Kylän laidalle yritystoimintaan tarkoitettu palstatila. Monipuolisesta rakennuskannasta jäljellä vain asuinrakennus 1900-luvun vaihteesta.

Rakennushistoriallinen

Historiallinen x

Maisemallinen x

KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

paikallinen

Päärakennus on rakennettu vuosisadan vaihteessa kylän itälaidalle. Ulkoverhoilu on puolipontattua vaakalautaa, jonka alla on ilmeisesti vanhempi vuoraus. Ikkunat ovat jääneet vanhan vuorauksen tasoon. Osa ikkunoita on uusittu sotien jälkeen. Osassa ikkunoita kittauksia on korvattu puulistoilla. Rakennuksen väri on vaaleankeltainen, nurkkalistat ovat ruskeat. Viimeisin kerros on ilmeisesti lateksia ja alkanut kuoriutua pois. Tätä ennen näkyy merkkejä valkoisesta ja ruskeasta maalista. Listoissa näkyy myös ruskean alla keltaista ja valkoista maalia Lahovaurioita ulkoverhoilussa ja ikkunoissa.

Tontilla on myös isohko ulkorakennus (2), jossa on sijainnut navetta ja liiteri. Myös pulpettikattoinen ulkohuone on liittynyt tähän rakennukseen. Rakennus on yhtenäiselle betonisokkelille rakennettu tasanurkkainen, lohenpyrstöliitoksilla oleva vuoraamaton hirsirakennus. Hirren pinnassa on jäänteitä punamullasta. Liiteri on nurkkakiville perustettu rankorakenteinen ja pystylaudoitettu. Kateaineena on huopa, kolmiorimoin.

Tontin kaakkoisnurkalla on myös matalan pulpettikattoisen maakellari/varaston jäännökset.

Toivolan palstatila on murrettu Kauppilan perintötilasta vuonna 1904. Ostajana oli karvari K Kuusinen, jonka hankkima palstatila oli 0,8 hehtaaria. Tontti ulottui kyläjärven rantaan, johon Kuusinen rakennutti suurehkon hirsirakennuksen nahkatehtaaksi. Nahkojen käsittelyyn käytettiin pajuparkkia. Nahkatehdas purettiin II maailmansodan jälkeen. Nahkatehtaan toiminnan aikaan asuinrakennuksen ja ulkorakennuksen välissä oli rakennus. Into Nieminen muisteli rakennuksessa olleen suutarin tilat ja kauppa, jossa myytiin jalkineita. Asuinrakennuksen pohjoispäässä oli kaksikerroksinen poikkipääty, joka purettiin ja vietiin kesäasunnoksi saareen. Myöhemmin tila oli Vihavuoren sahalla töissä olleen metsäteknikko Ilmari Mattilan ja hänen vaimonsa asuntona. Ilmari Mattila kuoli 1970-luvun alussa, jonka jälkeen hänen leskensä asui taloa. Talo on ollut autiona 1970-luvulta lähtien.

Rakennukset ovat pellon laidassa, lähellä Kyläjärven rantaa. Rakennus on ollut tyhjillään pitkään ja tontti kasvanut pahasti umpeen. Naapurissa oleva 1980-luvulla rakennettu rivitalo ei näy tontille. Lähellä on myös 1958 rakennettu koulu.

Maakuntakaava

Kiinteistörekisteri ja asiakirjat, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, Tampere

Puutikkalan isojako- ja uusjakokartat (1795 ja 1915), Hämeen maanmittauslaitoksen arkisto, Hämeenlinna