Kiinteistö on lohkottu Pappilan maista. Se sijaitsee nk. Käpylän auinalueella. Kiinteistö on jaettu Suoranta I:ksi ja II:ksi 1980-luvulla, jolloin II:een rakennettiin uusi päärakennus. Suoranta I jäi sen jälkeen lomakäyttöön.

Rakennus 1: Betoniperustainen, 1930-luvun rakennus on rakennettu vanhoista riihen tms. rakennuksen hirsistä. Hirsirunko on vuorattu peiterimoitetuin psytylaudoin ja maalattu keltaiseksi. Listoitus on ruskea. Satulakaton katteena on kolmiorimahuopa. Itäsivulla on umpikuisti. Kuisti lienee uusittu 1950-luvun paikkeilla. Sen ikkuna on nelijakoinen pystyikkuna. Muut ikkunat ovat alkuperäisiä kuusiruutuisia. Rakennuksen pohjakaava on nk. sivukamaritupa. Vinttikerroksessa on kaksi pientä asuinhuonetta, jotka on rakennettu todennäköisesti 1950-luvun paikkeilla. Ulkoisesti rakennus on lähinnä 1930-luvun asussa.

Rakennus 2: Betoniperustainen, rankorunkoinen sauna on myös rakennettu 1930-luvun aikana. Runko on vuorattu peiterimoiteuin psytyalaudoin ja maalattu vihreäksi. Listoitus on valkoinen. satulakaton katteena on kolmiorimahuopa. Rakennus on myöhemmin, ehkä 1950-luvulla, kunnostettu ja sen ikkunat lienee vaihdettu tuolloin nykyisenlaisiin suuriruutuisiin.

Rakennus 3: 1930-luvun maakellari on sisäpuolelta luonnonkivirunkoinen. Maan päällä oleva kellarin katos on rankorunkoinen ja vuorattu peiterimoitetuin pystylaudoin. rakennus on maalattu keltaiseksi. Listoitus on valkoinen. Satulakaton katteena on kolmiorimahuopa. Rakennusta lienee niinikään kunnostettu 1950-luvun paikkeilla.

Kiinteistö sijaitsee Pappilan kylään kuuluvalla Käpylän alueella, jossa on runsaasti 190-30-luvun rakennuskantaa sijoittuneena raittikylämäisesti Laivataipaleentien varteen. Laaja, loivasti länteen päin viettävä rinnemäinen pihapiiri rajautuu idässä Laivataipaleeseen, etelässä Uittajanpolkuun ja kahdelta muulta sivulta naapurikiinteistöihin. Päärakennus sijaitsee alueen itäreunalla. Sen länsipuolella on sauna ja pihan keskivaiheilla maakellari. Päärakennuksen ympärillä kasvaa lehtipuita. Laivataipaleen puolella kasvaa pensasaita.

Niukko, K. Kyröskoski, Hämeenkyrö. Rakennusinventointi 2001 (osa 2)