Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavaehdotuksesta. Maakuntamuseo on antanut edellisen lausuntonsa hankkeesta 8.12.2021 (DIAR: 787/2021) ja edellyttänyt mm. arkeologisen inventoinnin suorittamista rakentamattomilla alueilla sekä rakennetun ympäristön selvitysten täydentämistä. Maakuntamuseo on tutustunut kaavaehdotuksen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Kaavamuutosalueen arkeologisessa inventoinnissa (Mikroliitti Oy, 2022) ei ole löytynyt kaavassa huomioonotettavia kohteita. Maakuntamuseo on kommentoinut raporttia sähköpostiviestissään inventoijalle ja esittänyt siihen lisäyksiä ja täsmennyksiä alueen historian osalta. Päivitetty inventointiraportti tulee toimittaa maakuntamuseolle arkistoitavaksi Museoviraston tietojärjestelmään ja lisätä kaava-aineistoon.
Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta maakuntamuseo toteaa, että rakennetun ympäristön inventointeja sekä rakennetun ympäristön kuvausta kaavaselostuksessa on pyydetysti täydennetty. Kaava-aluetta on supistettu ja Raision mylly rajattu suunnittelualueen ulkopuolelle. Alueelta on nyt käytössä seuraavat rakennetun ympäristön selvitykset:
- Nokian kulttuuriympäristöohjelma (Teivas, Tulonen 2001)
- Kulttuuriympäristöselvitys, Keskustan osayleiskaava, Selvitystyö Ahola 2010.
- Rakennushistoriaselvitys Nokian teollisuusaseman seutu, Anna Lyyra-Seppänen 2013.
- Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto 2016.
- Nokian palloiluhallin dokumentointi, Sweco Infra & Rail Oy 2022.
- Nokian rautatieaseman makasiinin dokumentointi, Sweco Infra & Rail Oy 2022.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että em. selvitykset ovat kaavan tarkoitukseen nähden riittävät. Lista selvityksistä/dokumentoinneista tulee lisätä kaavaselostukseen kaavan taustaselvityksinä.
Osalle selvityksissä kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi tunnistetuille rakennuksille on osoitettu kaavaehdotuksessa asianmukaiset niiden suojellun tähtäävät merkinnät. Merkintöjä on kuitenkin syytä korjata siten, että kaikille Teollisuusaseman ja Toriaseman 1920-1930-luvuilla rakennetuille osille, mukaan lukien rakennuksia yhdistävälle yhdyskäytävälle osoitetaan sr-13-merkintä. Teollisuusaseman keskeinen ja sille tunnusmainen ominaispiirre on rakennuksen kampamainen muoto, jossa A-, C- ja D-siivet erkanevat rungoltaan erivahvuisina pitkästä, yhtenäisestä selkäosasta. Rakennuksen arvojen vaaliminen edellyttää koko rakennuksen suojelemista. Suojelumerkintä ei estä visiossa esitetyn rakennuksen läpi puhkaistavan kulkuaukon rakentamista, mikäli sellainen koetaan tarpeelliseksi.
Alueen kaupunkikuvalle on tärkeää Teollisuusaseman ja Toriaseman välisen kapean kujan ilmeen säilyttäminen. Kujaa ei tule osoittaa rakennusalaksi. Samoin perustein rautatieasemarakennuksen ympärille on syytä osoittaa nyt esitettyä laajempi rakentamisesta vapaa alue, jotta rakennustaiteellisesti arvokas rakennus ei peity uudisrakentamisen taakse. Nokian asemanseudun ja asuinalueiden maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluerajaus tulee merkitä kaavakartalle ja varustaa asianmukaisella arvojen säilyttämiseen tähtäävällä merkinnällä.
Kaavaehdotus mahdollistaa rautatieaseman makasiinirakennuksen ja palloiluhallin purkamisen sekä linja-autoaseman aukion katoamisen uudisrakentamisen myötä. Maakuntamuseo pitää ratkaisuja erittäin valitettavina, mutta tässä tapauksessa mahdollisina. Makasiinin arvot itsenäisenä rakennuksena ovat selvästi asemarakennusta vähäisemmät, ja aseman ja makasiinin muodostaman kokonaisuuden arvo on merkittäväsi heikentynyt alueella jo aiemmin tehtyjen muutosten myötä, jolloin asemanpuisto ja muut asema-alueen rakennukset ovat saaneet väistyä paikoitusalueiden tieltä. Palloiluhallista laaditun selvityksen mukaan vuonna 1980 valmistuneella ammattikoulun siipiosalla ei ole niin merkittäviä arvoja, että sen säilyttäminen olisi välttämätöntä. Jo varhaisissa alueen asemakaavoissa aukioksi osoitetun linja-autoaseman alueelle rakentaminen tulee muuttamaan Nokian kaupunkikuvaa merkittävällä tavalla, mikä tulisi tuoda selkeämmin esiin kaavan vaikutustenarvioinnissa.
Kaavaehdotusta aineistoineen on vielä syytä täydentää ja korjata edellä kuvatuilla tavoilla. Korjattu aineisto tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseolle nähtäväksi ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavaehdotuksesta. Maakuntamuseo on antanut edellisen lausuntonsa hankkeesta 8.12.2021 (DIAR: 787/2021) ja edellyttänyt mm. arkeologisen inventoinnin suorittamista rakentamattomilla alueilla sekä rakennetun ympäristön selvitysten täydentämistä. Maakuntamuseo on tutustunut kaavaehdotuksen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Kaavamuutosalueen arkeologisessa inventoinnissa (Mikroliitti Oy, 2022) ei ole löytynyt kaavassa huomioonotettavia kohteita. Maakuntamuseo on kommentoinut raporttia sähköpostiviestissään inventoijalle ja esittänyt siihen lisäyksiä ja täsmennyksiä alueen historian osalta. Päivitetty inventointiraportti tulee toimittaa maakuntamuseolle arkistoitavaksi Museoviraston tietojärjestelmään ja lisätä kaava-aineistoon.
Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta maakuntamuseo toteaa, että rakennetun ympäristön inventointeja sekä rakennetun ympäristön kuvausta kaavaselostuksessa on pyydetysti täydennetty. Kaava-aluetta on supistettu ja Raision mylly rajattu suunnittelualueen ulkopuolelle. Alueelta on nyt käytössä seuraavat rakennetun ympäristön selvitykset:
- Nokian kulttuuriympäristöohjelma (Teivas, Tulonen 2001)
- Kulttuuriympäristöselvitys, Keskustan osayleiskaava, Selvitystyö Ahola 2010.
- Rakennushistoriaselvitys Nokian teollisuusaseman seutu, Anna Lyyra-Seppänen 2013.
- Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto 2016.
- Nokian palloiluhallin dokumentointi, Sweco Infra & Rail Oy 2022.
- Nokian rautatieaseman makasiinin dokumentointi, Sweco Infra & Rail Oy 2022.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että em. selvitykset ovat kaavan tarkoitukseen nähden riittävät. Lista selvityksistä/dokumentoinneista tulee lisätä kaavaselostukseen kaavan taustaselvityksinä.
Osalle selvityksissä kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi tunnistetuille rakennuksille on osoitettu kaavaehdotuksessa asianmukaiset niiden suojellun tähtäävät merkinnät. Merkintöjä on kuitenkin syytä korjata siten, että kaikille Teollisuusaseman ja Toriaseman 1920-1930-luvuilla rakennetuille osille, mukaan lukien rakennuksia yhdistävälle yhdyskäytävälle osoitetaan sr-13-merkintä. Teollisuusaseman keskeinen ja sille tunnusmainen ominaispiirre on rakennuksen kampamainen muoto, jossa A-, C- ja D-siivet erkanevat rungoltaan erivahvuisina pitkästä, yhtenäisestä selkäosasta. Rakennuksen arvojen vaaliminen edellyttää koko rakennuksen suojelemista. Suojelumerkintä ei estä visiossa esitetyn rakennuksen läpi puhkaistavan kulkuaukon rakentamista, mikäli sellainen koetaan tarpeelliseksi.
Alueen kaupunkikuvalle on tärkeää Teollisuusaseman ja Toriaseman välisen kapean kujan ilmeen säilyttäminen. Kujaa ei tule osoittaa rakennusalaksi. Samoin perustein rautatieasemarakennuksen ympärille on syytä osoittaa nyt esitettyä laajempi rakentamisesta vapaa alue, jotta rakennustaiteellisesti arvokas rakennus ei peity uudisrakentamisen taakse. Nokian asemanseudun ja asuinalueiden maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluerajaus tulee merkitä kaavakartalle ja varustaa asianmukaisella arvojen säilyttämiseen tähtäävällä merkinnällä.
Kaavaehdotus mahdollistaa rautatieaseman makasiinirakennuksen ja palloiluhallin purkamisen sekä linja-autoaseman aukion katoamisen uudisrakentamisen myötä. Maakuntamuseo pitää ratkaisuja erittäin valitettavina, mutta tässä tapauksessa mahdollisina. Makasiinin arvot itsenäisenä rakennuksena ovat selvästi asemarakennusta vähäisemmät, ja aseman ja makasiinin muodostaman kokonaisuuden arvo on merkittäväsi heikentynyt alueella jo aiemmin tehtyjen muutosten myötä, jolloin asemanpuisto ja muut asema-alueen rakennukset ovat saaneet väistyä paikoitusalueiden tieltä. Palloiluhallista laaditun selvityksen mukaan vuonna 1980 valmistuneella ammattikoulun siipiosalla ei ole niin merkittäviä arvoja, että sen säilyttäminen olisi välttämätöntä. Jo varhaisissa alueen asemakaavoissa aukioksi osoitetun linja-autoaseman alueelle rakentaminen tulee muuttamaan Nokian kaupunkikuvaa merkittävällä tavalla, mikä tulisi tuoda selkeämmin esiin kaavan vaikutustenarvioinnissa.
Kaavaehdotusta aineistoineen on vielä syytä täydentää ja korjata edellä kuvatuilla tavoilla. Korjattu aineisto tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseolle nähtäväksi ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä.
Jaa
Facebookissa