Aluetyyppi: agraarimaisema, haja-asutusalue, järvimaisema, kylämaisema, liikennemaisema

Ominaispiirteet, ilmiöt: kartanoympäristö, talonpoikaisympäristö, vanhat tiet

Säilyneisyys: maanviljelyselinkeinojen vuosisatainen vaikutus nähtävissä alueen käytössä

Osaran ja Pyöräniemen kylien muodostama, maisemallisesti yhtenäinen alue käsittää viljelymaisemien keskelle sijoittuvan Pyöräniemen vanhan kylätontin ympäristön ja kylätontilta pois siirtyneen Mikkolan uuden asuintontin sekä Osaran kartanon uuden talouskeskuksen. Osaran pohjoispuolella sijaitsee lisäksi siitä 1800-luvun lopulla muodostettu Osaran Maamieskoulu. Vanha kylätontti Osaranlahden rannalla tyhjeni 1800-luvulla eikä sen alueella ole enää jälkiä rakennuksista.

Pyöräniemen vanha kylätontti käsittää nykyisin Yrjölän talouskeskuksen, jonka päärakennus vaikuttaa rakennetun 1800-luvun puolella mutta on myöhemmin muutettu ja kunnostettu. Muu rakennuskanta on uudempaa.

Mikkolan talouskeskus siirtyi pois kylätontilta vanhan maantien varteen mahdollisesti jo 1800-luvulla. Talouskeskukseen kuuluu vanha päärakennus 1800-1900-lukujen taitteen asussaan aivan tien varressa, kyläkuvallisesti merkittävällä paikalla sekä uudempi päärakennus 1900-luvun alkupuoliskolta vähän tiestä kauempana, omassa pihapiirissään. Tien varsilla on lisäksi talous- ja tuotantorakennuksia. Käytöstä pois jääneen tien varrella, Mikkolan päärakennuksen tuntumassa on säilynyt vanha luonnonkivinen kilometripylväs

Osaran aluetta kehystää laaja puisto sekä puistomainen tienvarsimaisema, joka levittäytyy pitkälle Osarantien ja Urjaistentien varsille. Kartanon pihapiiri käsittää vanhan maamieskoulun 1880-luvulta nykyisin asuinrakennuksena sekä kartanon päärakennuksen ja talous- sekä tuotantorakennuksia 1800-1900-luvuilta.

Maamieskoulu kuuluu nykyisin SASKY koulutusyhtymään. Aluetta rajaa länsireunalla vanha opistorakennus 1800-luvun loppuvuosilta, josta avautuu näkymä viljelysmaiseman Kolmostien yli Hirvolan kylään asti. Rakennus on säilytetty pääosin alkuperäisessä tyylissään ja se on suojeltu rakennuskaavalla. Lisäksi pihapiiriin kuuluu 1920-1930-luvun aikana rakennettu pieni asuinrakennus. Rakennus sijaitsee kylämaisemassa hallitsevalla paikalla ja sitä kehystää puisto, joka yhdistää alueen Osaran kartanon pihapiiriin. Vanhat opiskelijoiden ja henkilökunnan asuin- ja ruokalarakennukset on purettu ja korvattu 1970-1980-lukujen aikana uusilla rakennuksilla. Lisäksi alueelle on rakennettu uusi päärakennus 1990-luvun taitteessa, joka käsittää toimisto- ja koulutustiloja. Alueeseen kuuluu myös useita talleja ja laidunalueita.

Historia: Osaran 1600-luvulla perustetun kartanon taustalla on Osaran ja Pakulan maakirjakylät. Osaran kylässä oli 1540-luvulla kaksi taloa ja Pakulan kylässä kolme taloa. Talot läänitettiin nihtien, myöhemmin ratsumiesten päämiehelle Hans Larssonille (Hannu Laurinpojalle) 1594 ja kartanoksi ne yhdistetiin 1600-luvun alkuvuosina. Osaraa omistivat sotilaiden ohella virkamiehet ja papisto. Kartanon maita laajennettiin liittämällä siihen länsipuolelta Räystön kylä ja Urjaisten kantataloista Talola ja Ellilä. Osarasta muodostui noin 800 hehtaarin maatila. Omistus siirtyi 1863 tamperelaiselle kauppiaalle C.J. Hildenille 1863. Hänen ja pojan A.G. Hildenin aikana tilan maataloutta kehitettiin, uusittiin rakennuskanta ja puutarha sekä perustettiin Osaran maamieskoulun 1886. Koulun toiminta keskeytyi 1909 ja uudelleen se perustettiin 1918 ja erotettiin kartanosta omaksi kokonaisuudeksi. Koulu ja kartano toimivat edelleen koulu- ja maatilakäytössä.

(Lähde: Hämeenkyrön osayleiskaavainventointi 2017 - Kirkonkylästä ja maataloudesta modernismiin, Hämeenkyrön ja Kyröskosken taajamaksi)

ei kestä muutosta:

- kartanon pihapiiri ympäristöineen,

- maamieskoulu Toukola sekä sen kaakkoispuolella sijaitseva pieni asuinrakennus ja niitä kehystävä puisto

- vanhat tielinjaukset

Suositukset: Alueen ominaispiirteet ja arvot huomioiva kehittäminen ja uudisrakentaminen, rakennustapaohjeet. Maamieskoulun seutu: Vanhan maamieskoulurakennuksen Toukolan ja sen kaakkoispuolella sijaitsevan rakennuksen sekä niitä kehystävän puiston kulttuurihistoriallinen merkitys tulisi huomioida alueellisena kokonaisuutena. Alueella tulisi suorittaa puisto- ja puutarhainventointi ja suojeluarvot pohdittava uudelleen. Koulun ympäristön kehittäminen arvot huomioivalla tavalla. Osaran alue: puistoinventointi.

(Lähde: Hämeenkyrön osayleiskaavainventointi 2017 - Kirkonkylästä ja maataloudesta modernismiin, Hämeenkyrön ja Kyröskosken taajamaksi)

Hämylä Timo 2015, N.A.Osara- Monen talon isäntä. Opinnäytetyö. SeAMK Elintarvike ja maatalous. Metsätalouden koulutusohjelma.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/101384/opinnayetyo-2+pdf.pdf?sequence=1 [luettu 29.6.2017]

Osara. Sukutilat webissä. Suomen maatalousmuseo Sarka. Suomen maatilat III pohjalta.

http://sukutilat.sarka.fi/

Toukola. Osaran koulutilan rakennukset

http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/index.php?tila_id=19&ohjemappi&kategoria_id=95&kortti=917

Osaran maatalousoppilaitoksen alueen rakennuskaava 1985. https://www.infogis.fi/hameenkyro/

Osara. Suomet maatilat III. Sukutilat webissä. Suomen maatalousmuseo Sarka.

http://sukutilat.sarka.fi/