Nokia

Nokia, Kuusiston kaava-alueen laajennuksen arkeologinen inventointi 2021

Arkeologinen inventointi

Vuonna 2020 inventoitu Kuusiston selvitysalue laajeni inventoinnin jälkeen lounaaseen, Sammalistonlahden rannoille.Tiettävästi nyt inventoidulla alueella on viimeksi tehty muinaisjäännösinventointia v. 1984 (Renvall). Kyseessä oli Nokian yleisinventointi eikä ole tietoa liikkuiko inventoija tuolloin juuri tällä alueella. Alueelta ja sen liepeiltä ei tunnettu ennestään muinaisjäännöksiä. Noin 500 m itään, Urhatunniemessä ja saaressa sijaitsee oletettavasti rautakautiset röykkiöt.

Alue sijoittuu Pyhäjärven tason 77,2 m ja 82,5 m korkeustasojen välille. Pyhäjärven vedenpintaa on Nokianvirran perkaamisen avulla laskettu useita kertoja, yhteensä liki pari metriä. 1700-lukua varhaisempi vedentaso on siis ollut noin 79 m kieppeillä, millä tasolla alueen etelärannalla on vanha rantatörmä. Järven kuroutumisen (Ancylusjärvestä) jälkeinen vedentaso lienee ollut 80-81 m kieppeillä tällä alueella josta on laskenut hiljalleen n. 79 m tasolle. Rantasidonnaisia muinaisjäännöksiä voidaan siis löytää koko alueelta n. 82 - 80 m korkeustason tienoilta.

Ennen maastotöitä tutkimusalueen ilmalaserkeilaukseen perustuvasta rinnevarjostuksesta (Mml paikkatietoikkuna) etsittiin arkeologisesti mahdollisesti mielenkiintoisa maarakenteita ja pinnanmuotoja, mutta mitään selkeitä sellaisia ei siinä havaittu.

Kuten jo v. 2020 inventoinnissa todettiin, alueella ei ole vanhojen yleiskarttojen perusteella ollut asutusta tai juuri muutakaan niihin merkittyä, arkeologisessa mielessä kiinnostavaa ihmistoimintaa ennen kuin 1900 luvun lopulla.

Maastotyössä käytiin läpi vanha rantataso n. 80 m tasolla jokseenkin kattavasti ja muuta rakentamatonta metsäaluetta tarkasteltiin alueella ristiin rastiin kulkemalla. Paikoin tehtiin satunnaista koekuopitusta lapioilla (ns. lapionpistot) ja käsikairan pistoja. Alueen maastot olivat kivikkoista moreenia, alempana hienoaineksista liki savea ja ylempänä karkeampaa. Vähäkivisempiin maastonkohtiin vanhan rantatörmän äärellä tehtiin muutamin paikoin koekuoppia, mutta missään ei havaittu mitään esihistoriaan viittaavaa.

Alueen koillisosassa havaittiin rinteen juurella hiilihaudaksi tulkittu jäännös: laakea n. 3 m halkaisijaltaan oleva matala (sortunut) kuoppa, jossa pohjalla hiilenkekäleitä. Se katsottiin muinaisjäännökseksi. Muutoin alueella ei havaittu mitään mainittavaa.

Alueella on siis yksi pienialainen kiinteä muinaisjäännös: hiilihauta.

Mikroliitti Oy/Timo Sepänmaa

28.06.2021

02.10.2021