Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa kaava-alueella voimassa olevat liikennealueet alueelle hyväksytyn tiesuunnitelman mukaisesti sekä mahdollistaa palo- ja pelastustointa palveleva rakentaminen ja huoltoasemapalveluille osoitetun osakorttelin vähäinen laajentaminen korttelissa 14. Tavoitteena on myös osoittaa kortteliin 14 kevyelle liikenteelle varattu katualue tiesuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan laajennuksen tavoitteena on osoittaa uusi yritysalue rakenteilla olevan valtatien 3 eritasoliittymän yhteyteen Hämeenkyrön Tippavaaraan Häijääntien länsipuolelle. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman osiosta 2.1 (Lähtökohdat) puuttuu arkeologista kulttuuriperintöä koskeva luku. Kaava-alueen koillisosassa on tehty Hämeenkankaan historiallisen tielinjan osan arkeologinen inventointi v. 2011 (Hämeenkyrö. Vt. 3:n parannusalueen Hämeenkyrön liittymän tienoon muinaisjäännösinventointi 2011/Mikroliitti Oy), jonka tietojen perusteella liikenneympyrän pohjoispuolella sijainnut tien jäännös on tulkittu v. 2017 inventointiraportissa kiinteäksi muinaisjäännökseksi (inv. kohde 17). Kohde on tallennettu muinaisjäännösrekisteriin nimellä Tippavaara ja tunnuksella 1000034239. Kohteen koe- ja dokumentointitutkimus on suoritettu Pirkanmaan maakuntamuseon ja Väyläviraston välisessä neuvottelussa sovitun mukaisesti (Mikroliitti Oy 2020). Tiesuunnitelman mukaiset rakennustyöt ko. kohteessa eivät edellytä arkeologisia toimenpiteitä, ja maakuntamuseon saamien tietojen mukaan kohde tulee peitetyksi kokonaan töiden yhteydessä.
Sen sijaan kaava-alueen länsiosaa ei ole tutkittu aiemmissa arkeologisissa inventoinneissa. Alue on suureksi osaksi rakentamatonta metsä- ja peltomaastoa. Aluetta voidaan topografian, historiallisen kartta-aineiston ja historiallisen asutuksen läheisyyden perusteella pitää potentiaalisena sekä esihistoriallisten muinaisjäännösten (esim. kivikautisen asuinpaikan) että historiallisen ajan arkeologisten kohteiden löytymisen kannalta. Vanhojen karttojen perusteella esimerkiksi kaava-alueen lounaisosan länsikulman tienoilla on viimeistään 1700-luvun lopussa sijainnut kahden historiallisen kylän - Tuokkolan ja Pappilan - välinen rajapyykki, jonka mahdollista jäännöstä tulisi koskemaan muinaismuistolain rauhoitus. Alueelta voi löytyä myös elinkeinohistoriallisia muinaisjäännöksiä.
Edellä todetun vuoksi kaavahankkeeseen liittyen tulee suorittaa tilan 108-421-2-146 ja tilan 108-421-48-21 länsireunan arkeologinen tarkkuusinventointi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tulee päivittää näiltä osin. Maakuntamuseo voi ottaa kantaa kaavaluonnoksiin vasta inventoinnin valmistumisen jälkeen.
Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajan nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Rakennetun ympäristön tai maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Kaavaehdotus selvitysaineistoineen tulee lähettää maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa kaava-alueella voimassa olevat liikennealueet alueelle hyväksytyn tiesuunnitelman mukaisesti sekä mahdollistaa palo- ja pelastustointa palveleva rakentaminen ja huoltoasemapalveluille osoitetun osakorttelin vähäinen laajentaminen korttelissa 14. Tavoitteena on myös osoittaa kortteliin 14 kevyelle liikenteelle varattu katualue tiesuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan laajennuksen tavoitteena on osoittaa uusi yritysalue rakenteilla olevan valtatien 3 eritasoliittymän yhteyteen Hämeenkyrön Tippavaaraan Häijääntien länsipuolelle. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman osiosta 2.1 (Lähtökohdat) puuttuu arkeologista kulttuuriperintöä koskeva luku. Kaava-alueen koillisosassa on tehty Hämeenkankaan historiallisen tielinjan osan arkeologinen inventointi v. 2011 (Hämeenkyrö. Vt. 3:n parannusalueen Hämeenkyrön liittymän tienoon muinaisjäännösinventointi 2011/Mikroliitti Oy), jonka tietojen perusteella liikenneympyrän pohjoispuolella sijainnut tien jäännös on tulkittu v. 2017 inventointiraportissa kiinteäksi muinaisjäännökseksi (inv. kohde 17). Kohde on tallennettu muinaisjäännösrekisteriin nimellä Tippavaara ja tunnuksella 1000034239. Kohteen koe- ja dokumentointitutkimus on suoritettu Pirkanmaan maakuntamuseon ja Väyläviraston välisessä neuvottelussa sovitun mukaisesti (Mikroliitti Oy 2020). Tiesuunnitelman mukaiset rakennustyöt ko. kohteessa eivät edellytä arkeologisia toimenpiteitä, ja maakuntamuseon saamien tietojen mukaan kohde tulee peitetyksi kokonaan töiden yhteydessä.
Sen sijaan kaava-alueen länsiosaa ei ole tutkittu aiemmissa arkeologisissa inventoinneissa. Alue on suureksi osaksi rakentamatonta metsä- ja peltomaastoa. Aluetta voidaan topografian, historiallisen kartta-aineiston ja historiallisen asutuksen läheisyyden perusteella pitää potentiaalisena sekä esihistoriallisten muinaisjäännösten (esim. kivikautisen asuinpaikan) että historiallisen ajan arkeologisten kohteiden löytymisen kannalta. Vanhojen karttojen perusteella esimerkiksi kaava-alueen lounaisosan länsikulman tienoilla on viimeistään 1700-luvun lopussa sijainnut kahden historiallisen kylän - Tuokkolan ja Pappilan - välinen rajapyykki, jonka mahdollista jäännöstä tulisi koskemaan muinaismuistolain rauhoitus. Alueelta voi löytyä myös elinkeinohistoriallisia muinaisjäännöksiä.
Edellä todetun vuoksi kaavahankkeeseen liittyen tulee suorittaa tilan 108-421-2-146 ja tilan 108-421-48-21 länsireunan arkeologinen tarkkuusinventointi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tulee päivittää näiltä osin. Maakuntamuseo voi ottaa kantaa kaavaluonnoksiin vasta inventoinnin valmistumisen jälkeen.
Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajan nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Rakennetun ympäristön tai maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Kaavaehdotus selvitysaineistoineen tulee lähettää maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa