rakennusperinteinen
rakennustekninen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Hyvin säilynyt 1900-luvun alun kokonaisuus vanhalla asuintontilla.

Ali-Simolan pihapiirin muodostavat päärakennus v. 1888(rek. 2-158, Simolanmäki) kivinavetta vuodelta 1883 ja betonitiilistä tehty talousrakennus 1920-luvulta.

Yhden sivun pihapiiristä muodostaa Yli-Simolan päärakennus, jonka pihapiiri on poispäin Ali-Simolasta. Pihassa on nurmikkoa ja vanhoja koivuja. Pihapiiri on suojainen ja tiivis. Tilakeskuksen länsipuolella on vuosisadan alkupuolelta oleva rakennus, jossa on ollut työntekijäin asunto ja sauna.

Uudempaa rakennuskantaa edustaa suurehko lato/kuivuri. Nykyinen eläinsuoja on rakennettu entisen pajan kivijalalle. Uusi asuinrakennus, varasto/verstas ja sauna ovat rakennettu 1990-luvulla vanhan keskuksen pohjoispuolella olevan pellon taakse, Sarvikankaronmäen rinteeseen.

Ali-Simola on osa vanhaa Simolan tilakeskusta, joka muodostuu vierekkäin sijaitsevasta Ali-Simolasta ja Yli-Simolasta. Ensimmäisen kerran Simola on lohkottu Naurismosta v. 1615. Tämän jälkeen Simolaa on jaettu ja yhdistetty useaan otteeseen. Kuninkaankartastossa, 1700-luvun lopulla Simolan asuinpaikka on sama kuin nykyään. Vuonna 1870 mainitaan Simoloita olleen Urjalankylässä vain yksi. Nykyinen jako Yli- ja Ali-Simolaan on syntynyt ehkä 1800-luvun loppupuolella. Tilojen asuinrakennukset ovat ajoitettavissa 1800-luvun loppuun ja 1900-luvun alkuun.

Ali-Simola pysyi aina 1900-luvun alkuun Naurismosta lähteneen ja Simolan nimekseen ottaneen suvun hallussa. Vuosisadan alkupuolella Ali-Simola omistajuus vaihtui useasti. Tämän ajan omistajista voidaan mainita Jalmari Jussila Haritusta, jonka aikana navettaa laajennettiin ja asuinrakennusta uudistettiin. Vuonna 1934 talon osti Frans Nikkilä, jonka suvun omistuksessa talo on yhä.

Tilan asuinrakennukset sijaitseva Sarvikankaronmäellä n. 200 m pohjoiseen vanhasta keskuksesta.

Nykyiseen Ali-Simolan tilaan kuuluu suurin osa rakennuksista. Ainoastaan entisen Ali-Simolan päärakennus kuuluu Simolanmäki nimiseen tonttiin, jonka omistaa Nikkilän perikunta. Eri tonttien rakennukset on käsitelty inventoinnissa yhtenä kokonaisuutena.

Yli-Simola sijaitsee kaakkois-luoteissuunnassa kulkevan harjun luoteispäässä lähellä Urjalankylän keskustaa. Harjanteen lisäksi ympärillä on vanhaa agraarimaisemaa. Lähistöllä on myös Urjanmäen musealue. Pihapiirissä on lehtipuita, omenapuita ja nurmikkoa. Itäsivun muodostaa Yli-Simolan päärakennuksen takasivu.

Urjalankylän osayleiskaava 2004

Kiinteistörekisteri ja asiakirjat, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, Tampere

Oja Aulis,Urjalan talot ja isännät 1539-1870

Tietoja ja muistelmia Simolan talosta, Urjalan kotiseutu arkisto

Urjalan talot ja isännät 1539-1870