Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on reagoida Valtatie 9:n kehittämissuunnitelmiin mm. kunnostamalla Kangasalan ja Oriveden välistä maantieverkostoa hitaamman liikenteen ja paikallisliikenteen käyttöön. Suinulan ja Lihasulan kautta Orivedelle johtava Siitamantie ja Siitamankylätie ovat vanhaa Kangasalta Orivedelle johtanutta tielinjaa, joka yhä halkoo perinteistä maalaismaisemaa peltoineen ja tilakeskuksineen. Tie kulkee mm. Lihasulan kartanon tilakeskuksen läpi.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Parannettavalla tielinjalla sijaitsee kaksi kiinteää muinaisjäännöstä Kangasala Haviseva (Haviseva)  (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000006457) ja Orivesi Siitama (Sitama) (100001758). Molemmat ovat historiallisia kylätontteja. Linjalta tunnetaan myös kivikautinen irtolöytö Multavieru (1000017424). Parannettavat maantiet kulkevat myös historiallista tie linjaa Kangasala -Orivesi pitkin.  Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). 

Historiallisten karttojen, topografian ja muiden aineistojen perusteella hankealueelta on mahdollista löytää ennestään tutkimattomia arkeologisia kohteita, joiden huomioonottaminen hankkeessa on tärkeää. Tämä koskee myös hankkeeseen liittyviä kiertoteitä, aputeitä tai muita maahan kajoavia toimenpiteitä. Maakuntamuseo esittää koko hankealueelle arkeologista inventointia.  Tunnettujen muinaisjäännösten kohdilla tulee tehdä tarkkuusinventointi, jossa määritellään muinaisjäännöksen säilyneisyys hankealueella. Historiallisten teiden kohdalla tulee katsoa, onko maastossa sellaisia kohtia, jossa historiallisten teiden rakenteita on voinut säilyä. 

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön. Työhankkeeseen liittyvistä muinaisjäännösten tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. 

Rakennettu ympäristö ja maisema

Suinulan ja Lihasulan alue kuuluvat Haralanharjun kulttuurimaiseman valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Arvoalueen erityispiirteitä ovat harjumaisemat ja erityisesti Haralanharjulta avautuvat näkymät Vesijärvelle, sen saarille ja ranta-alueiden laajoille perinteisille maalaismaisemille. Peltoalueet vanhoine tilakeskuksineen ovat myös arvoalueen tärkeää, vaalittavaa kulttuuriperintöä. Valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen lisäksi Suinulan ja Lihasulan alue kuuluu Havisevan-Lihasulan-Palon kulttuurimaiseman maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Arvoalueen keskeisiä tekijöitä ovat mm. vanhan maantien linja sekä sen varteen sijoittuneet merkittävät tilakeskukset Havisevan Kauppala ja Pietilä sekä Lihasulan koulu, Lihasulan kartano sekä Lihasulan Palon ja Liskon pihapiirit. Oriveden puolella hanke sijoittuu Siitaman kylän ja kulttuurimaiseman maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, jonka arvoja ovat mm. kantatilat, asemayhdyskunta, peltoaukeat ja mutkitteleva kylätie. Toimenpiteiden kohteena olevaan tielinjaan rajautuvia arvokohteita Siitamassa ovat Perttulan ja Mikkolan tilakeskukset, nuorisoseurantalo Jukola sekä radan varteen muodostunut Pysäkinmäen mäkitupa-alue, jossa on rautatieläisten, työläisten ja maaseudun talottoman väestön asumuksia, kauppoja, virkailijoiden taloja ja kesäasuntoja.

Rakennetun ympäristön ja maiseman arvojen osalta soratie tukee alueen perinteistä ilmettä. Asfaltoinnin vaikutus arvoalueisiin ei kuitenkaan ole niin merkittävä, että pintamateriaalin muutos olisi täysin mahdoton. Enemmän vaikutusta alueen arvoihin on sillä, että tie säilyttää perinteisen, luontevasti maisemassa mutkittelevan luonteensa. Tierakenteisiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota sen varrelta tunnistettujen arvokkaiden pihapiirien kohdalla. Tien muutokset eivät saa heikentää vanhan rakennuskannan säilymismahdollisuuksia, ja mikäli tie on aiemmin aiheuttanut ongelmia esim. kohonneen tienpinnan vaikuttaessa hulevesien johtumiseen rakennusten ympärillä, tilannetta tulee pyrkiä tämän hankkeen yhteydessä parantamaan.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on reagoida Valtatie 9:n kehittämissuunnitelmiin mm. kunnostamalla Kangasalan ja Oriveden välistä maantieverkostoa hitaamman liikenteen ja paikallisliikenteen käyttöön. Suinulan ja Lihasulan kautta Orivedelle johtava Siitamantie ja Siitamankylätie ovat vanhaa Kangasalta Orivedelle johtanutta tielinjaa, joka yhä halkoo perinteistä maalaismaisemaa peltoineen ja tilakeskuksineen. Tie kulkee mm. Lihasulan kartanon tilakeskuksen läpi.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Parannettavalla tielinjalla sijaitsee kaksi kiinteää muinaisjäännöstä Kangasala Haviseva (Haviseva)  (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000006457) ja Orivesi Siitama (Sitama) (100001758). Molemmat ovat historiallisia kylätontteja. Linjalta tunnetaan myös kivikautinen irtolöytö Multavieru (1000017424). Parannettavat maantiet kulkevat myös historiallista tie linjaa Kangasala -Orivesi pitkin.  Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). 

Historiallisten karttojen, topografian ja muiden aineistojen perusteella hankealueelta on mahdollista löytää ennestään tutkimattomia arkeologisia kohteita, joiden huomioonottaminen hankkeessa on tärkeää. Tämä koskee myös hankkeeseen liittyviä kiertoteitä, aputeitä tai muita maahan kajoavia toimenpiteitä. Maakuntamuseo esittää koko hankealueelle arkeologista inventointia.  Tunnettujen muinaisjäännösten kohdilla tulee tehdä tarkkuusinventointi, jossa määritellään muinaisjäännöksen säilyneisyys hankealueella. Historiallisten teiden kohdalla tulee katsoa, onko maastossa sellaisia kohtia, jossa historiallisten teiden rakenteita on voinut säilyä. 

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön. Työhankkeeseen liittyvistä muinaisjäännösten tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. 

Rakennettu ympäristö ja maisema

Suinulan ja Lihasulan alue kuuluvat Haralanharjun kulttuurimaiseman valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Arvoalueen erityispiirteitä ovat harjumaisemat ja erityisesti Haralanharjulta avautuvat näkymät Vesijärvelle, sen saarille ja ranta-alueiden laajoille perinteisille maalaismaisemille. Peltoalueet vanhoine tilakeskuksineen ovat myös arvoalueen tärkeää, vaalittavaa kulttuuriperintöä. Valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen lisäksi Suinulan ja Lihasulan alue kuuluu Havisevan-Lihasulan-Palon kulttuurimaiseman maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Arvoalueen keskeisiä tekijöitä ovat mm. vanhan maantien linja sekä sen varteen sijoittuneet merkittävät tilakeskukset Havisevan Kauppala ja Pietilä sekä Lihasulan koulu, Lihasulan kartano sekä Lihasulan Palon ja Liskon pihapiirit. Oriveden puolella hanke sijoittuu Siitaman kylän ja kulttuurimaiseman maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, jonka arvoja ovat mm. kantatilat, asemayhdyskunta, peltoaukeat ja mutkitteleva kylätie. Toimenpiteiden kohteena olevaan tielinjaan rajautuvia arvokohteita Siitamassa ovat Perttulan ja Mikkolan tilakeskukset, nuorisoseurantalo Jukola sekä radan varteen muodostunut Pysäkinmäen mäkitupa-alue, jossa on rautatieläisten, työläisten ja maaseudun talottoman väestön asumuksia, kauppoja, virkailijoiden taloja ja kesäasuntoja.

Rakennetun ympäristön ja maiseman arvojen osalta soratie tukee alueen perinteistä ilmettä. Asfaltoinnin vaikutus arvoalueisiin ei kuitenkaan ole niin merkittävä, että pintamateriaalin muutos olisi täysin mahdoton. Enemmän vaikutusta alueen arvoihin on sillä, että tie säilyttää perinteisen, luontevasti maisemassa mutkittelevan luonteensa. Tierakenteisiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota sen varrelta tunnistettujen arvokkaiden pihapiirien kohdalla. Tien muutokset eivät saa heikentää vanhan rakennuskannan säilymismahdollisuuksia, ja mikäli tie on aiemmin aiheuttanut ongelmia esim. kohonneen tienpinnan vaikuttaessa hulevesien johtumiseen rakennusten ympärillä, tilannetta tulee pyrkiä tämän hankkeen yhteydessä parantamaan.