Laaja huvila- ja pihakokonaisuus, jossa ovat 1900-luvun vaihteesta 2-kerroksinen huvilarakennus, pirttirakennus, maakellari, aitta/varastorakennus ja huvimaja. Huvilarakennuksen ulkoasu 1960-luvulta. Rikas sosiaali- ja kulttuurihistoria. Synty liittyy vastarannan sahalaitokseen. Myöhemmin tunnettu kirjailijakotina.

Varsinaisessa pihassa on 2-kerroksinen (1) huvilarakennus (1890-l) ja (2,3) kaksi talousrakennusta Lisäksi pihan keskellä kivirakenteinen (4) maakellarikumpu. Rantaan ulottuvalla puistomaisella kentällä on vanha (5) paritupa, joka on ilmeisesti siirretty paikalle 1930/40-luvulla. Sen vieressä on kivirakenteinen maakellari. Rannassa on pieni (6) huvimaja (1900-l vaihde). Lisäksi rannassa on (7) sauna ja liiteri (1965).

Pirttirakennuksen eteläpuolelta on purettu pois pakarirakennus.

Talousrakennus (2) on rakennettu nurkkakiville. Rakennuksen itäpäädyssä on aittaosa, joka tehty ptikänurkkaisena hirrestä. Nurkat ovat suojattu valkoiseksi maalatulla laudoituksella. Länsipää on lautarakenteinen. Satulakatto on katettu punaiseksi maalatulla aaltopellillä. Rakennusaika 1900-luvun vaihde.

Talousrakennus (3) on rakennettu betontolpille. Rakennus on vuorattu punaiseksi maalatulla lomalaudoituksella. Ikkunat ja vuorilaudat jäljittelevät vanhaa. Vuorilaudat ovat valkoiseksi maalatut ja nurkista ristissä. Satulakatto on punaista aaltopeltiä. Rakennusaika sotien jälkeen.

Pihan (4) maakellari on rakennettu suurista lohkotuista kivistä. Rakennetta suojaa maakumpu.

Kosken tilan osti Murola Sågsvärks AB vuonna 1890. Tilasta erotettiin palsta (n. 6,2 hehtaaria) sahan rakennuksille suvannon itärannalta. Toinen palsta, joka tunnetaan huvilapalstana (n. 4, 4 hehtaaria) erotettiin suvannon länsirannalta. Loput Kosken tilasta myytiin Alexander Thesleffille vuonna 1891. Huvilapalsta lohkottiin nimellä N:1 Godtkampf ja saha N: 2 Saha.

Huvilapalstalle rakennettiin 2-kerroksinen huvila, joka oli valmiina ennen tilan myyntiä Thesleffille. Rakennuttajana mainitaan helsinkiläinen Sinebrychoff. 1890-luvulla huvilaa käytti kesäisin saksalainen liikemies Godtkampf, joka toimi Murola Sågsvärs Ab:n johtotehtävissä. Vuonna 1905 huvilan osti ruoveteläinen maanviljelijä Herman Sammalisto. Omistajan perheen lisäksi huvilassa asui myös vuokralaisia. Linnoitustöiden aikaan, 1916-1917, huvilassa asui venäläisiä upseereita. Emil Suhonen perusti vuonna 1918 alakerran huoneeseen sekatavarakaupan. Sammaliston kuoleman jälkeen huvilan peri hänen tyttärensä Maija Lahonen. Hän piti Sammaliston aikana Koivulaksi nimetyssä huvilassa täysihoitolaa 1920-luvulla. Hänen aikana erotettiin Koivulasta myös Läntelän pieni mäkitupatontti. 1930-luvulla huvilassa toimi lasten kesäsiirtola. Vuonna 1944 huvilan osti Kalevalaiset naiset suuriperheisten äitien virkistyspaikaksi. Vähitellen paikka muuttui yleisölle avoimeksi täysihoitolaksi. Asiakkaina oli erityisesti kirjailijoita, jolloin sitä kutsuttiin jo kirjailijakodiksi. Tontilla on vanha paritupa, joka on ilmeisesti siirretty muualta. Siirtoaikaa ei tunneta, mutta Kalevalaisten naisten perustajan, kirjailija Elsa Heporaudan sanotaan kirjoittaneen pirttirakennuksen yläkerrassa. Vuonna 1962 huvilan osti Uusi Suomi Oy oman henkilökuntansa ja asiamiestensä vapaa-ajan paikaksi. Oston jälkeen rakennus remontoitiin ulkoa perusteellisesti ja sen ulkoasu muuttui nykymuotoon. Suomelan ajalta ovat myös metalliportit, joiden päällä on kirjaimet "U S". Myös pihamaata koristava painokone on Uuden Suomen ajalta. Uuden Suomen aikana huvila tunnettin Suomelana. Vuonna 1982 huvila siirtyi yksityisomistukseen.

Muroleenkosken suvannon länsirannalla sijaitseva Godtkampfin pihapiiri on laaja ja metsän suojaama. Varsnaisen pihan muodostavat 2-kerroksinen huvilarakennus ja kaksi talousrakennusta. Ne ovat noin 200 metrin päässä rannasta. Huvilan kaakkoispuolella aukeaa laaja nurmikenttä, joka viettää osin pengerrettynä kohti Murolekosken suvantoa. nurmikentällä kasvaa muutamia puita mm. koivuja, lehtikuusi ja vaahtera. Pirttirakennus on nurmikentän laidalla. Rannassa on pieni kumpare, jonka reunaan on rakennettu huvimaja, ranta on osin luonnontilainen. Pihapiiriä ympäröi sekametsä, jossa kasvaa lehtipuita ja kuusia. Tontin etelälaidalla on pieni Läntelän mäkitupapalsta.

Ruovesi rantaosayleiskaava, osa-alue 1 (21.8.2017)

Ruoveden kunnan kiinteistörekisteri, Hämeen maanmittaustoimiston arkisto, Hämeenlinna. Lindqvist Sven E, Ruovesi ennen ja nyt. Suhonen Matti, Muroleen kanava, Näsijärven helmi, 1986.