Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Parkanon kaupungin alueelle suunnitteilla olevan Takakangas-Pihlajaharjun tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YVA-selostus). Maakuntamuseo on 21.2.2022 antanut lausunnon (diar. 55/2022) tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja tuonut siinä esiin mm. tuulivoima-alueen ja sähkönsiirtoreittien arkeologisen inventoinnin tarpeen. Maakuntamuseo on tutustunut YVA-selostukseen aineistoineen ja toteaa seuraavaa.

Arkeologinen kulttuuriperintö

YVA-selostuksen kohdan 12.2.3. mukaan suunniteltujen voimaloiden tai uusien tieyhteyksien kohdilla ei sijaitse arkeologisessa inventoinnissa (Heilu Oy, 2022) tunnistettuja kohteita. Nykyisten hankealueella sijaitsevien tieyhteyksien vierellä sijaitsee kaksi muinaisjäännöstä  (mj-tunnukset 1000025413 ja 1000025414) ja yksi muu kulttuuriperintökohde (1000043582). Mainittujen kohteiden kohdalla tieyhteyksiä ei tarvitse parantaa, joten hankkeella ei ole niihin vaikutuksia. Tuulivoima-alueen arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole YVA-selostuksesta huomautettavaa.

Hankkeen YVA:ssa tarkastellaan kolmea sähkönsiirtovaihtoehtoa: vaihtoehdossa VE A sähkö siirretään 10,6 km pitkällä ilmajohdolla, vaihtoehdossa VE B 18,7 km pitkällä ilmajohdolla ja vaihtoehdossa VE C 9,5 km pitkällä maakaapelilla. YVA-selostuksen (s. 36-37) mukaan uuteen maastokäytävään rakennettaessa 110 kV ilmajohto edellyttää noin 26–30 m leveän puuttomana pidettävän alueen, johtoaukean. Lisäksi johtoaukean molemmin puolin on 10 m leveä reunavyöhyke, jolla puiden kasvua rajoitetaan. Johtoalueen kokonaisleveys on siten noin 46 m. Voimajohtojen kunnossapito vaatii säännöllisiä kunnossapitotöitä. Maakaapelivaihtoehdossa tarvittavan maastokäytävän leveys rakentamisalueineen on noin 10 m.

YVA-selostuksen liitteen 1.2. (Vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön) mukaan kulttuuriperinnön kohteisiin kohdistuvien vaikutusten vähentäminen on mahdollista tekemällä voimajohtoreitin rakentaminen, metsän raivaaminen sekä käyttöönoton jälkeiset huolto- ja korjaustoimenpiteet siten, että tiedossa olevat muinaisjäännöskohteet otetaan huomioon niitä vahingoittamatta. Rakentamisalueiden lähellä sijaitsevat, suojeltavaksi luokitellut muinaisjäännöskohteet "suojataan tarvittaessa asianmukaisesti rakentamisen ja muiden toimenpiteiden ajaksi. Kohteet voidaan myös merkitä maastoon rakentamisajaksi, niiden havaittavuuden parantamiseksi. Tarvittaessa kysytään Museovirastolta ohjeita kohteiden suojaamiseksi." YVA-selostuksen (s. 128) mukaan ilmajohtojen rakenteet toteutetaan niin, etteivät ne osu muinaisjäännösten tai muiden kulttuuriperintökohteiden kohdalle. Voimajohtojen toteutuksessa kohteet on siis tarkoitus ottaa huomioon.

Inventointiraportin mukaan sähkönsiirtoreittien kohdilta tunnetaan nyt neljä kiinteää muinaisjäännöstä, yksi muu kulttuuriperintökohde (historiallisen ajan kivilouhos), tarkastamaton rautakautinen ja keskiaikainen löytöpaikka (raportin kohde nro 15) sekä neljä muuta kohdetta, joiden joukossa on useita tarkastamattomia historiallisten kylärajojen rajapisteitä (raportin kohteet nro 18 ja 19). Viimeksi mainitut ovat potentiaalisia kulttuuriperintökohteita, jotka vaativat inventoinnin täydentämistä jatkosuunnitteluun valitun reittivaihtoehdon osalta. Inventointitarve koskee myös em. löytöpaikkaa (muinaisjäännösrekisterin kohde Isokuivanen I, mj-tunnus 1000044907). Vaikka löytöpaikka esiintyy paikkatiedoissa pistemäisenä kohteena, se saattaa olla merkki laajemmasta kohteesta, esimerkiksi asuinpaikasta, jonka huomioonottaminen vaikutusten arvioinnissa ei ole tällä hetkellä mahdollista.

Sähkönsiirtoreittien linjoilla tai niiden välittömässä läheisyydessä todetut, maankäytössä huomioonotettavat arkeologiset kohteet ovat: kiinteät muinaisjäännökset, historiallisen ajan tervahaudat Ylinenneva (mj-tunnus 1000044856), Konttineva (1000044853), Riuttasneva (1000044852) ja Sahapukkimäki (1000044855) sekä muu kulttuuriperintökohde, historiallinen Käenkosken louhos (mj-tunnus 1000044857). Jatkosuunnittelussa on kuitenkin otettava huomioon, että arvioitavina olevien reittien täydennysinventoinnissa voi löytyä uusia muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita edellä mainituista tarkastamattomista kohteista. Liitteen 1.2. luku Arvioinnin epävarmuustekijät on tältä osin puutteellinen.

Maakuntamuseo huomauttaa, että YVA-selostuksesta puuttuu sähkönsiirron eri vaihtoehtojen vertailu arkeologisen kulttuuriperinnön näkökulmasta. VE A:n linja/maastokäytävä sijoittuu inventointiraportin mukaan osittain kiinteän muinaisjäännöksen Ylinenneva (1000044856) alueelle; linjan toteuttaminen saattaa siten vahingoittaa muinaisjäännöstä. Muinaisjäännöksen säilymistä turvaavista toimenpiteistä tulee neuvotella hyvissä ajoin Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa. Eteläisimmän VE B:n linja kulkee historiallisen Käenkosken kivilouhoksen (1000044857) yli, joten hanke saattaa vaikuttaa myös siihen. Inventointitietojen perusteella arkeologisen kulttuuriperinnön näkökulmasta turvallisin vaihtoehto on VE C, jonka hyväksyminen vaatii kuitenkin vielä inventoinnin täydentämistä em. löytöpaikan osalta.

YVA-selostuksen mukaan muinaismuistolaista poikkeamisen tarve selviää hankkeen tarkemman suunnittelun myötä, kun tuulivoimaloiden rakennuspaikat ja sähkönsiirtoyhteydet on selvitetty (s. 47). Maakuntamuseo huomauttaa, että luku 5.11.7 Muinaismuistolain kajoamislupa sisältää vanhentunutta tietoa MML 11 §:n sisällöstä. Voimassa olevan lain mukaan kajoamisluvan kiinteään muinaisjäännökseen voi myöntää Museovirasto.

Maakuntamuseo katsoo, että sähkönsiirron osalta ei voida yksiselitteisesti todeta, että hankkeella ei tulisi olemaan vaikutusta arkeologiseen kulttuuriperintöön (s. 232-236). Maankäytöllä on tutkitusti vaikutusta arkeologisiin kohteisiin. Hankkeen negatiiviset vaikutukset ovat kuitenkin vältettävissä ylempänä mainittujen toimenpiteiden ja muiden asianmukaisten menettelyjen avulla. Arkeologisen inventoinnin täydentämistä ja tunnettujen kohteiden säilymistä turvaavia toimenpiteitä ei ole kirjattu lukuun 26 Haitallisten vaikutusten vähentäminen toisin kuin esimerkiksi luonnonarvoja koskevia toimenpiteitä, mitä on myös pidettävä yhtenä YVA-selostuksen puutteena.

Rakennettu ympäristö ja maisema

Hankkeen vaikutusten arviointi on keskittynyt maisemalliselle lähi- ja välialueelle, 0–10 km etäisyydelle tuulivoimaloista. Yleispiirteisesti on tarkasteltu vaikutukset noin 30 km etäisyydelle tuulivoimaloista. Tehty vaikutustenarviointi perustuu rakennetun ympäristön ja maiseman osalta maisemaselvitykseen (liite 18), näkymäalueanalyysiin (liite 19) ja havainnekuviin (liite 17). Kuvasovitteet on tehty näkemäalueanalyysin perusteella valituista kymmenestä kuvauspisteestä.

Aineiston perusteella metsäiselle alueelle sijoittuvien voimaloiden maisemavaikutukset lähiympäristössä, 0-2 kilometrin etäisyydellä ovat vähäiset. 2-10 kilometrin etäisyydellä, voimalat sen sijaan näkyvät paikoin selvästi tai erittäin selvästi. Voimalat tuovat perinteisiin pelto- ja järvimaisemiin uuden, muusta maisemasta poikkeavan ja paikoin dominoivan elementin. Mitä etäämmälle voimaloista siirrytään, sitä enemmän maasto ja/tai puusto peittävät voimaloita vähentäen maisemavaikutuksia kohtalaisiksi tai vähäisiksi.

YVA-selostuksen perusteella tuulivoimaloiden rakentamisella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia valtakunnallisissa tai maakunnallisissa selvityksissä tunnistettuihin rakennetun ympäristön tai kulttuurimaiseman arvokohteisiin. Kokonaisuutena hankkeen vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön ovat enintään kohtalaiset. Lähin maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema, Linnankylän kulttuurimaisema sijaitsee noin 7-8 km etäisyydellä lähimmästä voimalasta ja siihen kohdistuvat maisemavaikutukset ovat korkeintaan kohtalaisia. Tarkastelluilla voimaloiden määrillä, VE1 12 voimalaa ja VE2 10 voimalaa, ei aineiston perusteella ole merkittävää eroa maisemavaikutuksiin.

Tuulivoimahankkeen sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla. Sähkönsiirtoon alueelta on tutkittu kolmea voimajohtolinjauksen vaihtoehtoa, joista vaihtoehto A ja B toteutettaisiin ilmajohtona ja vaihtoehto C maakaapelina. Vaihtoehtoisille sähkönsiirtoreiteille tai niiden välittömään läheisyyteen ei sijoitu valtakunnallisissa tai maakunnallisissa selvityksissä tunnistettuja rakennetun ympäristön tai kulttuurimaiseman arvokohteita. Vaihtoehtojen A ja B maisemavaikutus on kohtalainen ja vaihtoehdon C vaikutus vähäinen. Rakennetun ympäristön ja maiseman näkökulmasta vaihtoehto C on edullisin.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennetun ympäristön ja maiseman osalta YVA-selostus selvityksineen ja vaikutustenarviointeineen on laadittu huolellisesti ja on hankkeen tarkoituksiin riittävä. Maakuntamuseolla ei ole rakennetun ympäristön ja maiseman osalta YVA-selostuksesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Parkanon kaupungin alueelle suunnitteilla olevan Takakangas-Pihlajaharjun tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YVA-selostus). Maakuntamuseo on 21.2.2022 antanut lausunnon (diar. 55/2022) tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja tuonut siinä esiin mm. tuulivoima-alueen ja sähkönsiirtoreittien arkeologisen inventoinnin tarpeen. Maakuntamuseo on tutustunut YVA-selostukseen aineistoineen ja toteaa seuraavaa.

Arkeologinen kulttuuriperintö

YVA-selostuksen kohdan 12.2.3. mukaan suunniteltujen voimaloiden tai uusien tieyhteyksien kohdilla ei sijaitse arkeologisessa inventoinnissa (Heilu Oy, 2022) tunnistettuja kohteita. Nykyisten hankealueella sijaitsevien tieyhteyksien vierellä sijaitsee kaksi muinaisjäännöstä  (mj-tunnukset 1000025413 ja 1000025414) ja yksi muu kulttuuriperintökohde (1000043582). Mainittujen kohteiden kohdalla tieyhteyksiä ei tarvitse parantaa, joten hankkeella ei ole niihin vaikutuksia. Tuulivoima-alueen arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole YVA-selostuksesta huomautettavaa.

Hankkeen YVA:ssa tarkastellaan kolmea sähkönsiirtovaihtoehtoa: vaihtoehdossa VE A sähkö siirretään 10,6 km pitkällä ilmajohdolla, vaihtoehdossa VE B 18,7 km pitkällä ilmajohdolla ja vaihtoehdossa VE C 9,5 km pitkällä maakaapelilla. YVA-selostuksen (s. 36-37) mukaan uuteen maastokäytävään rakennettaessa 110 kV ilmajohto edellyttää noin 26–30 m leveän puuttomana pidettävän alueen, johtoaukean. Lisäksi johtoaukean molemmin puolin on 10 m leveä reunavyöhyke, jolla puiden kasvua rajoitetaan. Johtoalueen kokonaisleveys on siten noin 46 m. Voimajohtojen kunnossapito vaatii säännöllisiä kunnossapitotöitä. Maakaapelivaihtoehdossa tarvittavan maastokäytävän leveys rakentamisalueineen on noin 10 m.

YVA-selostuksen liitteen 1.2. (Vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön) mukaan kulttuuriperinnön kohteisiin kohdistuvien vaikutusten vähentäminen on mahdollista tekemällä voimajohtoreitin rakentaminen, metsän raivaaminen sekä käyttöönoton jälkeiset huolto- ja korjaustoimenpiteet siten, että tiedossa olevat muinaisjäännöskohteet otetaan huomioon niitä vahingoittamatta. Rakentamisalueiden lähellä sijaitsevat, suojeltavaksi luokitellut muinaisjäännöskohteet "suojataan tarvittaessa asianmukaisesti rakentamisen ja muiden toimenpiteiden ajaksi. Kohteet voidaan myös merkitä maastoon rakentamisajaksi, niiden havaittavuuden parantamiseksi. Tarvittaessa kysytään Museovirastolta ohjeita kohteiden suojaamiseksi." YVA-selostuksen (s. 128) mukaan ilmajohtojen rakenteet toteutetaan niin, etteivät ne osu muinaisjäännösten tai muiden kulttuuriperintökohteiden kohdalle. Voimajohtojen toteutuksessa kohteet on siis tarkoitus ottaa huomioon.

Inventointiraportin mukaan sähkönsiirtoreittien kohdilta tunnetaan nyt neljä kiinteää muinaisjäännöstä, yksi muu kulttuuriperintökohde (historiallisen ajan kivilouhos), tarkastamaton rautakautinen ja keskiaikainen löytöpaikka (raportin kohde nro 15) sekä neljä muuta kohdetta, joiden joukossa on useita tarkastamattomia historiallisten kylärajojen rajapisteitä (raportin kohteet nro 18 ja 19). Viimeksi mainitut ovat potentiaalisia kulttuuriperintökohteita, jotka vaativat inventoinnin täydentämistä jatkosuunnitteluun valitun reittivaihtoehdon osalta. Inventointitarve koskee myös em. löytöpaikkaa (muinaisjäännösrekisterin kohde Isokuivanen I, mj-tunnus 1000044907). Vaikka löytöpaikka esiintyy paikkatiedoissa pistemäisenä kohteena, se saattaa olla merkki laajemmasta kohteesta, esimerkiksi asuinpaikasta, jonka huomioonottaminen vaikutusten arvioinnissa ei ole tällä hetkellä mahdollista.

Sähkönsiirtoreittien linjoilla tai niiden välittömässä läheisyydessä todetut, maankäytössä huomioonotettavat arkeologiset kohteet ovat: kiinteät muinaisjäännökset, historiallisen ajan tervahaudat Ylinenneva (mj-tunnus 1000044856), Konttineva (1000044853), Riuttasneva (1000044852) ja Sahapukkimäki (1000044855) sekä muu kulttuuriperintökohde, historiallinen Käenkosken louhos (mj-tunnus 1000044857). Jatkosuunnittelussa on kuitenkin otettava huomioon, että arvioitavina olevien reittien täydennysinventoinnissa voi löytyä uusia muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita edellä mainituista tarkastamattomista kohteista. Liitteen 1.2. luku Arvioinnin epävarmuustekijät on tältä osin puutteellinen.

Maakuntamuseo huomauttaa, että YVA-selostuksesta puuttuu sähkönsiirron eri vaihtoehtojen vertailu arkeologisen kulttuuriperinnön näkökulmasta. VE A:n linja/maastokäytävä sijoittuu inventointiraportin mukaan osittain kiinteän muinaisjäännöksen Ylinenneva (1000044856) alueelle; linjan toteuttaminen saattaa siten vahingoittaa muinaisjäännöstä. Muinaisjäännöksen säilymistä turvaavista toimenpiteistä tulee neuvotella hyvissä ajoin Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa. Eteläisimmän VE B:n linja kulkee historiallisen Käenkosken kivilouhoksen (1000044857) yli, joten hanke saattaa vaikuttaa myös siihen. Inventointitietojen perusteella arkeologisen kulttuuriperinnön näkökulmasta turvallisin vaihtoehto on VE C, jonka hyväksyminen vaatii kuitenkin vielä inventoinnin täydentämistä em. löytöpaikan osalta.

YVA-selostuksen mukaan muinaismuistolaista poikkeamisen tarve selviää hankkeen tarkemman suunnittelun myötä, kun tuulivoimaloiden rakennuspaikat ja sähkönsiirtoyhteydet on selvitetty (s. 47). Maakuntamuseo huomauttaa, että luku 5.11.7 Muinaismuistolain kajoamislupa sisältää vanhentunutta tietoa MML 11 §:n sisällöstä. Voimassa olevan lain mukaan kajoamisluvan kiinteään muinaisjäännökseen voi myöntää Museovirasto.

Maakuntamuseo katsoo, että sähkönsiirron osalta ei voida yksiselitteisesti todeta, että hankkeella ei tulisi olemaan vaikutusta arkeologiseen kulttuuriperintöön (s. 232-236). Maankäytöllä on tutkitusti vaikutusta arkeologisiin kohteisiin. Hankkeen negatiiviset vaikutukset ovat kuitenkin vältettävissä ylempänä mainittujen toimenpiteiden ja muiden asianmukaisten menettelyjen avulla. Arkeologisen inventoinnin täydentämistä ja tunnettujen kohteiden säilymistä turvaavia toimenpiteitä ei ole kirjattu lukuun 26 Haitallisten vaikutusten vähentäminen toisin kuin esimerkiksi luonnonarvoja koskevia toimenpiteitä, mitä on myös pidettävä yhtenä YVA-selostuksen puutteena.

Rakennettu ympäristö ja maisema

Hankkeen vaikutusten arviointi on keskittynyt maisemalliselle lähi- ja välialueelle, 0–10 km etäisyydelle tuulivoimaloista. Yleispiirteisesti on tarkasteltu vaikutukset noin 30 km etäisyydelle tuulivoimaloista. Tehty vaikutustenarviointi perustuu rakennetun ympäristön ja maiseman osalta maisemaselvitykseen (liite 18), näkymäalueanalyysiin (liite 19) ja havainnekuviin (liite 17). Kuvasovitteet on tehty näkemäalueanalyysin perusteella valituista kymmenestä kuvauspisteestä.

Aineiston perusteella metsäiselle alueelle sijoittuvien voimaloiden maisemavaikutukset lähiympäristössä, 0-2 kilometrin etäisyydellä ovat vähäiset. 2-10 kilometrin etäisyydellä, voimalat sen sijaan näkyvät paikoin selvästi tai erittäin selvästi. Voimalat tuovat perinteisiin pelto- ja järvimaisemiin uuden, muusta maisemasta poikkeavan ja paikoin dominoivan elementin. Mitä etäämmälle voimaloista siirrytään, sitä enemmän maasto ja/tai puusto peittävät voimaloita vähentäen maisemavaikutuksia kohtalaisiksi tai vähäisiksi.

YVA-selostuksen perusteella tuulivoimaloiden rakentamisella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia valtakunnallisissa tai maakunnallisissa selvityksissä tunnistettuihin rakennetun ympäristön tai kulttuurimaiseman arvokohteisiin. Kokonaisuutena hankkeen vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön ovat enintään kohtalaiset. Lähin maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema, Linnankylän kulttuurimaisema sijaitsee noin 7-8 km etäisyydellä lähimmästä voimalasta ja siihen kohdistuvat maisemavaikutukset ovat korkeintaan kohtalaisia. Tarkastelluilla voimaloiden määrillä, VE1 12 voimalaa ja VE2 10 voimalaa, ei aineiston perusteella ole merkittävää eroa maisemavaikutuksiin.

Tuulivoimahankkeen sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla. Sähkönsiirtoon alueelta on tutkittu kolmea voimajohtolinjauksen vaihtoehtoa, joista vaihtoehto A ja B toteutettaisiin ilmajohtona ja vaihtoehto C maakaapelina. Vaihtoehtoisille sähkönsiirtoreiteille tai niiden välittömään läheisyyteen ei sijoitu valtakunnallisissa tai maakunnallisissa selvityksissä tunnistettuja rakennetun ympäristön tai kulttuurimaiseman arvokohteita. Vaihtoehtojen A ja B maisemavaikutus on kohtalainen ja vaihtoehdon C vaikutus vähäinen. Rakennetun ympäristön ja maiseman näkökulmasta vaihtoehto C on edullisin.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennetun ympäristön ja maiseman osalta YVA-selostus selvityksineen ja vaikutustenarviointeineen on laadittu huolellisesti ja on hankkeen tarkoituksiin riittävä. Maakuntamuseolla ei ole rakennetun ympäristön ja maiseman osalta YVA-selostuksesta huomautettavaa.