Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Sähkölaitoksen alue Ratinassa liittyy keskeisesti Tampereen kaupungin sähkölaitoksen historiaan ja kaupungin infrastruktuurin kehitykseen. Alueen vanhin rakennus, höyryvoima-asema, on valmistunut 1919 Lambert Pettersonin suunnitelmien mukaan. Rakennuksen myöhempiä laajennuksia ovat suunnitelleet mm. Bertel Strömmer (1938) ja Seppo Rihlama (1955). Rakennuskokonaisuus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-8: "Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy."

Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen 18 § mukaan tontin ja rakennuksen valaistus tulee toteuttaa siten, että valolaitteiden sijoitus, suuntaus ja valoteho lisäävät alueen turvallisuutta eivätkä häiritse alueen asukkaita, alueella liikkuvia tai naapurialueita. Julkisivuvalaistuksen tulee tukea rakennuksen luonnetta ja sen kaupunkikuvallista merkitystä. Näkyvien valaisinten tulee soveltua kunkin alueen kaupunkikuvaan. Lämpötalon julkisivuvalaistuksen toteutussuunnitelman mukaan valaisimet ovat melko pienikokoisia ja/tai huomaamattomia. Julkisivut on havainnekuvissa valaistu rakennusosien arkkitehtuurista riippuen laajojen alueiden ”valopesulla” sekä tiettyjen yksityiskohtien korostamista voimakkaammalla valolla. Perusratkaisu on onnistunut ja sitä on testattu koevalaisulla. Valaistussuunnitelma sisältää myös mahdollisuuden eri väriteemojen käyttöön esimerkiksi juhlapäivien yhteydessä, mikä on hyvä tapa elävöittää kaupunkikuvaa. Rakennuksen eteläpäädyssä säilytetään vanha pallovalaisin ja julkisivun yläosaan lisätään taustavalaistuin kirjaimin teksti "Tampereen sähkölaitos". Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo että suunnitelmat ovat näiltä osin asianmukaisia.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut valaistussuunnitelmaan ja toteaa, että sillä ei ole suunnitelmasta Lämpötalon kulttuurihistoriallisten arvojen osalta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Sähkölaitoksen alue Ratinassa liittyy keskeisesti Tampereen kaupungin sähkölaitoksen historiaan ja kaupungin infrastruktuurin kehitykseen. Alueen vanhin rakennus, höyryvoima-asema, on valmistunut 1919 Lambert Pettersonin suunnitelmien mukaan. Rakennuksen myöhempiä laajennuksia ovat suunnitelleet mm. Bertel Strömmer (1938) ja Seppo Rihlama (1955). Rakennuskokonaisuus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-8: "Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy."Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen 18 § mukaan tontin ja rakennuksen valaistus tulee toteuttaa siten, että valolaitteiden sijoitus, suuntaus ja valoteho lisäävät alueen turvallisuutta eivätkä häiritse alueen asukkaita, alueella liikkuvia tai naapurialueita. Julkisivuvalaistuksen tulee tukea rakennuksen luonnetta ja sen kaupunkikuvallista merkitystä. Näkyvien valaisinten tulee soveltua kunkin alueen kaupunkikuvaan. Lämpötalon julkisivuvalaistuksen toteutussuunnitelman mukaan valaisimet ovat melko pienikokoisia ja/tai huomaamattomia. Julkisivut on havainnekuvissa valaistu rakennusosien arkkitehtuurista riippuen laajojen alueiden ”valopesulla” sekä tiettyjen yksityiskohtien korostamista voimakkaammalla valolla. Perusratkaisu on onnistunut ja sitä on testattu koevalaisulla. Valaistussuunnitelma sisältää myös mahdollisuuden eri väriteemojen käyttöön esimerkiksi juhlapäivien yhteydessä, mikä on hyvä tapa elävöittää kaupunkikuvaa. Rakennuksen eteläpäädyssä säilytetään vanha pallovalaisin ja julkisivun yläosaan lisätään taustavalaistuin kirjaimin teksti "Tampereen sähkölaitos". Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo että suunnitelmat ovat näiltä osin asianmukaisia.Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut valaistussuunnitelmaan ja toteaa, että sillä ei ole suunnitelmasta Lämpötalon kulttuurihistoriallisten arvojen osalta huomautettavaa.