Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnot Pohjoissuunnan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (DIAR: 8/2015), kehityskuvasta (DIAR: 39/2018) sekä luonnoksesta (DIAR: 700/2019). Maakuntamuseo pyysi ja sai Valkeakosken kaupungilta lisäaikaa kaavaehdotusta kommentoivalle lausunnolleen 2.10.2020 saakka. Pohjoissuunnan osayleiskaavan tavoitevuosi on 2040, ja kaava laaditaan oikeusvaikutteisena aluevarauskaavana. Valkeakosken kaupungin tavoitteena on kehittää aluetta kaupungin pääkasvusuuntana sekä työpaikkojen että asumisen osalta. Suunnitelma osoittaa uusia ja tiivistettäviä asuinalueita, jotka mahdollistavat noin 1.500 uuden pientaloasukkaan sijoittumisen kaava-alueelle. Lisäksi osoitetaan alueita kerrostalovaltaiselle rakentamiselle (noin 700 asukasta). Uusi asuinrakentaminen sijoittuisi erityisesti Vanhakylän ja Lotilan alueille.

Kaavan tavoitteena mainitaan asianmukaisesti myös merkittävien kulttuurihistoriallisten arvojen turvaaminen. Tältä osin kaavaan sisältyy kuitenkin merkittäviä puutteita kaavan selvitysaineistojen ja niiden myötä kaavan ohjausvaikutuksen ja vaikutusten arvioinnin osalta. Kaava-alueelta ei ole laadittu yleiskaavaa varten rakennetun ympäristön selvitystä, vaan kaavaratkaisu perustuu ainoastaan valtakunnallisten ja maakunnallisten arvoalueiden selvityksiin sekä yksittäisiin ja suppea-alaisiin, aiempia kaavoja varten laadittuihin selvityksiin, jotka eivät ole nähtävillä kaavaehdotuksen yhteydessä ja joita ei ole toimitettu Pirkanmaan maakuntamuseoon. Maakuntamuseo on todennut nämä selvitysaineistoja koskevat puutteet kaikissa aiemmissa lausunnoissaan, tuloksetta.

Pirkanmaan maakuntamuseo painottaa, että Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan: "Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia." Lisäksi velvoitteita riittävään selvittämiseen päätöksentekoa varten tulee Hallintolaista (31. §).

Pohjoissuunnan osayleiskaavan alueella on useita maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä (Valkeakosken keskusta ja asuinalueet / Antinniemi ja Lempääläntien varsi, Lempääläntien pistetalot, Roukko ja Yhtyneiden alue, Vääränkoivuntien asuinalue sekä Lotilan kartanon alue) sekä valtakunnallisesti arvokkaat Mäntylän ja Roukonperän asuinalueet osana Valkeakosken tehtaat ja yhdyskunta -aluekokonaisuutta. Näiden tunnistettujen arvoalueiden lisäksi Pohjoissuunnan osayleiskaavan alueella on edustavia aluekokonaisuuksia 1900-luvun lopun eri vuosikymmeniltä, maisemallisesti merkittäviä avoimia viljely- ja laidunalueita, oppilaitosten ja päiväkotien muodostamaa julkista rakentamista sekä asuntomessujen synnyttämiä ympäristöjä, joihin voi sisältyä tavanomaista laadukkaampaa suunnittelua tai uusia innovaatioita edustavia ratkaisuja. Kaikilla edellä mainituilla ominaispiirteillä on todennäköisesti vähintään paikallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista arvoa, ja ainakin osa arvoista on todennäköisesti niin merkittäviä, että ne tulisi huomioida osayleiskaavaratkaisussa. Pienimuotoisemmatkin muutokset vaikuttavat rakennetun ympäristön aluekokonaisuuksien arvoihin, ja laajan uuden pientaloalueen sijoittaminen Vanhakylän peltomaisemiin tulee vääjäämättä muuttamaan täysin alueen ympäristön ja todennäköisesti ainakin voimakkaasti heikentämään sen väljää, sotien jälkeistä maaseudulle sijoittuvaa asuinrakentamista ilmentävää kulttuuriympäristöä. Vanhakylässä on voimassa 2005 hyväksytty osayleiskaava, jossa maiseman arvoja on pyritty huomioimaan, mutta tämäkin kaava on rakennetun ympäristön selvitysten osalta puutteellinen eikä sisällä rakennettua ympäristöä koskevia suojelumääräyksiä. Pirkanmaan maakuntamuseo on tuonut puutteet esiin Vanhakylän osayleiskaavaehdotusta koskeneessa lausunnossaan (DIAR. 53/5423/2005). Toinen alue, jonka kulttuuriympäristöön kaava tulee suoranaisesti ja merkittävästi vaikuttamaan, on Lotila, jonka peltoalueelle osoitetaan kaavassa kerrostalovaltainen asuinalue. Kaavan vaikutustenarviointi on näiden keskeisten muutosalueiden osalta ylimalkaista. Kulttuuriympäristön arvojen ja voimakkaan uudisrakentamistavoitteen välisen ristiriidan vain todetaan siirtyvän asemakaavatasolle ilman että kaavaratkaisun vaikutuksia kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja arvoihin olisi lainkaan arvioitu. Vaikutusten arvioinnin puutteellisuus johtuu puutteellisista selvityksistä.

Pohjoissuunnan osayleiskaavaehdotus on Maankäyttö- ja rakennuslain vastainen, koska se ei perustu koko kaava-alueen kattavaan rakennetun ympäristön selvitykseen. Kaava-alueen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä on olemassa vain hyvin yleispiirteistä, maakuntakaavaa ja RKY-luetteloa varten laadittua tietoa. Maankäytön suunnittelujärjestelmän tarkoitus on kuitenkin tarkentua kaavatasoittain yleispiirteisemmältä tasolta (maakuntakaava) tarkemmalle tasolle (yleiskaava) siirryttäessä. Yleiskaava puolestaan ohjaa yksityiskohtaisinta tasoa, asemakaavaa. Saman tarkentumisen tulee näkyä myös kaavan selvitysaineistoissa. Mäntylän ja Roukonperän alueita koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan alueiden käytössä tulee huolehtia valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. Ympäristöministeriön, Suomen kuntaliiton ja Museoviraston laatimassa muistiossa Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen huomioon ottaminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä (VN/7642/2020) todetaan, että: "Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt -inventointiin sisältyvät alueiden kuvaukset ovat tärkeitä kaavoituksen lähtökohtia. Niiden täydentäminen ja syventäminen on tarpeen alueiden ominaisluonteen ja erityispiirteiden esiin tuomiseksi eri kaavatasojen edellyttämällä tarkkuudella." Lisäksi todetaan, että "Aloitettaessa kaavan laatimista valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalle alueelle on syytä kiinnittää erityistä huomiota kaavojen lähtötietojen ja perusselvitysten riittävyyteen ja ajantasaisuuteen ottaen huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Jos selvitykset eivät mahdollista alueen tai kohteen ominaisluonteen ja erityispiirteiden tunnistamista sekä näiden arviointia, on niitä syytä täydentää."

Suuresta osasta Pohjoissuunnan yleiskaava-aluetta ei ole lainkaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitysaineistoa, ja maakunnallisten ja valtakunnallisten arvoalueiden osalta aineisto on liian yleispiirteistä toimiakseen yleiskaavan riittävänä selvitysaineistona. Vanhankylän ja Lotilan alueilta Valkeakosken kaupungilla on kaavaselostuksen mukaan käytössään tarkempaa selvitysaineistoa, mutta sitäei ole saatavilla kaavan nähtävillä olevan aineiston yhteydessä. Kaavaluonnoksen palauteraportissa todetaan, että Lotilan alueen selvitys toimitetaan maakuntamuseolle. Näin ei kuitenkaan ole toimittu. Osayleiskaava-alueen eteläisimmästä osasta on laadittu inventointi Valkeakosken keskustan osayleiskaavaa varten, mutta sitä ei mainita kaavaselostuksessa. Palauteraportissa Valkeakosken kaupunki perustelee rakennetun ympäristön selvitysten puuttumista kaavan strategisuudella. Käytännössä kaavaratkaisu kuitenkin perustuu selvärajaisiin aluevarauksiin ja niitä koskeviin, suunnittelua melko yksityiskohtaisestikin (esim. AK-merkinnässä maantasokerrosten suunnittelun ohjaaminen) ohjaaviin kaavamääräyksiin. Tässä kontekstissa kulttuuriympäristöä koskevien merkintöjen puutteiden ei voida katsoa johtuvan kaavan yleispiirteisestä luonteesta vaan puutteista arvojen selvittämisessä tai päätöksestä olla huomioimatta niitä osana kaavaratkaisua.

Vanhankylän ydinaluetta koskevaa merkintää lukuun ottamatta Pohjoissuunnan osayleiskaavan tarkastelutaso ei rakennetun ympäristön arvojen osalta ole lainkaan tarkentunut Pirkanmaan maakuntakaavan tasosta. Tällöin osayleiskaavan asemakaavaan kohdistuva ohjausvaikutus jää rakennetun ympäristön osalta puutteelliseksi, eikä kaava myöskään täytä tavoitettaan alueen kulttuurihistoriallisten arvojen turvaamisesta, koska se ei tunnista ja välitä yleiskaavassa merkityksellistä tietoa paikallisista rakennetun ympäristön arvoista asemakaavoitukseen. Tällöin on mahdollista, että paikallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö jää täysin huomioimatta alueen asemakaavoituksessa ja maankäytön ohjauksessa. Asemakaavoituksen lisäksi tietoja tarvitaan myös lupapäätösten valmisteluun ennen ajantasaisten asemakaavojen laatimista alueelle. Vaikka osayleiskaava ensi sijassa ohjaisikin uudisrakentamisen pääpainoa tietyille alueille Lotilaan ja Vanhaankylään, kaava tulee käytännössä toimimaan kulttuuriympäristöarvojen vaalimisen ja eri hankkeiden vaikutustenarvioinnin välineenä koko alueellaan. Pohjoissuunnan alueella on voimassa useita alueiden alkuperäisiä asemakaavoja, jotka eivät lähtökohtaisesti huomioi rakennetun ympäristön suojelutarpeita.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Pohjoissuunnan osayleiskaava on todennäköisesti Maankäyttö- ja rakennuslain 1 §:n (lain yleinen tavoite) vastainen, koska se ei luo edellytyksiä paikallisesti arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen kulttuurisesti kestävälle kehitykselle. Tältä osin kaavan vaikutusten arviointi on mahdotonta, koska paikallisia arvoja ei ole selvitetty. Alueen laajuuden, pitkään jatkuneen maankäytön ja alueellisen vastuumuseon asiantuntija-arvion perusteella on kuitenkin pidettävä todennäköisenä, että kaava-alueella on paikallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Pohjoissuunnan osayleiskaava on näiltä osin myös Maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n vastainen, koska se ei lähtökohtaisesti täytä momentin 3 vaatimaa tavoitetta rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaalimisesta, sekä lain 39 §:n 8. momentin vastainen, koska kaavaa laadittaessa ei ole yleiskaavan tehtävän huomioiden riittävässä määrin huomioitu rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaalimista. Koska kaavan selvitysaineistot ovat puutteellisia, lain määräämää arviointia kaavan vaikutuksista ei tältä osin voida suorittaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo toistaa myös aiemmissa lausunnoissaan esiin tuomansa huolen kerrostalovaltaisen asuinalueen osoittamisesta Lotilan entisen kartanon pihapiirin alueelle. Lotilan maakunnallinen arvoalue on osoitettu kaavakartalla, mutta ratkaisu sisältää ristiriidan, joka jää ratkaistavaksi asemakaavatasolle. 

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo on aikaisemmassa lausunnossaan diar. 8/2015 edellyttänyt arkeologista inventointia, joka on tehty vuonna 2016 (Valkeakoski Pohjoissuunnan ja Keskustan osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi/Mikroliitti Oy). Inventointiraportissa on esitetty, että kohteelta Roukko (Vanhakylä) (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000002022) poistettaisiin muinaisjäännösstatus. Perusteluna esitetään, ettei sitä ole tarkoin paikannettu eikä maastossa todettu. Kohteen koetutkimuksen yhteydessä (Kalle Luoto 2007) Vanhankyläntien itäpuolella sijaitsevalta metsäsaarekkeelta löydettiin mahdollisesti Vanhankylän historialliseen kylänpaikkaan liittyvä kivirakenne ja noensekaista maata. Koekaivauksessa löydettiin myös 1700-luvulle tai tätä vanhempaan aikaan ajoittuvia asuinpaikkalöytöjä sekä neljä todennäköisesti esihistoriallista kvartsi-iskosta. Näin ollen Vanhankyläntien itäpuolista osaa kohteesta voidaan pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä. Tien länsipuolisen, yhä asutun osan kohteesta voidaan katsoa täyttävän muun kulttuuriperintökohteen kriteerit. Vuoden 2016 arkeologisessa inventoinnissa ei em. alueille tehty uusia, maahan kajoavia ja tutkimukseen liittyviä toimenpiteitä. Siksi sen perusteella ei voida poistaa kohteen Vanhankyläntien itäpuolisen osan muinaisjäännösstatusta. Näin ollen Vanhankyläntien itäpuolella sijaitseva kohde Roukko (Vanhakylä) tulee merkitä kaavakarttaan kiinteänä muinaisjäännöksenä. Tien länsipuolella sijaitseva kohde Roukko (Vanhakylä) Laukkulantie (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000039379) merkitään kaavaan muuna kulttuuriperintökohteena. Kohteiden sijainti käy ilmi lausunnon liitekartasta 1. Mikroliitti Oy:n inventoinnissa (2016) havaittua ja tuhoutunutta 1600-luvun talonpaikkaa ei merkitä kaavaan. 

Yllä mainitun lisäksi kaava-alueella sijaitsee neljä kiinteää muinaisjäännöstä. Juusonranta 1 (muinaisjäännösrekisteritunnus 908010042) on kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee ainakin osittain veden alla Lotilanjärven luoteispäässä, Juusonrannan asuinalueen eteläpuolella. Juusonranta 2 (tunnus 908010043) on kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee pellolla noin 340 m etelään Patruunantien ja Lempääläntien risteyksestä kohdassa, jossa pelto laskee luoteeseen kohti Korentiojan tekemää mutkaa. Osittain kaava-alueella on kiinteä muinaisjäännös Korentinoja (tunnus 1000024624). Kyseessä on historiallinen kulkuväylä ja siihen liittyvä sillan raunio, joka on jäänyt käytöstä viimeistään 1900-luvun alkupuolella. Kohteen sijainti käy ilmi lausunnon liitekartasta 2. Korentinojan kiinteä muinaisjäännös tulee merkitä kaavakarttaan.

Roukko (Lotila) (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000002021) on autioitunut historiallisen ajan kylänpaikka (liitekartta 3). Keskiaikaisissa ja uuden ajan alun kirjallisissa lähteissä mainitut, autioituneet asuinpaikat ovat muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tämä kohde on merkitty liitekartassa ja selostuksessa muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Merkintä tulee muuttaa kiinteäksi muinaisjäännökseksi ja kohdemerkinnän sijaintia korjata vastaamaan muinaisjäännöksen paikkatietoa. 

Muinaisjäännöskohteet merkitään kaavakartalle kohdemerkinnällä sm (Muinaismuistokohde) jonkin muun pääkäyttötarkoituksen alueelle. Kohdemerkintään liitetään määräys: ”Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kiinteän muinaisjäännöksen ja suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty (MML 1 §, 4 §). Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto.” Kohdemerkinnällä kaavaan merkityt muinaisjäännökset voivat olla pinta-alaltaan huomattavan laaja-alaisia tai niiden laajuutta ei tunneta. Kaavamääräyksessä tulee olla maininta, että muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää museoviranomaiselta. 

Kaavassa ei tule osoittaa kiinteän muinaisjäännöksen alueelle maankäyttömerkintää, joka vaarantaa kohteen säilymisen muinaismuistolain 1 §:n vastaisesti. Kiinteän muinaisjäännöksen Roukko (Lotila) alueelle on kaavaehdotuksessa osoitettu uutta rakentamista ja/tai muuttuvaa maankäyttöä. Kohde Korentinoja (tunnus 1000024624) sijaitsee AP-alueen itäreunassa, samoin Juusonranta 2 -niminen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee osittain AP-alueella. Kiinteä muinaisjäännös Roukko (Vanhakylä) sijaitsee PY-alueen ja uutta rakentamista ja muuttuvaa maankäyttöä tarkoittavan aluevarauksen rajalla. Jos edellä mainitut merkinnät halutaan säilyttää, tulee kaupungin neuvotella asiasta Museoviraston kanssa MML 13 § mukaisesti. Myös maanomistajan tulee olla läsnä neuvottelussa. 

Osa kaava-alueella sijaitsevista arkeologisista kohteista, Lotila Gård (tunnus 1000032150) ja Eerola (tunnus 908000004), luokitellaan muiksi kulttuuriperintökohteiksi eivätkä ne ole muinaismuistolain rauhoittamia. Kohteet on merkitty kaavakartalle merkinnällä s.  Merkinnän määräysosaa on syytä tarkentaa muotoon: "Muu kulttuuriperintökohde. Alueella olevat historialliset rakenteet ja jäännökset on säilytettävä. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa."

Kaavakarttaan on syytä merkitä myös pellolla oleva osa Lempäälä-Valkeakoski-tiestä, joka on muu kulttuuriperintökohde (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000039382, liitekartta 4). Se tulee merkitä kaavaan merkinnällä s/historiallinen tielinja. Kohdemerkintään liitetään määräys: Tien linjaus ja suhde ympäristöön tulee säilyttää. Tavanomaiset tien hoito- ja kunnostus työt on sallittuja. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. 

Yllämainitut korjaukset tulee huomioida myös kaavan vaikutusten arviointia koskevassa luvussa sekä selostuksen osassa, jossa käsitellään kaava-alueen muinaisjäännöskantaa. 

Pirkanmaan maakuntamuseo esittää vakavan huolensa Pohjoissuunnan osayleiskaavan valmistelusta. Maakuntamuseo toteaa, että koko kaava-alueelta tulee laatia asianmukainen yleiskaavaa varten laadittu rakennetun ympäristön selvitys, jossa sekä tarkennetaan valtakunnallisten ja maakunnallisten arvoalueiden inventointeja alueiden ominaispiirteiden ja arvojen osalta että tutkitaan paikallisesti merkittävien kohteiden ja alueiden olemassaoloa ja arvoja. Kaavan vaikutustenarviointia tulee täydentää edellä mainitun selvityksen pohjalta. Maakuntamuseo esittää myös ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun järjestämistä. Hyväksytty osayleiskaava valitustietoineen tulee toimittaa viipymättä Pirkanmaan maakuntamuseoon.  

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnot Pohjoissuunnan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (DIAR: 8/2015), kehityskuvasta (DIAR: 39/2018) sekä luonnoksesta (DIAR: 700/2019). Maakuntamuseo pyysi ja sai Valkeakosken kaupungilta lisäaikaa kaavaehdotusta kommentoivalle lausunnolleen 2.10.2020 saakka. Pohjoissuunnan osayleiskaavan tavoitevuosi on 2040, ja kaava laaditaan oikeusvaikutteisena aluevarauskaavana. Valkeakosken kaupungin tavoitteena on kehittää aluetta kaupungin pääkasvusuuntana sekä työpaikkojen että asumisen osalta. Suunnitelma osoittaa uusia ja tiivistettäviä asuinalueita, jotka mahdollistavat noin 1.500 uuden pientaloasukkaan sijoittumisen kaava-alueelle. Lisäksi osoitetaan alueita kerrostalovaltaiselle rakentamiselle (noin 700 asukasta). Uusi asuinrakentaminen sijoittuisi erityisesti Vanhakylän ja Lotilan alueille.

Kaavan tavoitteena mainitaan asianmukaisesti myös merkittävien kulttuurihistoriallisten arvojen turvaaminen. Tältä osin kaavaan sisältyy kuitenkin merkittäviä puutteita kaavan selvitysaineistojen ja niiden myötä kaavan ohjausvaikutuksen ja vaikutusten arvioinnin osalta. Kaava-alueelta ei ole laadittu yleiskaavaa varten rakennetun ympäristön selvitystä, vaan kaavaratkaisu perustuu ainoastaan valtakunnallisten ja maakunnallisten arvoalueiden selvityksiin sekä yksittäisiin ja suppea-alaisiin, aiempia kaavoja varten laadittuihin selvityksiin, jotka eivät ole nähtävillä kaavaehdotuksen yhteydessä ja joita ei ole toimitettu Pirkanmaan maakuntamuseoon. Maakuntamuseo on todennut nämä selvitysaineistoja koskevat puutteet kaikissa aiemmissa lausunnoissaan, tuloksetta.

Pirkanmaan maakuntamuseo painottaa, että Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan: "Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia." Lisäksi velvoitteita riittävään selvittämiseen päätöksentekoa varten tulee Hallintolaista (31. §).

Pohjoissuunnan osayleiskaavan alueella on useita maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä (Valkeakosken keskusta ja asuinalueet / Antinniemi ja Lempääläntien varsi, Lempääläntien pistetalot, Roukko ja Yhtyneiden alue, Vääränkoivuntien asuinalue sekä Lotilan kartanon alue) sekä valtakunnallisesti arvokkaat Mäntylän ja Roukonperän asuinalueet osana Valkeakosken tehtaat ja yhdyskunta -aluekokonaisuutta. Näiden tunnistettujen arvoalueiden lisäksi Pohjoissuunnan osayleiskaavan alueella on edustavia aluekokonaisuuksia 1900-luvun lopun eri vuosikymmeniltä, maisemallisesti merkittäviä avoimia viljely- ja laidunalueita, oppilaitosten ja päiväkotien muodostamaa julkista rakentamista sekä asuntomessujen synnyttämiä ympäristöjä, joihin voi sisältyä tavanomaista laadukkaampaa suunnittelua tai uusia innovaatioita edustavia ratkaisuja. Kaikilla edellä mainituilla ominaispiirteillä on todennäköisesti vähintään paikallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista arvoa, ja ainakin osa arvoista on todennäköisesti niin merkittäviä, että ne tulisi huomioida osayleiskaavaratkaisussa. Pienimuotoisemmatkin muutokset vaikuttavat rakennetun ympäristön aluekokonaisuuksien arvoihin, ja laajan uuden pientaloalueen sijoittaminen Vanhakylän peltomaisemiin tulee vääjäämättä muuttamaan täysin alueen ympäristön ja todennäköisesti ainakin voimakkaasti heikentämään sen väljää, sotien jälkeistä maaseudulle sijoittuvaa asuinrakentamista ilmentävää kulttuuriympäristöä. Vanhakylässä on voimassa 2005 hyväksytty osayleiskaava, jossa maiseman arvoja on pyritty huomioimaan, mutta tämäkin kaava on rakennetun ympäristön selvitysten osalta puutteellinen eikä sisällä rakennettua ympäristöä koskevia suojelumääräyksiä. Pirkanmaan maakuntamuseo on tuonut puutteet esiin Vanhakylän osayleiskaavaehdotusta koskeneessa lausunnossaan (DIAR. 53/5423/2005). Toinen alue, jonka kulttuuriympäristöön kaava tulee suoranaisesti ja merkittävästi vaikuttamaan, on Lotila, jonka peltoalueelle osoitetaan kaavassa kerrostalovaltainen asuinalue. Kaavan vaikutustenarviointi on näiden keskeisten muutosalueiden osalta ylimalkaista. Kulttuuriympäristön arvojen ja voimakkaan uudisrakentamistavoitteen välisen ristiriidan vain todetaan siirtyvän asemakaavatasolle ilman että kaavaratkaisun vaikutuksia kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja arvoihin olisi lainkaan arvioitu. Vaikutusten arvioinnin puutteellisuus johtuu puutteellisista selvityksistä.

Pohjoissuunnan osayleiskaavaehdotus on Maankäyttö- ja rakennuslain vastainen, koska se ei perustu koko kaava-alueen kattavaan rakennetun ympäristön selvitykseen. Kaava-alueen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä on olemassa vain hyvin yleispiirteistä, maakuntakaavaa ja RKY-luetteloa varten laadittua tietoa. Maankäytön suunnittelujärjestelmän tarkoitus on kuitenkin tarkentua kaavatasoittain yleispiirteisemmältä tasolta (maakuntakaava) tarkemmalle tasolle (yleiskaava) siirryttäessä. Yleiskaava puolestaan ohjaa yksityiskohtaisinta tasoa, asemakaavaa. Saman tarkentumisen tulee näkyä myös kaavan selvitysaineistoissa. Mäntylän ja Roukonperän alueita koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan alueiden käytössä tulee huolehtia valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. Ympäristöministeriön, Suomen kuntaliiton ja Museoviraston laatimassa muistiossa Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen huomioon ottaminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä (VN/7642/2020) todetaan, että: "Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt -inventointiin sisältyvät alueiden kuvaukset ovat tärkeitä kaavoituksen lähtökohtia. Niiden täydentäminen ja syventäminen on tarpeen alueiden ominaisluonteen ja erityispiirteiden esiin tuomiseksi eri kaavatasojen edellyttämällä tarkkuudella." Lisäksi todetaan, että "Aloitettaessa kaavan laatimista valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalle alueelle on syytä kiinnittää erityistä huomiota kaavojen lähtötietojen ja perusselvitysten riittävyyteen ja ajantasaisuuteen ottaen huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Jos selvitykset eivät mahdollista alueen tai kohteen ominaisluonteen ja erityispiirteiden tunnistamista sekä näiden arviointia, on niitä syytä täydentää."

Suuresta osasta Pohjoissuunnan yleiskaava-aluetta ei ole lainkaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitysaineistoa, ja maakunnallisten ja valtakunnallisten arvoalueiden osalta aineisto on liian yleispiirteistä toimiakseen yleiskaavan riittävänä selvitysaineistona. Vanhankylän ja Lotilan alueilta Valkeakosken kaupungilla on kaavaselostuksen mukaan käytössään tarkempaa selvitysaineistoa, mutta sitäei ole saatavilla kaavan nähtävillä olevan aineiston yhteydessä. Kaavaluonnoksen palauteraportissa todetaan, että Lotilan alueen selvitys toimitetaan maakuntamuseolle. Näin ei kuitenkaan ole toimittu. Osayleiskaava-alueen eteläisimmästä osasta on laadittu inventointi Valkeakosken keskustan osayleiskaavaa varten, mutta sitä ei mainita kaavaselostuksessa. Palauteraportissa Valkeakosken kaupunki perustelee rakennetun ympäristön selvitysten puuttumista kaavan strategisuudella. Käytännössä kaavaratkaisu kuitenkin perustuu selvärajaisiin aluevarauksiin ja niitä koskeviin, suunnittelua melko yksityiskohtaisestikin (esim. AK-merkinnässä maantasokerrosten suunnittelun ohjaaminen) ohjaaviin kaavamääräyksiin. Tässä kontekstissa kulttuuriympäristöä koskevien merkintöjen puutteiden ei voida katsoa johtuvan kaavan yleispiirteisestä luonteesta vaan puutteista arvojen selvittämisessä tai päätöksestä olla huomioimatta niitä osana kaavaratkaisua.

Vanhankylän ydinaluetta koskevaa merkintää lukuun ottamatta Pohjoissuunnan osayleiskaavan tarkastelutaso ei rakennetun ympäristön arvojen osalta ole lainkaan tarkentunut Pirkanmaan maakuntakaavan tasosta. Tällöin osayleiskaavan asemakaavaan kohdistuva ohjausvaikutus jää rakennetun ympäristön osalta puutteelliseksi, eikä kaava myöskään täytä tavoitettaan alueen kulttuurihistoriallisten arvojen turvaamisesta, koska se ei tunnista ja välitä yleiskaavassa merkityksellistä tietoa paikallisista rakennetun ympäristön arvoista asemakaavoitukseen. Tällöin on mahdollista, että paikallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö jää täysin huomioimatta alueen asemakaavoituksessa ja maankäytön ohjauksessa. Asemakaavoituksen lisäksi tietoja tarvitaan myös lupapäätösten valmisteluun ennen ajantasaisten asemakaavojen laatimista alueelle. Vaikka osayleiskaava ensi sijassa ohjaisikin uudisrakentamisen pääpainoa tietyille alueille Lotilaan ja Vanhaankylään, kaava tulee käytännössä toimimaan kulttuuriympäristöarvojen vaalimisen ja eri hankkeiden vaikutustenarvioinnin välineenä koko alueellaan. Pohjoissuunnan alueella on voimassa useita alueiden alkuperäisiä asemakaavoja, jotka eivät lähtökohtaisesti huomioi rakennetun ympäristön suojelutarpeita.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Pohjoissuunnan osayleiskaava on todennäköisesti Maankäyttö- ja rakennuslain 1 §:n (lain yleinen tavoite) vastainen, koska se ei luo edellytyksiä paikallisesti arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen kulttuurisesti kestävälle kehitykselle. Tältä osin kaavan vaikutusten arviointi on mahdotonta, koska paikallisia arvoja ei ole selvitetty. Alueen laajuuden, pitkään jatkuneen maankäytön ja alueellisen vastuumuseon asiantuntija-arvion perusteella on kuitenkin pidettävä todennäköisenä, että kaava-alueella on paikallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Pohjoissuunnan osayleiskaava on näiltä osin myös Maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n vastainen, koska se ei lähtökohtaisesti täytä momentin 3 vaatimaa tavoitetta rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaalimisesta, sekä lain 39 §:n 8. momentin vastainen, koska kaavaa laadittaessa ei ole yleiskaavan tehtävän huomioiden riittävässä määrin huomioitu rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaalimista. Koska kaavan selvitysaineistot ovat puutteellisia, lain määräämää arviointia kaavan vaikutuksista ei tältä osin voida suorittaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo toistaa myös aiemmissa lausunnoissaan esiin tuomansa huolen kerrostalovaltaisen asuinalueen osoittamisesta Lotilan entisen kartanon pihapiirin alueelle. Lotilan maakunnallinen arvoalue on osoitettu kaavakartalla, mutta ratkaisu sisältää ristiriidan, joka jää ratkaistavaksi asemakaavatasolle. 

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo on aikaisemmassa lausunnossaan diar. 8/2015 edellyttänyt arkeologista inventointia, joka on tehty vuonna 2016 (Valkeakoski Pohjoissuunnan ja Keskustan osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi/Mikroliitti Oy). Inventointiraportissa on esitetty, että kohteelta Roukko (Vanhakylä) (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000002022) poistettaisiin muinaisjäännösstatus. Perusteluna esitetään, ettei sitä ole tarkoin paikannettu eikä maastossa todettu. Kohteen koetutkimuksen yhteydessä (Kalle Luoto 2007) Vanhankyläntien itäpuolella sijaitsevalta metsäsaarekkeelta löydettiin mahdollisesti Vanhankylän historialliseen kylänpaikkaan liittyvä kivirakenne ja noensekaista maata. Koekaivauksessa löydettiin myös 1700-luvulle tai tätä vanhempaan aikaan ajoittuvia asuinpaikkalöytöjä sekä neljä todennäköisesti esihistoriallista kvartsi-iskosta. Näin ollen Vanhankyläntien itäpuolista osaa kohteesta voidaan pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä. Tien länsipuolisen, yhä asutun osan kohteesta voidaan katsoa täyttävän muun kulttuuriperintökohteen kriteerit. Vuoden 2016 arkeologisessa inventoinnissa ei em. alueille tehty uusia, maahan kajoavia ja tutkimukseen liittyviä toimenpiteitä. Siksi sen perusteella ei voida poistaa kohteen Vanhankyläntien itäpuolisen osan muinaisjäännösstatusta. Näin ollen Vanhankyläntien itäpuolella sijaitseva kohde Roukko (Vanhakylä) tulee merkitä kaavakarttaan kiinteänä muinaisjäännöksenä. Tien länsipuolella sijaitseva kohde Roukko (Vanhakylä) Laukkulantie (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000039379) merkitään kaavaan muuna kulttuuriperintökohteena. Kohteiden sijainti käy ilmi lausunnon liitekartasta 1. Mikroliitti Oy:n inventoinnissa (2016) havaittua ja tuhoutunutta 1600-luvun talonpaikkaa ei merkitä kaavaan. 

Yllä mainitun lisäksi kaava-alueella sijaitsee neljä kiinteää muinaisjäännöstä. Juusonranta 1 (muinaisjäännösrekisteritunnus 908010042) on kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee ainakin osittain veden alla Lotilanjärven luoteispäässä, Juusonrannan asuinalueen eteläpuolella. Juusonranta 2 (tunnus 908010043) on kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee pellolla noin 340 m etelään Patruunantien ja Lempääläntien risteyksestä kohdassa, jossa pelto laskee luoteeseen kohti Korentiojan tekemää mutkaa. Osittain kaava-alueella on kiinteä muinaisjäännös Korentinoja (tunnus 1000024624). Kyseessä on historiallinen kulkuväylä ja siihen liittyvä sillan raunio, joka on jäänyt käytöstä viimeistään 1900-luvun alkupuolella. Kohteen sijainti käy ilmi lausunnon liitekartasta 2. Korentinojan kiinteä muinaisjäännös tulee merkitä kaavakarttaan.

Roukko (Lotila) (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000002021) on autioitunut historiallisen ajan kylänpaikka (liitekartta 3). Keskiaikaisissa ja uuden ajan alun kirjallisissa lähteissä mainitut, autioituneet asuinpaikat ovat muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tämä kohde on merkitty liitekartassa ja selostuksessa muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Merkintä tulee muuttaa kiinteäksi muinaisjäännökseksi ja kohdemerkinnän sijaintia korjata vastaamaan muinaisjäännöksen paikkatietoa. 

Muinaisjäännöskohteet merkitään kaavakartalle kohdemerkinnällä sm (Muinaismuistokohde) jonkin muun pääkäyttötarkoituksen alueelle. Kohdemerkintään liitetään määräys: ”Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kiinteän muinaisjäännöksen ja suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty (MML 1 §, 4 §). Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto.” Kohdemerkinnällä kaavaan merkityt muinaisjäännökset voivat olla pinta-alaltaan huomattavan laaja-alaisia tai niiden laajuutta ei tunneta. Kaavamääräyksessä tulee olla maininta, että muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää museoviranomaiselta. 

Kaavassa ei tule osoittaa kiinteän muinaisjäännöksen alueelle maankäyttömerkintää, joka vaarantaa kohteen säilymisen muinaismuistolain 1 §:n vastaisesti. Kiinteän muinaisjäännöksen Roukko (Lotila) alueelle on kaavaehdotuksessa osoitettu uutta rakentamista ja/tai muuttuvaa maankäyttöä. Kohde Korentinoja (tunnus 1000024624) sijaitsee AP-alueen itäreunassa, samoin Juusonranta 2 -niminen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee osittain AP-alueella. Kiinteä muinaisjäännös Roukko (Vanhakylä) sijaitsee PY-alueen ja uutta rakentamista ja muuttuvaa maankäyttöä tarkoittavan aluevarauksen rajalla. Jos edellä mainitut merkinnät halutaan säilyttää, tulee kaupungin neuvotella asiasta Museoviraston kanssa MML 13 § mukaisesti. Myös maanomistajan tulee olla läsnä neuvottelussa. 

Osa kaava-alueella sijaitsevista arkeologisista kohteista, Lotila Gård (tunnus 1000032150) ja Eerola (tunnus 908000004), luokitellaan muiksi kulttuuriperintökohteiksi eivätkä ne ole muinaismuistolain rauhoittamia. Kohteet on merkitty kaavakartalle merkinnällä s.  Merkinnän määräysosaa on syytä tarkentaa muotoon: "Muu kulttuuriperintökohde. Alueella olevat historialliset rakenteet ja jäännökset on säilytettävä. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa."

Kaavakarttaan on syytä merkitä myös pellolla oleva osa Lempäälä-Valkeakoski-tiestä, joka on muu kulttuuriperintökohde (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000039382, liitekartta 4). Se tulee merkitä kaavaan merkinnällä s/historiallinen tielinja. Kohdemerkintään liitetään määräys: Tien linjaus ja suhde ympäristöön tulee säilyttää. Tavanomaiset tien hoito- ja kunnostus työt on sallittuja. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. 

Yllämainitut korjaukset tulee huomioida myös kaavan vaikutusten arviointia koskevassa luvussa sekä selostuksen osassa, jossa käsitellään kaava-alueen muinaisjäännöskantaa. 

Pirkanmaan maakuntamuseo esittää vakavan huolensa Pohjoissuunnan osayleiskaavan valmistelusta. Maakuntamuseo toteaa, että koko kaava-alueelta tulee laatia asianmukainen yleiskaavaa varten laadittu rakennetun ympäristön selvitys, jossa sekä tarkennetaan valtakunnallisten ja maakunnallisten arvoalueiden inventointeja alueiden ominaispiirteiden ja arvojen osalta että tutkitaan paikallisesti merkittävien kohteiden ja alueiden olemassaoloa ja arvoja. Kaavan vaikutustenarviointia tulee täydentää edellä mainitun selvityksen pohjalta. Maakuntamuseo esittää myös ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun järjestämistä. Hyväksytty osayleiskaava valitustietoineen tulee toimittaa viipymättä Pirkanmaan maakuntamuseoon.