Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta kiinteistön myyntitilannetta varten. Lentokentänkatu 44 on osa Härmälän vanhinta, 1920–40-luvuilla syntynyttä omakotialuetta, joka muodostaa kaupunkikuvallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Härmälälle ovat ominaisia väljät ja vehreät puutarhatontit, katuvarteen sijoittuvien noppamaisten, ilmeeltään yksinkertaisten puutalojen rivistöt, lyhyträystäiset ja jyrkät harjakatot sekä perinteiset rakennustavat ja -materiaalit.
Härmälään on laadittu suojelukaava, jossa Lentokentänkatu 44:ää koskevat mm. seuraavat kaavamerkinnät: AO-2/s osoittaa erillispientalojen korttelialueen, jolla rakennettu ympäristö säilytetään. Tällä alueella olevaa rakennusta korjattaessa tulee ikkunoiden ja katon muoto säilyttää alkuperäisinä ja rakennuksen vesikate ja ulkoverhous alkuperäisen kaltaisina. Rakennusten julkisivujen ja ikkunoiden puuosat on maalattava peittävällä maalilla. Kaavamerkintä ym-13 toteaa mm. seuraavaa: korjaus- ja muutostöiden tulee olla rakennuksen alkuperäiseen tyyliin ja ympäristöön soveltuvia. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan joko entistäen tai muulla tavoin rakennuksen alkuperäiseen tyyliin ja ympäristöön soveltuvalla tavalla. Suojelukaavaan sisältyvät rakennustapaohjeet. Kaavan asuinrakennukselle tarkoitettu ra-kennusala on hiukan nykyistä rakennusta laajempi, ja lisäksi kaavassa osoite-taan pihan takaosaan rakennusoikeutta piharakennukselle. Kaavan sisällöstä kannattaa olla yhteydessä Tampereen kaupungin rakennusvalvontaan.
Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkija ja perinnerakennusmestari tekivät Lentokentänkatu 44:ään maastokatselmuksen 21.5.2013. Katselmuksessa todettiin, että 1930-luvulla rakennettu asuinrakennus on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä hyvin niin sisätilojen kuin julkisivujenkin suhteen. Ikkunatyyppi on todennäköisesti muutettu 40–50-luvulla, mutta nykyiset puukarmiset, heloitetut ikkunat istuvat hyvin rakennukseen ja kertovat osaltaan sen varhaisemmista vaiheista. Rakennuksella on kaupunkikuvallista, rakennusperinteistä ja sosiaalihistoriallista arvoa osana alueen varhaista omakotirakentamista.
Rakennusten kuntoa arvioitiin silmämääräisesti. Asuinrakennuksen kellariin kertyy vettä, joka on vaurioittanut pahoin mm. alapohjaa. Kuistia lukuun ottamatta perustuksen rakenteet ovat kuitenkin kunnostettavissa. Alapohjan uusiminen on välttämätöntä. Muilta osin rakennus on rakenteellisesti kohtuullisessa kunnossa. Kiinteistöön kuuluu myös alkuperäinen pihasauna sekä uudempi autosuoja. Saunan katto on täysin romahtanut ja rakennus on purkukuntoinen.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Lentokentänkatu 44:n asuinrakennus on silmämääräisen arvioinnin perusteella kunnostettavissa. Rakennuksella on merkittävää kulttuurihistoriallista arvoa, eikä sitä tule purkaa. Rakennuksen kunnostamisessa tulee huomioida rakennuksen alkuperäiset piirteet. Kiinteistön pihasauna on valitettavasti vaurioitunut niin pahoin, että sen kunnostaminen ei ole enää mahdollista. Autosuojan kulttuurihistorialliset arvot eivät ole niin merkittäviä, että sen säilyttäminen olisi välttämätöntä. Alueella on suojelukaava ja rakennustapaohjeet, jotka ohjaavat kiinteistön kunnostamista. Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari Tapani Koiranen tekee maksuttomia neuvontakäyntejä tämäntyyppisiin kunnostuskohteisiin. Häneen voi olla yhteydessä: 040 559 9271 / tapani.koiranen@tampere.fi.