa usean porrashuoneen tarpeellisuuden sekä niiden ja lasitetun terassin sijoittamisen peittämään osaa pihajulkisivun alkuperäisiä ikkunoita ja rotundaerkkeriä. Muutokset ovat osin ristiriidassa rakennuksen suojelumerkinnän kanssa ja niitä tulisi maltillistaa. Rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot säilyisivät paremmin, mikäli lasitettu terassi sijoitettaisiin piha-alueelle ja liitettäisiin rakennukseen kattamattomalla terassoinnilla. Mahdollisten laajennusten ja terassien toteutuksessa tulisi kiinnittää huomiota korkeatasoisiin materiaaleihin ja tarkkaan detaljointiin mm. vanhojen ja uusien osien liittymäkohdissa ja vedenpoistojärjestelmissä.

Rakennuksen katujulkisivussa säilyy konesaumapeltikate sekä kattoikkunat eikä uusia läpivientejä esitetä kyseiselle kattolappeelle, mitä maakuntamuseo pitää onnistuneena ratkaisuna. Sisäpihan puoleisesta vesikatemateriaalista ei ole esitetty tarkkaa tietoa, ja piirustusmerkintöjen perusteella se eroaa katujulkisivun vesikatteesta. Mikäli vesikate on tarpeen uusia, tulee se toteuttaa kokonaisuudessaan nykyistä vastaavana kuumasinkittynä konesaumapeltikattona tai kuparipeltikattona. Katolle sijoitettavat läpiviennit tulee sijoittaa ja muotoilla vanhan rakennuksen katolle luontevasti savupiippuja muistuttaviksi. Rakennuksen ullakolle sijoitetaan uusi ilmanvaihtokonehuone. Konehuone toteutetaan aineiston perusteella kokonaan nykyisen vaipan sisään, mitä maakuntamuseo pitää tärkeänä.

Entisen ylioppilastalon sisätilat kunnostetaan tai uusitaan koko rakennuksen osalta. Ensimmäiseen kerrokseen ei toteuteta muutoksia pois lukien kerroksen läpi kulkeva tekniikka. Näin ollen ensimmäisen kerroksen keskeiset sisätilat, mm. eteishalli, pääportaikko ja entinen pankkisali arvokkaine ominaispiirteineen vaikuttaisivat säilyvän  ennallaan, mitä maakuntamuseo pitää erittäin kannatettavana. Toisessa kerroksessa puretaan tilojen 212–215 väliseinät, jotta muodostuisi yksi suurempi sali. Toisen kerroksen tilajako sekä huoneiden väliovet koristelistoineen ovat säilyneet oletettavasti alkuperäisinä. Maakuntamuseo pitää esitettyä muutosta rakennuksen sisätilojen rakennustaiteellisia arvoja merkittävästi heikentävänä. Historiallisesti arvokkaassa, suojellussa rakennuksessa uuden käytön mahdollistamisenkin yhteydessä tulisi säilyttää rakennuksen ominaispiirteet, mm. alkuperäisenä säilynyt tilajako ja huoneiden muodostama tilasarja sekä runsaasti detaljoidut väliovet kehyksineen.

Kellarikerroksen wc-tilat, sosiaalitilat ja keittiötilat sekä muut kosteat tilat pintoineen remontoidaan ja saneerataan täysin, tekniikka uusitaan kokonaisuudessaan ja laitteet ja kalusteet tarvittaessa. Nämä muutokset ovat hyväksyttävissä. Kellarikerroksessa säilyvät asiakastilojen arvokkaimmat piirteet, tiilimuuratut sisäpinnat sekä entinen pankkiholvi.

Piharakennusta koskee sama suojelumääräys kuin entistä ylioppilastaloa. Rakennuksen muutostöissä tulisi vaalia ja kunnostavaa vanhaa sekä toteuttaa mahdolliset uudet osat väritykseltään ja materiaaleiltaan korvattavia osia vastaavina. Piharakennuksen vesikate uusitaan saumapeltikatteena ja julkisivut kunnostetaan. Lisäksi piharakennuksen pohjoisemmat ovet uusitaan. Pirkanmaan maakuntamuseo tarkentaa, että vesikattomateriaalina tulee myös tässä käyttää perinteistä kuumasinkittyä konesaumapeltiä.

Aineistoon sisältyy sekä pää- että piharakennuksen julkisivuväritystä esittävät kuvat. Niiden perusteella julkisivuväritys säilyisi nykyisen kaltaisena. Ennakkolausunnossa ja 19.12.2024 pidetyssä työneuvottelussa maakuntamuseo on suositellut julkisivujen väritutkimuksen laatimista ja värityksen palauttamista lähemmäs alkuperäistä. Nykyinen väritys ei ole rakennusajalle tyypillinen. Värityksen säilyttäminen on hyväksyttävää, mutta maakuntamuseo korostaa, että mikäli rakennusten julkisivurappaukset uusitaan kauttaaltaan, tuhoutuvat aiemmat värisävyt, eikä väritutkimusta sen jälkeen enää ole mahdollista teettää. Rakennusten merkittävät kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot huomioiden väritutkimus olisi ollut tärkeää laatia jo peruskorjaussuunnittelun alkuvaiheessa.

Suunnitteluratkaisussa pihalle on sijoitettu autopaikoitusta ja laatoitusta. Lisäksi sisäpihan puut on tarkoitus poistaa. Piha on menettänyt historialliset piirteensä, eikä siihen kohdistu suojelumääräyksiä, joten pihaa koskeviin muutoksiin maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa. Myöskään arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Lupahakemuksen aineistot ovat osin puutteelliset ja tulkinnanvaraiset. Niistä ei yksiselitteisesti käy ilmi, mitkä materiaalit ja rakennusosat säilytetään tai soveltuvatko valitut materiaalit historialliseen rakennukseen. Aineistoa tulisi näiltä osin tarkentaa ja suunnitelmia kehittää edellä kuvatusti. Muokatut lupakuvat pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten. Tarvittaessa asiassa voidaan järjestää työneuvottelu.