Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitun asemakaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Suunnittelualue käsittää yhden asuinkerrostalotontin Lentoasemantien ja Suupantien kulmauksessa, Naistenmatkan kaupunginosassa (kortteli 703, tontti 1). Tontilla sijaitsee kaksi 1970-luvulla rakennettua kerrostaloa sekä autokatos ja istutettua piha-aluetta. Kaavamuutoksen tavoitteena on laatia alueelle asemakaavamuutos, joka mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen. Samalla tavoitteena on tutkia olemassa olevien rakennusten lisärakentamismahdollisuuksia ja mahdollisia julkisivumuutoksia.

Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu keskustatoimintojen alueelle, tiiviille joukkoliikennevyöhykkeelle sekä Pyhäjärven ympäristön kehittämisvyöhykkeelle, jonka kehittämissuosituksen mukaan alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriarvojen säilymiseen. Voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa yleiskaava 2020:ssa tontti kuuluu keskustatoimintojen alueeseen.

Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava on osa vuonna 1998 vahvistettua Suupan alueen asemakaavaa (nro 121). Korttelin 703 tontti 1 on siinä merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Voimassa oleva asemakaava pohjaa kortteliin alun perin 1970-luvulla laadittuun Naistenmatkan kunnanosan kokonaiskaavaan. Alueen kaavasuunnittelusta vastasi tuolloin Pirkkalan ensimmäinen kunnanjohtaja Ensio Lehtinen.

Selvityksistä OAS:ssa mainitaan Pirkkalan taajamayleiskaavan perusselvitykset. Maakuntamuseo toteaa, että tältä osin OAS:aa on syytä täydentää yksilöimällä tehdyt selvitykset. Kulttuuriympäristöselvityksenä tulee siis mainita Pirkkalan moderni rakennusperintö, Rakennetun ympäristön selvitys 2008 (Pirkanmaan maakuntamuseo / Hinnerichsen, Miia). Korttelin 703 rakennuksia ei ole inventoitu osana kyseistä, nopealla aikataululla tehtyä ja siksi suppeaa selvitystä. Maakuntamuseo toteaa, että luonnosvaiheessa kaavaselostukseen tulee sisällyttää perustiedot ja ajantasaiset valokuvat suunnittelualueen kerrostaloista kaavasuunnittelun ja vaikutustenarvioinnin pohjaksi.

Pirkkalan modernin rakennusperinnön selvityksen mukaan suunnittelualue sijoittuu osaksi 1960-1970-luvuilla rakentunutta Pirkkalan kuntakeskuksen kokonaisuutta. Kyseinen aikakausi on ollut keskeinen Pirkkalan taajaman kehityksessä. Tuolloin on kaavoitettu ja rakennettu kuntakeskuksen lisäksi mm. Loukonlahden, Huovin, Kyöstin ja Turrin asuinalueet. Kortteli 703 muodostaa ympäröivien kortteleiden kanssa ajallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Pirkkalan modernin rakennusperinnön selvityksessä määriteltyjen kuntakeskusta koskevien toimenpidesuositusten mukaan muutosten yhteydessä tulisi pyrkiä säilyttämään olemassa olevan rakennuskannan arkkitehtoniset ominaispiirteet ja sopeuttamaan uudisrakennukset niihin.

Suunnittelualueen etelä- ja itäpuolilla sijaitsevat Suupankujan kerrostalot, joiden on selvityksessä arvioitu säilyneen esimerkillisesti alkuperäisessä asussaan ja kertovan siksi hyvin aikansa rakennustekniikasta ja asuinaluesuunnittelusta. Suupankuja 8-10 ja 12-14 rakennusten suunnittelusta vastasi arkkitehti SAFA Pekka Ilveskoski ja Suupankuja 16-18 kerrostalot on suunnitellut arkkitehti SAFA Olavi Suvitie. Kaikki rakennukset, mutta erityisesti arkkitehti Taito Uusitalon suunnittelema Suupankuja 1, sijaitsevat näkyvillä paikoilla. Suupankujan rakennuksilla on selvityksen mukaan rakennushistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja, ja ne ovat merkittävä osa kuntakeskuksen rakennettua ympäristöä. Maakuntamuseo huomauttaa, että ne tulisi mainita kaavaselostuksessa osana suunnittelualueen ympäristön arvoja.

Viistosti suunnittelualuetta vastapääätä sijaitsee ratsutilanakin toiminut Ollilan kantatila, joka on suojeltu lailla rakennusperinnön suojelemisesta. Tilakeskus tulee mainita kaavaselostuksessa.

OAS:n mukaan kaavamuutosalueen kaupunkikuvallisia vaikutuksia arvioidaan asemakaavarajausta laajempana kokonaisuutena Naistenmatkan ja Lentoasemantien ympäristössä. Maakuntamuseo huomauttaa, että tässä yhteydessä on arvioitava ja kirjattava vaikutukset kulttuuriympäristöön, mm. edellä mainittuihin kulttuurihistorilisia arvoja sisältäviin kohteisiin.

Mahdollisista julkisivumuutoksista maakuntamuseo toteaa, että Pirkkalan modernin rakennusperinnön selvityksessä annettujen yleisten toimenpidesuositusten mukaan rakennusten ulkoasun merkittäviä muutoksia tulisi välttää. Vaikka korttelin 703 rakennuksia ei ole inventoitu osana vuoden 2008 selvitystä, samojen periaatteiden voidaan tulkita pätevän niidenkin kohdalla. Parhaaseen tulokseen päästään huomioimalla rakennusten arkkitehtoniset ominaispiirteet.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten. 

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitun asemakaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Suunnittelualue käsittää yhden asuinkerrostalotontin Lentoasemantien ja Suupantien kulmauksessa, Naistenmatkan kaupunginosassa (kortteli 703, tontti 1). Tontilla sijaitsee kaksi 1970-luvulla rakennettua kerrostaloa sekä autokatos ja istutettua piha-aluetta. Kaavamuutoksen tavoitteena on laatia alueelle asemakaavamuutos, joka mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen. Samalla tavoitteena on tutkia olemassa olevien rakennusten lisärakentamismahdollisuuksia ja mahdollisia julkisivumuutoksia.

Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu keskustatoimintojen alueelle, tiiviille joukkoliikennevyöhykkeelle sekä Pyhäjärven ympäristön kehittämisvyöhykkeelle, jonka kehittämissuosituksen mukaan alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriarvojen säilymiseen. Voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa yleiskaava 2020:ssa tontti kuuluu keskustatoimintojen alueeseen.

Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava on osa vuonna 1998 vahvistettua Suupan alueen asemakaavaa (nro 121). Korttelin 703 tontti 1 on siinä merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Voimassa oleva asemakaava pohjaa kortteliin alun perin 1970-luvulla laadittuun Naistenmatkan kunnanosan kokonaiskaavaan. Alueen kaavasuunnittelusta vastasi tuolloin Pirkkalan ensimmäinen kunnanjohtaja Ensio Lehtinen.

Selvityksistä OAS:ssa mainitaan Pirkkalan taajamayleiskaavan perusselvitykset. Maakuntamuseo toteaa, että tältä osin OAS:aa on syytä täydentää yksilöimällä tehdyt selvitykset. Kulttuuriympäristöselvityksenä tulee siis mainita Pirkkalan moderni rakennusperintö, Rakennetun ympäristön selvitys 2008 (Pirkanmaan maakuntamuseo / Hinnerichsen, Miia). Korttelin 703 rakennuksia ei ole inventoitu osana kyseistä, nopealla aikataululla tehtyä ja siksi suppeaa selvitystä. Maakuntamuseo toteaa, että luonnosvaiheessa kaavaselostukseen tulee sisällyttää perustiedot ja ajantasaiset valokuvat suunnittelualueen kerrostaloista kaavasuunnittelun ja vaikutustenarvioinnin pohjaksi.

Pirkkalan modernin rakennusperinnön selvityksen mukaan suunnittelualue sijoittuu osaksi 1960-1970-luvuilla rakentunutta Pirkkalan kuntakeskuksen kokonaisuutta. Kyseinen aikakausi on ollut keskeinen Pirkkalan taajaman kehityksessä. Tuolloin on kaavoitettu ja rakennettu kuntakeskuksen lisäksi mm. Loukonlahden, Huovin, Kyöstin ja Turrin asuinalueet. Kortteli 703 muodostaa ympäröivien kortteleiden kanssa ajallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Pirkkalan modernin rakennusperinnön selvityksessä määriteltyjen kuntakeskusta koskevien toimenpidesuositusten mukaan muutosten yhteydessä tulisi pyrkiä säilyttämään olemassa olevan rakennuskannan arkkitehtoniset ominaispiirteet ja sopeuttamaan uudisrakennukset niihin.

Suunnittelualueen etelä- ja itäpuolilla sijaitsevat Suupankujan kerrostalot, joiden on selvityksessä arvioitu säilyneen esimerkillisesti alkuperäisessä asussaan ja kertovan siksi hyvin aikansa rakennustekniikasta ja asuinaluesuunnittelusta. Suupankuja 8-10 ja 12-14 rakennusten suunnittelusta vastasi arkkitehti SAFA Pekka Ilveskoski ja Suupankuja 16-18 kerrostalot on suunnitellut arkkitehti SAFA Olavi Suvitie. Kaikki rakennukset, mutta erityisesti arkkitehti Taito Uusitalon suunnittelema Suupankuja 1, sijaitsevat näkyvillä paikoilla. Suupankujan rakennuksilla on selvityksen mukaan rakennushistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja, ja ne ovat merkittävä osa kuntakeskuksen rakennettua ympäristöä. Maakuntamuseo huomauttaa, että ne tulisi mainita kaavaselostuksessa osana suunnittelualueen ympäristön arvoja.

Viistosti suunnittelualuetta vastapääätä sijaitsee ratsutilanakin toiminut Ollilan kantatila, joka on suojeltu lailla rakennusperinnön suojelemisesta. Tilakeskus tulee mainita kaavaselostuksessa.

OAS:n mukaan kaavamuutosalueen kaupunkikuvallisia vaikutuksia arvioidaan asemakaavarajausta laajempana kokonaisuutena Naistenmatkan ja Lentoasemantien ympäristössä. Maakuntamuseo huomauttaa, että tässä yhteydessä on arvioitava ja kirjattava vaikutukset kulttuuriympäristöön, mm. edellä mainittuihin kulttuurihistorilisia arvoja sisältäviin kohteisiin.

Mahdollisista julkisivumuutoksista maakuntamuseo toteaa, että Pirkkalan modernin rakennusperinnön selvityksessä annettujen yleisten toimenpidesuositusten mukaan rakennusten ulkoasun merkittäviä muutoksia tulisi välttää. Vaikka korttelin 703 rakennuksia ei ole inventoitu osana vuoden 2008 selvitystä, samojen periaatteiden voidaan tulkita pätevän niidenkin kohdalla. Parhaaseen tulokseen päästään huomioimalla rakennusten arkkitehtoniset ominaispiirteet.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.