Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa asiakohdassa mainitusta hankkeesta. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa uuden yhtenäiskoulun rakentaminen kyseiselle koulutontille. Suunnitelman toteuttaminen merkitsee nykyisen koulurakennuksen purkamista.

Kohde sijaitsee Pirkanmaan maakuntakaavaa laaditun selvityksessä esitetyssä maakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä ja on yksi sen ns. ydinkohteista Nokianvirran ja Kankaantaan koulujen ohella. Lukiorakennus on yleiskaavassa osoitetulla kaupunkikuvallisesti arvokkaalla alueella. Aluetta koskee kaavamääräys, jonka mukaan "Alueen kehittämisessä, suunnittelussa ja rakentamisessa lähtökohtana on alueen arvopohjan säilyminen". Asemakaavaan liittyy yleispiirteinen selvitys, joka on tehty lähinnä laajemman yleiskaavan tarpeisiin. Selvitystä tulee tarkentaa asemakaavan tarkkuutta ja tarkoitusta vastaavaksi, siten, että rakennuksen historia ja sen näkyminen rakennuksen eri osissa, myös sisätiloissa pääpiirteissään, on käsitelty ja kaavan vaikutukset rakennetun ympäristön arvoihin ovat riittävällä tavalla määriteltävissä.

Lukion vanhin osa on rakennettu vuonna 1941 arkkitehti Pekka Saareman suunnitelmien mukaan. Vanhin osa on edustanut alkuperäiseltä asultaan enemmän funktionalistissävytteistä modernismia kuin 1940-luvun koulurakennukset yleisesti ottaen. Rakennusta on laajennettu useaan otteeseen ja vanhinta osaa on myös korotettu yhdellä kerroksella, samalla tasakatto on muutettu satulakatoksi. Alueelta laaditussa yleispiirteisessä inventoinnissa on esitetty kohteen olevan muuttunut ominaispiirteiltään siinä määrin, että sen kulttuurihistorialliset arvot eivät yllä lähiympäristön muiden koulujen tasolle. Uudistukset vaikeuttavat rakennuksen alkuperäisen hahmon ja arkkitehtonisen ratkaisun ymmärtämistä ja niiltä osin rakennushistoriallisten arvojen voidaan katsoa heikentyneen. Koulukonaisuuden eri osat edustavat rakentamisajankohtansa arkkitehtonisia ihanteita, mutta kokonaisuus on sekava ja pirstaleinen. Sen sijaan koulurakennus kokonaisuutena on erityisesti kaupunkikuvallisen asemansa vuoksi arvokas.

Yleiskaavan määräyksen ja maakuntakaavan tavoitteiden mukaisesti alueen suunnittelun lähtökohtana tulee olla arvokkaiden kulttuuriympäristön piirteiden vaaliminen. Kaavassa tulee tutkia tarkemmin miten nämä määräykset voidaan toteuttaa, maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavalle asettamien, kulttuuriperintöä ja rakennettua ympäristöä koskevien tavoitteiden lisäksi. Asemakaavan luonnoksessa ei ole arvioitu eri toteuttamisvaihtoehtoja eikä myöskään kaavan todellisia vaikutuksia kulttuuriympäristöön. Kaavan aineistoja tulee tarkentaa ja täydentää ennen ehdotusvaihetta.

Rakennuksesta tehdyn kuntotutkimuksen perusteella voidaan yleisesti todeta, että kaikissa rakennuksen eri-ikäisissä osissa on laajuudeltaan ja vakavuudeltaan vaihtelevia kosteusvaurioita. Osa vaurioista, kuten esimerkiksi vuotavien kattojen ja hallitsemattomien hulevesien aiheuttamat, johtuvat kunnossapidon laiminlyönneistä. Eri rakentamisvaiheissa on toteutettu kullekin aikakaudelle tyypillisiä rakenneratkaisuja, joista osa on myöhemmin osoittautunut kosteustekniseltä toiminnaltaan heikoiksi. Laajennusten ja peruskorjausten yhteydessä on uuden ja vanhan yhdistäminen lisännyt riskialttiiden rakenteiden määrää, esimerkkinä väliseiniksi jätetyt entiset ulkoseinät. Kokonaisuutena arvioiden rakennuksen vauriot ovat vakavia, vaikka osa niistä on korjattavissa kohtuullisin toimenpitein. Erityisesti kaikkien laajennusosien kohdalla tarvittavat korjaukset ovat kuitenkin niin laajoja, että ne ovat verrattavissa uudisrakentamiseen.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole kaavahankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa asiakohdassa mainitusta hankkeesta. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa uuden yhtenäiskoulun rakentaminen kyseiselle koulutontille. Suunnitelman toteuttaminen merkitsee nykyisen koulurakennuksen purkamista.Kohde sijaitsee Pirkanmaan maakuntakaavaa laaditun selvityksessä esitetyssä maakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä ja on yksi sen ns. ydinkohteista Nokianvirran ja Kankaantaan koulujen ohella. Lukiorakennus on yleiskaavassa osoitetulla kaupunkikuvallisesti arvokkaalla alueella. Aluetta koskee kaavamääräys, jonka mukaan "Alueen kehittämisessä, suunnittelussa ja rakentamisessa lähtökohtana on alueen arvopohjan säilyminen". Asemakaavaan liittyy yleispiirteinen selvitys, joka on tehty lähinnä laajemman yleiskaavan tarpeisiin. Selvitystä tulee tarkentaa asemakaavan tarkkuutta ja tarkoitusta vastaavaksi, siten, että rakennuksen historia ja sen näkyminen rakennuksen eri osissa, myös sisätiloissa pääpiirteissään, on käsitelty ja kaavan vaikutukset rakennetun ympäristön arvoihin ovat riittävällä tavalla määriteltävissä.Lukion vanhin osa on rakennettu vuonna 1941 arkkitehti Pekka Saareman suunnitelmien mukaan. Vanhin osa on edustanut alkuperäiseltä asultaan enemmän funktionalistissävytteistä modernismia kuin 1940-luvun koulurakennukset yleisesti ottaen. Rakennusta on laajennettu useaan otteeseen ja vanhinta osaa on myös korotettu yhdellä kerroksella, samalla tasakatto on muutettu satulakatoksi. Alueelta laaditussa yleispiirteisessä inventoinnissa on esitetty kohteen olevan muuttunut ominaispiirteiltään siinä määrin, että sen kulttuurihistorialliset arvot eivät yllä lähiympäristön muiden koulujen tasolle. Uudistukset vaikeuttavat rakennuksen alkuperäisen hahmon ja arkkitehtonisen ratkaisun ymmärtämistä ja niiltä osin rakennushistoriallisten arvojen voidaan katsoa heikentyneen. Koulukonaisuuden eri osat edustavat rakentamisajankohtansa arkkitehtonisia ihanteita, mutta kokonaisuus on sekava ja pirstaleinen. Sen sijaan koulurakennus kokonaisuutena on erityisesti kaupunkikuvallisen asemansa vuoksi arvokas.Yleiskaavan määräyksen ja maakuntakaavan tavoitteiden mukaisesti alueen suunnittelun lähtökohtana tulee olla arvokkaiden kulttuuriympäristön piirteiden vaaliminen. Kaavassa tulee tutkia tarkemmin miten nämä määräykset voidaan toteuttaa, maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavalle asettamien, kulttuuriperintöä ja rakennettua ympäristöä koskevien tavoitteiden lisäksi. Asemakaavan luonnoksessa ei ole arvioitu eri toteuttamisvaihtoehtoja eikä myöskään kaavan todellisia vaikutuksia kulttuuriympäristöön. Kaavan aineistoja tulee tarkentaa ja täydentää ennen ehdotusvaihetta.Rakennuksesta tehdyn kuntotutkimuksen perusteella voidaan yleisesti todeta, että kaikissa rakennuksen eri-ikäisissä osissa on laajuudeltaan ja vakavuudeltaan vaihtelevia kosteusvaurioita. Osa vaurioista, kuten esimerkiksi vuotavien kattojen ja hallitsemattomien hulevesien aiheuttamat, johtuvat kunnossapidon laiminlyönneistä. Eri rakentamisvaiheissa on toteutettu kullekin aikakaudelle tyypillisiä rakenneratkaisuja, joista osa on myöhemmin osoittautunut kosteustekniseltä toiminnaltaan heikoiksi. Laajennusten ja peruskorjausten yhteydessä on uuden ja vanhan yhdistäminen lisännyt riskialttiiden rakenteiden määrää, esimerkkinä väliseiniksi jätetyt entiset ulkoseinät. Kokonaisuutena arvioiden rakennuksen vauriot ovat vakavia, vaikka osa niistä on korjattavissa kohtuullisin toimenpitein. Erityisesti kaikkien laajennusosien kohdalla tarvittavat korjaukset ovat kuitenkin niin laajoja, että ne ovat verrattavissa uudisrakentamiseen.Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole kaavahankkeesta huomautettavaa.