Puukirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Hämeenkyrön vanhassa ydinkeskustassa mäellä sijaitseva Hämeenkyrön kirkko muodostaa kauas näkyvän maamerkin. 1700-luvun lopulla rakennettu päätytornillinen puukirkko on varustettu kapeilla poikkisakaroilla. Rakennuksen alkuperäinen uusklassinen asu on muuttunut myöhemmissä korjauksissa, etenkin 1880-luvulla jolloin tornia muutettiin ja jatkettiin sakaristoa.

Kirkkosalia kattavat puuholvit. Alttaritaulun on maalannut J.Z. Blackstadius 1849. Kirkon kellot ovat vuosilta 1776, 1797 ja 1932.

Kirkon läheisyydessä on Hämeenkyrön vanhin hautausmaa. Kirkkojärven rannalla sijaitsevalla hautausmaalla on 1895 rakennettu kappeli lähellä vanhan kirkon paikkaa. Pappila sijaitsee kirkonmäen juurella maantien kaarteessa. Myöhäisempiren kaudelta oleva pappila toimii nykyisin seurakuntatilana. Kirkkoaukion laidassa on kruununmakasiini.

(Lähde: kyppi.fi)

Hämeenkyrön seurakunta perustettiin 1200-luvun lopulla. Hämeenkyrö syntyi Ikaalisten erottua Kyröstä ja Hämeenkyröön rakennettiin ensimmäinen kirkko 1644. Tämä torniton pitkäkirkko purettiin 1824.

Hämeenkyrön nykyinen kirkko rakennettiin 1780-1782 Tukholman yli-intendentin virastossa laadittujen suunnitelmien mukaan. Tuolloin kirkon paikaksi valittiin pappilasta lohkaistu alue pappilan luoteispuolella. Kirkko vuorattiin vaakalaudoituksella 1829 ja sen ikkunat muutettiin yläosaltaan kaareviksi 1846. Torni sai nykyisen muotonsa 1881. Sakaristo siirrettiin pohjoissakarasta nykyiselle paikalleen itäsakaraan rakennusmestari Wettervikin johdolla tehdyssä muutostöissä 1900. Samalla uusittiin myös kirkon alttarijärjestely. Nykyasunsa kirkko sai 1965, jolloin Pentti Turunen vastasi korjaus- ja maalaussuunnitelmista.

Kirkkoa ympäröivä hautausmaa on peräisin 1870-luvulta. Kruununmakasiini rakennettiin 1820 ja kirkkoherranpappila, joka oli senaattori ja fennomaanipoliitikko Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen nuoruudenkoti, valmistui 1849.

(Lähde: kyppi.fi)