Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun lupahakemukseen. Energiayhtiö Leppäkoski Groupilla on tarve purkaa omistamaltaan Nokian voimalaitoksen alueelta, osoitteessa Kerhokatu 10, käytöstä poistunut kattila K5, joka on toiminut kaasuturbiinin savukaasujen lämmöntalteenottokattilana. Purkaminen johtaisi vuonna 1997 rakennetun 60 m korkean teräspiipun poistamiseen. Kattilahuoneeseen sijoitettaisiin uusi kaasuturbiini ja sen katolle, aiempaan piippuun nähden vastakkaiseen päätyyn, asennettaisiin uusi, noin 6,5 metriä katon pinnan yläpuolelle nouseva piippu.
Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa, että alue on valtakunnallisesti arvokasta Nokian teollisuuslaitosten rakennettua kulttuuriympäristöä (peruste: RKY-inventointi, Museovirasto 2009) ja osa Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman maisema-aluetta (peruste: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013, Pirkanmaan liitto). Arvoalueet on merkitty alueella voimassa oleviin maakuntakaavaan ja yleiskaavaan ja niitä koskevat määräykset edellyttävät arvojen säilyttämistä. Alueen asemakaava on vuodelta 1980 ja katsottava vanhentuneeksi, sillä se ei vastaa nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia (132/1999) alueen kulttuurihistoriallisten arvojen huomioimisen osalta.
Alueen teollisuuslaitokset mainitaan molempien edellä mainittujen arvoalueiden kuvauksessa yhtenä arvokkaana ominaispiirteenä. Teollisuuslaitosten piiput symboloivat vahvasti teollisuutta ja osoittavat teollisuusalueiden sijainnin kaupunkikuvassa. Nokian voimalaitos on sisältynyt vuonna 1997 laadittuun yleispiirteiseen rakennusinventointiin Nokianvirran yläjuoksun inventointi ja ympäristöselvitys (Arkkitehtitoimisto Eija Teivas), mutta kyseinen kattilahuone ja piippu ovat selvityksen tekohetkellä olleet vasta rakenteilla, mistä syystä niitä ei ole selvityksessä huomioitu. Voimalaitoksen 1940-1960-luvuilla rakentuneet punatiiliset rakennusosat ja piippu sen sijaan mainitaan teollisuushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäviksi. Voimalaitoksen piippuineen luonnehditaan muodostavan Pirkkalaistielle hallitsevan pääteaiheen. Niillä on myös merkittävä maisemallinen merkitys aluetta Emäkosken sillan suunnasta tarkasteltaessa.
Kyseinen lämmöntalteenottokattila K5 piippuineen liittyy Uki Arkkitehdit Oy:n vuonna 1996 suunnittelemaan kombikattila- ja kaasuturbiinilaitokseen (kaasukombilaitos), joka on rakennettu kiinni voimalaitoksen vanhempiin osiin. Hakemuksen mukaan kattilan purkaminen ei vaikuttaisi alueen rakennusten julkisivuihin, mutta johtaisi vuonna 1997 rakennetun 60 m korkean teräspiipun poistumiseen maisemasta, sillä piippu seisoo kattilan rungon varassa, eikä sen säilyttäminen siksi ole mahdollista. Uusi teräspiippu sijoittuisi hieman eri kohtaan rakennusta, olisi nykyistä huomattavasti lyhyempi (30m) ja väriltään alueen punatiilisiin julkisivuihin sovitettu.
Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan toimivan teollisuuskiinteistön muokkaaminen kyseessä olevalla tavalla todennäköisesti edesauttaa teollisuustoiminnan jatkumista alueella, mikä puolestaan edesauttaa koko alueen ilmeen säilymistä. Suunniteltu muutos ei vaikuttaisi aiheuttavan merkittäviä haitallisia vaikutuksia voimalaitoksen vanhimpiin osiin, eikä alueen rakennetun ympäristön ja maiseman arvoihin. Kyseessä olevan piipun purkaminen muuttaa jonkin verran maisemaa, mutta koska kyseessä on uudehko teräsrakenteinen piippu ja alueella yhä säilyy useita teollisuudelle leimallisia piippuja, on muutos hyväksyttävissä. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta luvan myöntämistä.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun lupahakemukseen. Energiayhtiö Leppäkoski Groupilla on tarve purkaa omistamaltaan Nokian voimalaitoksen alueelta, osoitteessa Kerhokatu 10, käytöstä poistunut kattila K5, joka on toiminut kaasuturbiinin savukaasujen lämmöntalteenottokattilana. Purkaminen johtaisi vuonna 1997 rakennetun 60 m korkean teräspiipun poistamiseen. Kattilahuoneeseen sijoitettaisiin uusi kaasuturbiini ja sen katolle, aiempaan piippuun nähden vastakkaiseen päätyyn, asennettaisiin uusi, noin 6,5 metriä katon pinnan yläpuolelle nouseva piippu.
Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa, että alue on valtakunnallisesti arvokasta Nokian teollisuuslaitosten rakennettua kulttuuriympäristöä (peruste: RKY-inventointi, Museovirasto 2009) ja osa Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman maisema-aluetta (peruste: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013, Pirkanmaan liitto). Arvoalueet on merkitty alueella voimassa oleviin maakuntakaavaan ja yleiskaavaan ja niitä koskevat määräykset edellyttävät arvojen säilyttämistä. Alueen asemakaava on vuodelta 1980 ja katsottava vanhentuneeksi, sillä se ei vastaa nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia (132/1999) alueen kulttuurihistoriallisten arvojen huomioimisen osalta.
Alueen teollisuuslaitokset mainitaan molempien edellä mainittujen arvoalueiden kuvauksessa yhtenä arvokkaana ominaispiirteenä. Teollisuuslaitosten piiput symboloivat vahvasti teollisuutta ja osoittavat teollisuusalueiden sijainnin kaupunkikuvassa. Nokian voimalaitos on sisältynyt vuonna 1997 laadittuun yleispiirteiseen rakennusinventointiin Nokianvirran yläjuoksun inventointi ja ympäristöselvitys (Arkkitehtitoimisto Eija Teivas), mutta kyseinen kattilahuone ja piippu ovat selvityksen tekohetkellä olleet vasta rakenteilla, mistä syystä niitä ei ole selvityksessä huomioitu. Voimalaitoksen 1940-1960-luvuilla rakentuneet punatiiliset rakennusosat ja piippu sen sijaan mainitaan teollisuushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäviksi. Voimalaitoksen piippuineen luonnehditaan muodostavan Pirkkalaistielle hallitsevan pääteaiheen. Niillä on myös merkittävä maisemallinen merkitys aluetta Emäkosken sillan suunnasta tarkasteltaessa.
Kyseinen lämmöntalteenottokattila K5 piippuineen liittyy Uki Arkkitehdit Oy:n vuonna 1996 suunnittelemaan kombikattila- ja kaasuturbiinilaitokseen (kaasukombilaitos), joka on rakennettu kiinni voimalaitoksen vanhempiin osiin. Hakemuksen mukaan kattilan purkaminen ei vaikuttaisi alueen rakennusten julkisivuihin, mutta johtaisi vuonna 1997 rakennetun 60 m korkean teräspiipun poistumiseen maisemasta, sillä piippu seisoo kattilan rungon varassa, eikä sen säilyttäminen siksi ole mahdollista. Uusi teräspiippu sijoittuisi hieman eri kohtaan rakennusta, olisi nykyistä huomattavasti lyhyempi (30m) ja väriltään alueen punatiilisiin julkisivuihin sovitettu.
Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan toimivan teollisuuskiinteistön muokkaaminen kyseessä olevalla tavalla todennäköisesti edesauttaa teollisuustoiminnan jatkumista alueella, mikä puolestaan edesauttaa koko alueen ilmeen säilymistä. Suunniteltu muutos ei vaikuttaisi aiheuttavan merkittäviä haitallisia vaikutuksia voimalaitoksen vanhimpiin osiin, eikä alueen rakennetun ympäristön ja maiseman arvoihin. Kyseessä olevan piipun purkaminen muuttaa jonkin verran maisemaa, mutta koska kyseessä on uudehko teräsrakenteinen piippu ja alueella yhä säilyy useita teollisuudelle leimallisia piippuja, on muutos hyväksyttävissä. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta luvan myöntämistä.