Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Sorrilan koulu on eri-ikäisistä rakennuksista koostuva kokonaisuus. Vanhin olemassa olevista rakennuksista on vuonna 1920 valmistunut puukoulu. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat alakansakoulua varten vuonna 1931 rakennettu uusklassistinen kivikoulu ja vuonna 1952 suurten ikäluokkien tarpeisiin valmistunut jälleenrakennuskauden kivirakenteinen pääkoulu. Hankkeen tavoitteena on purkaa 50-luvun koulurakennus, jotta alueelle voitaisiin rakentaa uusi yhtenäiskoulu. Ratkaisusta on tehty päätös kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa. Valkeakosken kaupungin tavoitteena on keskittää eteläisen keskustan opetustoiminta Sorrilan koulun tontille.
Rakennetun ympäristön selvitys keskustan osayleiskaavaa varten (FCG, 2016) toteaa, että Sorrilan koulun rakennuskanta muodostaa kerroksellisen kokonaisuuden, jonka rakennukset ilmentävät hyvin muutoksia koulujärjestelmässä. Kaikki rakennukset edustavat hyvin rakennusajankohdilleen tyypillisiä koulurakennusten piirteitä. Sorrilan koulu on myös ainoa vastaava, Valkeakosken keskustan alueella säilynyt kerroksinen koulukokonaisuus. Inventoinnissa Sorrilan koulu on arvotettu tärkeäksi / maakunnallisesti merkittäväksi ja alueen koulurakennukset suositellaan säilyttämään. Alueen rakennuskannan ajallista kerroksellisuutta suositellaan vaalimaan ja rakennusten korjauksissa huomioimaan niiden tyypilliset piirteet kuten käytetyt materiaalit ja julkisivusommittelu sekä säilyneet yksityiskohdat kuten ikkunat ja ovet.
Sorrilan koulu sijaitsee vuonna 1982 hyväksytyn Valkeakosken eteläisen keskustan yleiskaavan alueella. Yleiskaavassa koulun aluetta koskee merkintä PY/s: "Julkisten palveluiden ja hallinnon alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella oleva rakennuskanta tulee säilyttää." Koulun alueen asemakaava on hyväksytty seuraavana vuonna 1983. Asemakaavassa koulun rakennuksille ei ole osoitettu suojelumerkintöjä eikä se näin ollen noudata valmistumistaikanaan tuoreen yleiskaavan ohjausta. Asemakaava on iäkäs eikä sitä laadittaessa ole huomioitu kulttuuriympäristön arvoja nykyisen Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Tuorein, valmisteilla olevaa Valkeakosken keskustan osayleiskaavaa varten laadittu rakennusinventointi osoittaa Sorrilan koululla olevan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että nykyinen asemakaava on koulurakennusten suojelutilanteen osalta vanhentunut eikä koulun purkamispäätöstä voida perustaa asemakaavan ratkaisuun.
Lupapisteeseen on liitetty seuraavat, rakennuksesta teetetyt kuntoselvitykset: Kuntotutkimus; Rakenteet, sisäilma ja LVIA-tekniikka (Inspecta 15.11.2016, päivitetty 28.11.2016), Haitta-ainekartoitus (Inspecta 13.12.2016) sekä Kantavien rakenteiden kuntotutkimus ja kantavuusselvitys (Kiwa Inspecta 15.3.2021). Lupahakemuksen liitteenä on lisäksi hankkeen taustoja valottava, päiväämätön ja allekirjoittamaton Lausunto, jossa viitataan muun muassa rakennuksessa 2016-2017 toteutettuihin tiivistyskorjauksiin sekä vuonna 2019 tehtyihin sisäilmaston seurantamittauksiin, joista ei kuitenkaan ole käytettävissä raporttia. Selvitysten perusteella koulun laaja-alaisimmat ongelmat liittyvät sen rakentamisaikakaudelle tyypillisesti kellarin maanvastaisten rakenteiden kosteuteen sekä välipohjien osin mikrobivaurioituneisiin eristeisiin. Kohteessa on myös puutteita muun muassa hulevesien hallinnassa, ilmanvaihdossa sekä rakenteiden ilmantiiveydessä, lisäksi havaittiin joitakin mahdollisesti sisäilmaoireilua aiheuttavia teollisten kuitujen lähteitä. Asbestia todettiin olevan laaja-alaisesti ainoastaan kouluosan luokkahuoneiden lattioiden pintarakenteissa, muita haitta-aineita ei havaittu mainittavia määriä. Käytettävissä olevien kuntoselvitysten perusteella koulurakennus on kunnostettavissa. Joiltain osin vaadittavat toimenpiteet ovat laajoja, mutta pääasiassa kunnostustöitä voidaan pitää tavanomaisena osana rakennuksen pitkäjänteistä ylläpitoa.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että arkeologisen kulttuuriperinnön osalta sillä ei ole hankkeesta huomautettavaa. Sen sijaan rakennetun kulttuuriympäristön osalta Sorrilan koulun 1950-luvun osalla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Koulualueen asemakaava on kulttuuriympäristön suojelun osalta vanhentunut, jolloin lupapäätöksen ratkaiseminen sen perusteella ei ole mahdollista. Maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukaan "Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella." Luvan myöntäminen Sorrilan koulun 50-luvun osan purkamiselle johtaisi edellä mainitun pykälän rikkomiseen. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo vastustaa purkamisluvan myöntämistä. Maakuntamuseo katsoo, että rakennus on kunnostettavissa ja että sitä voidaan sen kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottaen kehittää siten, että se soveltuu oppimisympäristöksi myös tuleville koululaisille. Mikäli Sorrilan koulun alueelle on tarpeen suunnitella merkittäviä muutoksia, asia tulisi tutkia asemakaavaprosessilla.
Lupapäätös valitusosoituksineen tulee toimittaa viipymättä Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Sorrilan koulu on eri-ikäisistä rakennuksista koostuva kokonaisuus. Vanhin olemassa olevista rakennuksista on vuonna 1920 valmistunut puukoulu. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat alakansakoulua varten vuonna 1931 rakennettu uusklassistinen kivikoulu ja vuonna 1952 suurten ikäluokkien tarpeisiin valmistunut jälleenrakennuskauden kivirakenteinen pääkoulu. Hankkeen tavoitteena on purkaa 50-luvun koulurakennus, jotta alueelle voitaisiin rakentaa uusi yhtenäiskoulu. Ratkaisusta on tehty päätös kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa. Valkeakosken kaupungin tavoitteena on keskittää eteläisen keskustan opetustoiminta Sorrilan koulun tontille.
Rakennetun ympäristön selvitys keskustan osayleiskaavaa varten (FCG, 2016) toteaa, että Sorrilan koulun rakennuskanta muodostaa kerroksellisen kokonaisuuden, jonka rakennukset ilmentävät hyvin muutoksia koulujärjestelmässä. Kaikki rakennukset edustavat hyvin rakennusajankohdilleen tyypillisiä koulurakennusten piirteitä. Sorrilan koulu on myös ainoa vastaava, Valkeakosken keskustan alueella säilynyt kerroksinen koulukokonaisuus. Inventoinnissa Sorrilan koulu on arvotettu tärkeäksi / maakunnallisesti merkittäväksi ja alueen koulurakennukset suositellaan säilyttämään. Alueen rakennuskannan ajallista kerroksellisuutta suositellaan vaalimaan ja rakennusten korjauksissa huomioimaan niiden tyypilliset piirteet kuten käytetyt materiaalit ja julkisivusommittelu sekä säilyneet yksityiskohdat kuten ikkunat ja ovet.
Sorrilan koulu sijaitsee vuonna 1982 hyväksytyn Valkeakosken eteläisen keskustan yleiskaavan alueella. Yleiskaavassa koulun aluetta koskee merkintä PY/s: "Julkisten palveluiden ja hallinnon alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella oleva rakennuskanta tulee säilyttää." Koulun alueen asemakaava on hyväksytty seuraavana vuonna 1983. Asemakaavassa koulun rakennuksille ei ole osoitettu suojelumerkintöjä eikä se näin ollen noudata valmistumistaikanaan tuoreen yleiskaavan ohjausta. Asemakaava on iäkäs eikä sitä laadittaessa ole huomioitu kulttuuriympäristön arvoja nykyisen Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Tuorein, valmisteilla olevaa Valkeakosken keskustan osayleiskaavaa varten laadittu rakennusinventointi osoittaa Sorrilan koululla olevan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että nykyinen asemakaava on koulurakennusten suojelutilanteen osalta vanhentunut eikä koulun purkamispäätöstä voida perustaa asemakaavan ratkaisuun.
Lupapisteeseen on liitetty seuraavat, rakennuksesta teetetyt kuntoselvitykset: Kuntotutkimus; Rakenteet, sisäilma ja LVIA-tekniikka (Inspecta 15.11.2016, päivitetty 28.11.2016), Haitta-ainekartoitus (Inspecta 13.12.2016) sekä Kantavien rakenteiden kuntotutkimus ja kantavuusselvitys (Kiwa Inspecta 15.3.2021). Lupahakemuksen liitteenä on lisäksi hankkeen taustoja valottava, päiväämätön ja allekirjoittamaton Lausunto, jossa viitataan muun muassa rakennuksessa 2016-2017 toteutettuihin tiivistyskorjauksiin sekä vuonna 2019 tehtyihin sisäilmaston seurantamittauksiin, joista ei kuitenkaan ole käytettävissä raporttia. Selvitysten perusteella koulun laaja-alaisimmat ongelmat liittyvät sen rakentamisaikakaudelle tyypillisesti kellarin maanvastaisten rakenteiden kosteuteen sekä välipohjien osin mikrobivaurioituneisiin eristeisiin. Kohteessa on myös puutteita muun muassa hulevesien hallinnassa, ilmanvaihdossa sekä rakenteiden ilmantiiveydessä, lisäksi havaittiin joitakin mahdollisesti sisäilmaoireilua aiheuttavia teollisten kuitujen lähteitä. Asbestia todettiin olevan laaja-alaisesti ainoastaan kouluosan luokkahuoneiden lattioiden pintarakenteissa, muita haitta-aineita ei havaittu mainittavia määriä. Käytettävissä olevien kuntoselvitysten perusteella koulurakennus on kunnostettavissa. Joiltain osin vaadittavat toimenpiteet ovat laajoja, mutta pääasiassa kunnostustöitä voidaan pitää tavanomaisena osana rakennuksen pitkäjänteistä ylläpitoa.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että arkeologisen kulttuuriperinnön osalta sillä ei ole hankkeesta huomautettavaa. Sen sijaan rakennetun kulttuuriympäristön osalta Sorrilan koulun 1950-luvun osalla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Koulualueen asemakaava on kulttuuriympäristön suojelun osalta vanhentunut, jolloin lupapäätöksen ratkaiseminen sen perusteella ei ole mahdollista. Maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukaan "Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella." Luvan myöntäminen Sorrilan koulun 50-luvun osan purkamiselle johtaisi edellä mainitun pykälän rikkomiseen. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo vastustaa purkamisluvan myöntämistä. Maakuntamuseo katsoo, että rakennus on kunnostettavissa ja että sitä voidaan sen kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottaen kehittää siten, että se soveltuu oppimisympäristöksi myös tuleville koululaisille. Mikäli Sorrilan koulun alueelle on tarpeen suunnitella merkittäviä muutoksia, asia tulisi tutkia asemakaavaprosessilla.
Lupapäätös valitusosoituksineen tulee toimittaa viipymättä Pirkanmaan maakuntamuseoon.